Mikä avuksi, kun mies ei tunnu muistavan mitään. Hukkaa tavaroita koko ajan ja laittaa niitä vääriin paikkoihin. On todella hajamielinen. Välillä hänellä tuntuu sanat olevan hukassa ja nimeää esineitä tai asioita väärin.
Ei suostu lähtemään lääkäriin, eikä myönnä vikaa olevan hänen muistissaan. Syyttää minua, että olen laittanut astiat epäloogiseen järjestykseen, siirtänyt hänen hatut, kaulaliinat ym. vaatteet, eri paikkaan. Viikonloppuna ei löytänyt lasketteluhousujaan, kun hän oli laittanut ne henkariin ja puvuntakin niiden päälle.
Itselläni on tunne kuin hän olisi hengisesti aina jossain muualla, ja puhuu vain töistään. Töissään hän viihtyy aamusta - iltaan. Palaa yleensä kotiin klo 19, vaikka aamulla on jo lähtenyt klo 7. Työmatkoja hänellä on säännöllisesti, ja töissään ei koe olevan muistamisen kanssa ongelmia.
Mitä teen, vai odotanko tilanteen paranemista tai pahentumista?
Ei suostu lähtemään lääkäriin, eikä myönnä vikaa olevan hänen muistissaan. Syyttää minua, että olen laittanut astiat epäloogiseen järjestykseen, siirtänyt hänen hatut, kaulaliinat ym. vaatteet, eri paikkaan. Viikonloppuna ei löytänyt lasketteluhousujaan, kun hän oli laittanut ne henkariin ja puvuntakin niiden päälle.
Itselläni on tunne kuin hän olisi hengisesti aina jossain muualla, ja puhuu vain töistään. Töissään hän viihtyy aamusta - iltaan. Palaa yleensä kotiin klo 19, vaikka aamulla on jo lähtenyt klo 7. Työmatkoja hänellä on säännöllisesti, ja töissään ei koe olevan muistamisen kanssa ongelmia.
Mitä teen, vai odotanko tilanteen paranemista tai pahentumista?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tuntuu tutulta!
Tosin mieheni on ollut työelämän ulkopuolella osittain jo 17 vuotta, tai laskentatavasta riippuen 23 vuotta.
Kokonaan kotona 12 vuotta.
Kyllä minä saan olla ojentelemassa hänen hukkaamiaan pikkutavaroita aina silmälaseista lähtien.
Harmitontahan se on.
Hassuinta on mieheni värisokeuden vaikutus, tai ainakin sillä hän selittää mattojutun.
Palatessani viikon tai pitemmän ajan poissaoloni jälkeen mieheni on aina tehnyt suursiivouksen eikä koskaan matot ole olleet likimainkaan paikoillaan.
Mieheni jkuituista sen verran. että suurimmalta osalta liikumma smalla asemalla mutta joskus hänen talouspoliittiset kannanottonsa menevät yli ymmärrykseni.
Hänen sali työntämisilleen ja vetämisilleen minä vain hymähtelen muka yrtävästi.
Kuinka vanha miehesi on?
Jos miestäsi ei itseään huoleta eikä tahdo lääkäriin, niin sitten on paha pakottaa.
Unohtelu ei ole mitenkään automaattisesti muistisairauden merkki. Stressi ja masennus vievät nopeasti ison osan muistista. Pitkät työpäivät voivat myös kuormittaa muistia. Työn laadullakin on väliä. Osa ihmisistä on myös "luonteeltaan" hajamielisempiä kuin toiset. Ja eroja on myös arjen organisointikyvyssä.
Minulla itselläni on hyvä muisti kun niin haluan. itseasiassa erinomainen. Opin nopeasti, tarvittaessa riittää vain tekstin silmäily. Silti tavarani ovat usein hukassa. Lähteminen mihin tahansa on kohdallani usein kauheaa kaaosta. Avaimet, lompakko, kännykkä - aina hukassa. Sukat, takki tai edellisenä iltana valitut vaattee katoavat usein mystisesti johonkin yön aikana. Teen työtä, jossa työkaluna toimivat omat aivot, joten olen itse päätellyt, että tasapainon vuoksi työelämän ulkopuolella hellitän ja annan aivojen latautua. Aivot narikassa oloa siis...
Sanatkin ovat itselläni välillä kateissa, mutta aika harvoin ja huomaan sen heti itsekin. Asioiden nimeämisen pitäisi kyllä kutakuinkin sujua, eli sen puolesta ymmärrän kyllä huolesi. Samoin, jos muistamattomuutta on alkanut ilmetä poikkeuksena aiempaan käytökseen. Ehkä kannattaisi vielä kerran koittaa keskustella miehesi kanssa?
Kiire ja stressi rasittavat ihmistä siten, että muistikin saattaa pätkiä.Huonot yöunet saavat myöskin aikaan muistihäiriöitä.
Tietysti kannattaa aina pitää mielessä muistisairaudenkin mahdollisuus, mutta mielestäni sen arvaileminenkin kuuluu terveydenhoitohenkilöstölle.Kannattaisiko käydä lääkärillä, jos oireet pahenevat?
Kiitos vastauksista. Ikä tuo kaikkea tullessaan, mutta hän on vasta 45-vuotias. Suurpiirteinen ja huolimaton ollut aina, mutta asioiden tai esineiden nimet on hän aikaisemmin hyvin hallinnut.
Vähäiset yöunet nollaa muistia, ja siihen auttaisi se, jos hän lakkaisi tuijottamasta elokuvia.
Lääkärissä käyntiä olen ehdottanut, ja hän kertoi käyneensä työpaikan terveystarkastuksessa, jossa tehty muistikoe seuraavasti; kuka on presidentti, mikä vuosi nyt on jne..., toki hän tuollaiset muistaa : D
Ongelma on se, että lähimuisti pätkii esim. jos hän tyhjää astianpesukonetta niin suurinosa astioista on pöydällä, kun ei ole löytänyt niiden oikeaa paikkaa. Vaatakaapistaan ei löydä vaatteitä, nettipankin avainlista aina hukassa, tavarat ei pysy järjestyksessä ja laittaa vaikka moottorisahan nojatuoliin, kaupassa käydessään laittaa maitolitran kuivamuonakaappiin ja karkkipussin jääkaappiin, käyttää minun kylpytakkia, hattua ym. ja selittää ettei huomannut, että ne ovatkin minun.
Odotan koska hän kulkee hame ylläni, niin ehkäpä sitten saan hänet lääkäriin : )
Ei ole normaalia, lääkäriin ehdottomasti ja sinä kerrot lääkärille mitä kotona tapahtuu. Nuo ovat jo dementian oireita, nyt tarkempiin pään tutkimuksiin! Aivoissa tapahtuu jotakin.
Ei välttämättä dementiaa, mutta voisi olla esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa. Siihen voi liittyä monen muun oireen lisäksi muistikatkoja, väsymystä ja ajatusten sumuisuutta, sanoja unohtuu jne. Tosin kilpirauhasen vajaatoiminta on enemmän naisten tauti, mutta voi se vaivata miestäkin.
Jep, ei tuo ole kyllä enää mitään normaalia ja täysin harmitonta unohtelua, vaan syyt olisi syytä selvittää.
Harmitonta on laittaa lompakko vahingossa väärän takin taskuun, mutta kukaan oikeasti täysijärkinen ei kyllä laita maitoa lämpimään kaappiin pilaantumaan tai käytä naisten vaatteita!
Vaikeata voi olla kuitenkaan saada toista lääkäriin, jos se ei itse halua.
Toota; tähän sanoisin, että itsekin olen seisonut joskus, tosin vain kerran, jääkaapin oven välissä kuuman kahvipannun kanssa. Jos ihmisen ajatukset ovat aivan muualla kuin siinä, mitä tekee, niin kyllä voi tehdä ja panna tavaroita ihan mihin vain.
Tai juoda etikkaa! Joku tomppeli tässä huushollissa toi 1,5 litran etikkapullon, joka muistuttaa kivennäisvesipulloa. Kiireessä katsomatta ja ajattelematta olen napannut pari kertaa jääkaapin ovesta etikkapullon vichyn sijasta. Pthyiii!
Mutta jooo; huolimattomuus on ihan eri asia kuin jostain syystä tapahtuvat ajatus- tai ajattelemattomuus'virheet'.
Juttusi on vähän ristiriitaisen oloinen. Et kerro, ovatko nämä tavat olleet olemassa aina vai ovatko ne ilmaantuneet vasta lähimenneisyydessä.
Jos mies on poissa kotoa melkein aina, siis suurin piirtein käy vain nukkumassa, niin miten se voi tietää minkään paikkaa taloudessanne. Edes omien vaatteidensa, jos sinä olet hoitanut ne aina ja ehkä jopa huolehtinut puettavatkin valmiiksi.
Toinen juttu on miehen yleisluonne, onko se huolimaton hälläväliä vähän sinnepäin -tyyppi vai järjestelmällinen ja huolellinen, tavarat ja asiat paikoillaan pitävä. Jos hommat ovat aina hoituneet juosten kustusti, niin miksi se on nyt ongelma mielestäsi?
Jos taas tavat ovat uusia ja outoja, kaveri pitäisi saada ymmärtämään lääkärissä käynnin tarpeellisuus. Riski-iän saavuttamassa olevan ei passaa kovin kauaksi aikaa jäädä ihmettelemään upouusia tapojaan, jotka ilmaantuvat ilman omaa tahtoa.
Voihan kaikki johtua stressistäkin mutta voi olla muutakin. Vaimoni isällä sama asia kuin miehelläsi ja se todettiin Altzheimerin taudiksi. Omalla vaimollani alkoi tietyt vapinaoireet jokunen vuosi sitten ja patistelustani huolimatta ei suostunut menemään lääkärille kuin vasta kaksi vuotta sitten kun jo anoppinikin sitä kehoittanut. Todettiin Parkinssonin sairaus varsin nuorelle naiselle. Saa lääkitystä jonka turvin pystyy käymään töissä toistaiseksi. Ollaan jo suunniteltu sitten oman firman perustamista minkä parin hän voi tehdä töitä kotoa minkä jaksaa. Vaimoni täytti 50v. pari viikkoa sitten. Kannatta tosiaan saada miehesi lääkärille. Anoppi kärsi pitään ja vieläkin asiasta mutta lääkitykset ainakin helpottaneet osittain.
No toivotaan ettei teidän tapauksessanne ole kyse pahemmasta kuin stressistä...
Hieman lisäystä kun luin ketjun läpi. Luulisi jo työpaikan ihmisten huomanneet muistiongelmat ja reagoinneet vaikka eivät heti semmoisiin puutu. Jos tunnet joinkun työkaverin niiin soita ja kysele miten miehesi sielä viihtyy ja miten menee. Ehkä jotain paljastuu...
En pysty pakottamaan aikuista ihmistä tutkimuksiin. Tuskin hän itse kertoo lääkärille mitään muististaan, ja perustelee sen olevan vain stressiä.
Minua huolestutaa hänen väsymys, saamattomuus, aloitekyvyttömyys, ja sitten tuo muistamattomuus. Mielestään hänellä töissään menee hyvin. Töitä hän tekee jatkuvasti, ja on aina saatavilla. Usein on myös työmatkoilla, ja ainakin matkustaminen sujuu.
Enempi ongelmat näkyvät arkiaskareissa. Sellaiset asiat joiden pitäisi olla rutiineja, ei tahdo sujua.
Yritän keskustella, jos saisin suostuteltua tutkimuksiin.
Sinähän et ole töissä etkä matkoilla, joten et tiedä, miten huonosti tai 'hyvin' ne sujuvat. Dementoivien sairauksien aloitus taitaa olla kaikilla tapauksilla saman kaltainen; kukaan ei tunnista sairauden oireita, ei ole sairauden tuntoinen ennen kuin on 'liian myöhäistä' ja sitten ei enää itse ymmärrä.
Mikä tarkoittaa sitä, että riittävän aikaisella, oikealla ja hyvällä lääkityksellä hidastettaisiin taudin alkumetrien etenemistä. Sillä niiden hidastamisessa olisi jotain järkeä, loppuvaiheen kuvioissa lääkityksessä ei ole enää mitään järkeä.
Soita paikkakuntasi muistipoliklinikalle ja keskustele muistihoitajan kanssa. Jos miehesi ei lähde mukaan, niin mene yksin.
Muistisairaus voi tulla nelikymppisellekin, ja lääkkeillä sitä saadaan hidastettua huomattavasti. Kerro miehellesi tämä hyöty tutkimuksista ja mahdollisista hoidoista. Luulisi hänen haluavan hoitaa itseään tulevaisuutta turvatakseen. Kysymys voi olla myös esim. stressistä tai masennuksesta, jopa vitamiinien puutostilasta, mutta niitäkin voidaan hoitaa.
miten vahasta puolisosta mahtaa olla kysymys?
Kyllä se on kerrottu: 45 vuotta.
Itse en kyllä noiden tietojen perusteella suosittelisi kuin lepoa,
Lomaa ja irtiottoa arjesta.
En tosin ole kuin yleislääketieteen lääkäri, enkä neurologi, joka olisi tämän alan erikoislääkäri.
Nuo jutut ovat normaaleja asioita henkilölle, joka on esimerkiksi stressin alla.
Itse pitkän päivystysputken jälkeen olen tehnyt myös kaikkea hoopoa.
Vaatteiden hukkaaminen, varsinkin sukkien, hansikkaiden ja kaulaliinojen suhteen on hyvin yleistä varsinkin miesten keskuudessa, kuten myös joidenkin vaatteiden lainailu puolisoiden kesken. Tietenkin siihen vaikuttaa ovatko puolisot yhtään samankokoisia. 90-100 kiloinen mies ei lainaile 50 kiloisen naisen kylpytakkia esimerkiksi.
Et sanonut mitä miehesi tekee työkseen, mutta matkustamisesta ja puvuntakin mainitsemisesta johtuen oletetaan, että miehesi työ on enemmän henkistä kuin fyysistä.
Kyllä henkinen työ on yhtä väsyttävää kuin fyysinen työ. Henkinen työ on itse asiassa huomattavasti kuluttavampaa ja stressaavampaa. Henkisen työntekijän tilanne on kuitenkin pitkälti sellainen, että kukaan ei suorita annettuja tehtäviä lomalla tai vapaa-ajalla ollessa. Työ on siten monesti mielessä ensimmäisenä herätessä ja viimeisenä nukkumaan mennessä. Jos tuota ei kestä, niin kannattaa sitten valita toinen ura. Itse kelaan monasti illalla, että osasinkohan toimia kaikissa tilanteissa oikein, kun asiakkaan kohtaamiseen on niin kovin rajattu aika. Monasti en saa lainkaan unta, vaan pyörin pitkää ja pohdin liikaa noita asioita.
Et kertonut onko hänellä nukahtamisvaikeuksia? Nukahtamisvaikeuksia on usein henkilöillä, joiden keho ja mieli käyvät koko ajan ylikierroksilla.
Jos hän kuitenkin pärjää työssään, eikä unohtelu ole päivittäistä, en huolestuisi asiasta sen enempää. Mikäli hän alkaa käyttäytymän esimerkiksi siten, että menee autolla töihin ja palaa vahingossa junalla, voi alkaa enemmänkin huolestumaan asiasta. Poikkeuksen tekee tietenkin se, että alkoholin nauttimisen vuoksi on joutunut jättämään auton kotia.
Siitä tulikin mieleeni, että kuinka runsasta miehesi alkoholin käyttö on? Runsas alkoholinkäyttö voi kertoa myös ongelmista.