Suomen armeija valtasi suomensukuisten karjalaisten asuttaman Äänislinnan kaupungin jatkosodassa, mutta se joutui vetäytymään sieltä myöhemmin.
Pari vuotta sitten oli Helsingin Sanomissa artikkeli, jossa joku historian tutkija kertoi, ja esitti todisteetkin sille, että silloin, kun Suomen armeija vetäytyi Äänislinnasta, se jätti kaupungin asukkaille ruokaa kahden viikon tarpeiksi!
Historian tutkijan mukaan tämä on ollut ainutlaatuinen tapaus maailmanhistoriassa ; että valloittaja-armeija hylätessään valloitetun kaupungin, jättää sen asukkaille ruokaa kahdeksi viikoksi! Koskaan ei ole tapahtunut vastaavaa.
Mistähän tämän vanhan uutisen voisi vielä löytää? Hesariin minulla ei ole käyttöoikeuksia.
Pari vuotta sitten oli Helsingin Sanomissa artikkeli, jossa joku historian tutkija kertoi, ja esitti todisteetkin sille, että silloin, kun Suomen armeija vetäytyi Äänislinnasta, se jätti kaupungin asukkaille ruokaa kahden viikon tarpeiksi!
Historian tutkijan mukaan tämä on ollut ainutlaatuinen tapaus maailmanhistoriassa ; että valloittaja-armeija hylätessään valloitetun kaupungin, jättää sen asukkaille ruokaa kahdeksi viikoksi! Koskaan ei ole tapahtunut vastaavaa.
Mistähän tämän vanhan uutisen voisi vielä löytää? Hesariin minulla ei ole käyttöoikeuksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oli kuulemma homeen myrkyttämää...tästä on todisteita, mutta ne on salattu sotalaitoksen toimesta.
http://4.bp.blogspot.com/-WzPR7YTDq8w/TyU2b9xlLKI/AAAAAAAAAD4/EZmQT8RC6WY/s320/2011-11-16 11.17.25.jpg
Mutta kun venäläiset vetäytyivät Petroskoista he jättivät sinne niin paljon viinaa että Suomen armeija oli kännissä kaksi viikkoa.
Onkos sellaista tapahtunut koskaan?
Ei.
Petroskoi eli Äänislinna on yhä osa suomalaista kulttuuria ja historiaa, mutta Venäjä miehittää siellä meidän Itä-Karjalaamme! Siellä puhutaan karjalan kieltä, siellä arvostetaan Suomea.
Petroskoi ja Itä-Karjala eivät ole koskaan kuuluneet Suomelle vaan Venäjälle.
Ovat kai poistaneet, koska tajusivat miten typerän kuuloinen väite se on. Jos Suomen armeija on jättänyt siviileille ruokaa sinne poistuessaan niin se on ollut myrkytettyä.
Suomalaiset kumminkin vaatettiva Petroskoilaisia lapsia lämpimillä" fasistisilla "asusteilla jotka sitten Neuvostokomisaarit riisuivat pois jakaen ne edelleen paremmin niitä tarvitseville bolsu- lapsille !
Petroskoi (ven. Петрозаво́дск, Petrozavodsk eli Pietarintehdas, karjalaksi Petroskoi, vepsäksi Petroskoi, myös Zavodad) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla. Kaupungin asukasluku on noin 270 000 (2010).
Petrozavodsk, Pietarintehdas, on saannut nimensä kaupungin perustamisen yhteydessä sinne perustettuun tykkitehtaaseen.
Petroskoin yliopisto on yksi pohjoisen Venäjän suurimmista korkeakouluista. Kaupungin läpi virtaa kaksi jokea, Lohijoki (Lososinka) ja Nieglajoki (Neglinka).
Suomi on yksi Petroskoin virallisista kielistä.[3]
Karjalan tasavallassa Petroskoi muodostaa hallintopiireihin rinnastettavan Petroskoin kaupunkipiirikunnan (gorodskoi okrug Petrozavodsk
Vuonna 1592 painetussa Abraham Orteliuksen kartassa mainitaan Onegaborg-niminen asutuskeskus suurin piirtein nykyisen Petroskoin paikalla. Varsinaisesti kaupungin historia alkoi vuonna 1703, kun Pietari Suuri päätti hyötyä Karjalan alueesta sodissaan. Nykyisen Petroskoin alueelle, Lohijoen suulle (venäjäksi река Лососинка, Lososinka) rakennettiin rauta- ja tykkitehdas. Tehtaan perustus laskettiin 29. elokuuta 1703, jota pidetäänkin Petroskoin perustamispäivänä. Kaupungin venäjänkielinen nimi Petrozavodsk on johdettu kahdesta sanasta: Pjotr (ven. Пётр, ’Pietari’) ja zavod (ven. заво́д, ’tehdas’) eli Pietarin tehdas. Suomenkielinen nimi puolestaan pohjautuu samamerkityksisen sanaparin Petrovski zavod (ven. Петровский завод) ensimmäisen sanan pohjoisvenäläiseen murremuotoon petrovskoi. Koska Petroskoi perustettiin noin kolme kuukautta myöhemmin kuin Pietari, kaupunkien nimet ovat samankaltaisia ja perustaja sama, näitä kahta kaupunkia pidetään eräänlaisina veljinä. Petroskoi sai kaupunkioikeudet vuonna 1777.lähde?
Jatkosodan aikana vuoden 1941 lokakuun alussa suomalainen Karjalan Armeija valtasi Karjalan pääkaupungin, Petroskoin. Kaupungin nimi muutettiin Äänislinnaksi. Äänislinna on yksinomaan jatkosodan aikana käytetty nimitys, ja se on suomennos Abraham Orteliuksen kartan Onegaborg-paikannimestä. Neuvostovallan merkit poistettiin kaupungista: esimerkiksi Leninin patsas katosi Petroskoin keskusaukiolta ja sen paikalle tuotiin suomalainen kenttätykki. Samoin kaupungin katujen nimet vaihdettiin kuvaamaan mm. Kalevalan sankareita ja tuolloisen "Suur-Suomi"-aatteen tunnetuimpia kannattajia. Petroskoihin asetettiin suomalainen sotilashallinto, joka hoiti suomalaisten hallussa olevan Itä-Karjalan asiat. Petroskoihin perustettiin sodan ensimmäinen suomalainen keskitysleiri 24. lokakuuta 1941 . Kaiken kaikkiaan näitä keskitysleirejä oli Petroskoissa kahdeksan. Niihin vietiin alueen venäläinen väestö – pääasiassa naiset, lapset ja vanhukset, jotka joutuivat ankaraan pakkotyöhön.
Neuvostoliittoa ei enää ole, kommunismi romahti
- SUOMI VOITTI
KIITOS MANNERHEIM - KIITOS - Deutsche Wehrmacht