Rumat, epäviehättävät, vain "ihan nätit" - kuinka jaksatte elää?

Otsikon tarkoitus ei ole haukkua tai halveksia ketään, saatika sitten sanoa, että ilman täydellistä ulkonäköä kannattaisi mennä narun jatkoksi. Itsekin harvinaisen epäviehättävänä tai ainakin itseni sellaiseksi tuntevana naisena tahtoisin kuulla, millä muut täyttävät elämänsä. Kun ei ole kaunis eikä ulkokultaisuudellaan lumoava, mistä saa iloa elämään? Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen? Positiivisia vastauksia toivoisin, negaatioita tässä elämässä on tarpeeksi muutenkin :)
14590
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Ihmissuhteet. Minulle riittää perhe ja ystävät elämänsisällöksi. Aivan sama, mitä joku ajattelee ulkonäöstäni.

1Äänestä

Otsikko on vähän oudosti laitettu. Suurin osa naisista on nimenomaan niitä "vain nättejä". Ehkä n. 5% väestöstä on niitä täydellisen kauniita kaunottaria. Suurin osa on vain ihan tavallisen näköisiä. Vastaavasti harvat ovat kasvoiltaa rumia esim. epämuodostuneita. Siitä huolimatta 90% ihmisistä seurustelee tai on naimisissa, käy töissä ja elää ihan tavallista elämää. Olet Ap oikeasti ruma?

Äänestä
  • En varmastikaan oikeasti ruma, koska en ainakaan omasta mielestäni näytä Notre Damen kellonsoittajalta tai miltään muulta hirviöltä. Silti miltei kuka hyvänsä on ruma photoshopattujen täydellisten harhakuvien rinnalla.

    Äänestä

Kuinka jaksatte elää, kun on "vain ihan nätti"? Jo on teillä pinnallisilla ihmisillä ongelmat.

1Äänestä

Aloitin ketjun ihan vain siksi, että tahtoisin todella löytää avaimen siihen, miten ymmärtää elämässä olevan muutakin sisältöä kuin ulkonäkönsä murehtiminen. Maailma on niin hirvittävän pinnallinen ja aina kun saan uskoteltua itselleni, että täällä on hyvä olla ja olen aivan riittävä, jokin tulee ja rusentaa kaiken. Yliseksualisoitunut ja kauneuden ympärillä pyörivä kaikkeus syö minut elävältä.

Äänestä
  • Jokaisella meillä on oma maailmansa ja maailmankuvansa. Sinulle se on "hirvittävän pinnallinen". Kun uskallat ottaa vastuun omasta onnestasi ja tyytyväisyydestäsi elämään sen sijaan, että syyttäisit ympäristöäsi, sinulla avautuu se juttu eli avain onnelliseen ja tasapainoiseen elämään. Tämä prosessi vaatii vaivannäköä, itsetuntemusta ja uskallusta.

    Äänestä

Tavallaan ymmärrän sinua ap, itsekin huomaan välillä pohtivani samaa kysymystä. En edes pidä itseäni pinnallisena ihmisenä, kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta minua kiinnostaa vain oma ulkonäköni. Ei minua kiinnosta miltä naapurin Pate tai Lissu näyttää, se on heidän asiansa.

Kuitenkin minua ahdistaa se, etten ole omasta mielestäni tarpeeksi hyvännäköinen, välillä jopa niin paljon ettei tee mieli olla täällä (toki siihen vaikuttavat muutkin asiat). Olen myös yrittänyt uskotella itselleni, ettei elämäni olisi yhtään sen parempaa vaikka olisin paremman näköinen, mutta en ole tähän mennessä onnistunut vakuuttumaan tästä. Minäkin saan usein uskoteltua itselleni olevani riittävä, mutta aina tapahtuu jotain, joka niin kuin sanoitkin rusentaa kaiken.
En tiedä onko kyse edes huonosta itsetunnosta sinällään, sillä tiedän olevani hyvännäköinen (anteeksi jos kuulostaa itsekeskeiseltä), mutta silti minusta tuntuu siltä etten riitä.

En siis osaa auttaa sinua, ap, mutta halusin vain sanoa, että minulla on hyvin samankaltaisia mietteitä.

Pakko vielä selventää vielä, että ulkonäköni ei ole kaikki mitä ajattelen. Oikeastaan en jaksa ajatella ulkonäköäni kovinkaan montaa minuuttia päivässä, sillä en jaksa sitä miten rankkaa se on minulle.

Äänestä

Siis kuka sitten on erityisen kaunis? Ja kenen mielestä? Eiköhän se ole mielipidekysymys. Jonkun mielestä minä voin olla erityisen kaunis, mutta taas jonkun toisen mielestä se erityisen kaunis voit olla sinä.

Äänestä

Erityisen kaunis ihminen on nykyisen ihanteen mukainen ja lähes jokaisen silmää miellyttävä. Heitäkin valitettavasti löytyy.

Äänestä
  • eli siis millainen?

    Äänestä

Aloittajan tekstistä "millä muut täyttävät elämänsä. Kun ei ole kaunis eikä ulkokultaisuudellaan lumoava, mistä saa iloa elämään? Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen?"

Eihän sillä ulkonäöllä elämää täytetä!!
Perhe, kaverit, harrastukset, mieleinen opiskelu-/työpaikka, niillä on merkitystä elämässä. Tee perheesi ja/tai kevereidesi kanssa jotain kivaa sillointällöin esim leffailta, peli-ilta, käykää vaikka näkötornissa/huvipuistossa/luistelemassa tms mitä keksittekin. Jos ei vielä ole harrastuksia niin hanki joku kiva, esim enemmän yksin kotona tehtäviä kuten lukeminen, käsityöt tai joku opiston kurssi, liikuntaharrastus(tanssi, jooga, lenkkeily, sähly, koripallo, uinti jne), valokuvaus, ratsastaminen... Opiskele mieleinen ammatti ja yritä päästä mieleiseen työhön (tämä voi olla tällähetkellä työlästä, itsekin nyt työttömänä vaikka kaksi ammattia opiskeltuna).

Ei mua mikään "ihan nätti" ulkonäkö jaksa kiinnostaa ja vaivata, kun elämässä on niin monta muuta paljon tärkeämpääkin asiaa. Toki muakin ulkonäkö kiinnostaa jossain määrin, eli pyrin olemaan ihmisten ilmoilla siisti ja huoliteltu, vähän meikkiä, hiukset laitettuna, siistit ja muodikkaat vaatteet jne, mutta en mieti asiaa sen enempää tai kuluta aikaani sen miettimiseen etten ole mikään erityisen kaunis.

Äänestä

Välillä olen saanut unohdettua iltapäivälehtien ja internetin pintaliitomaailman seuraamisen. Se on ollut ainoa tapa lievittää tuskaa, mutta usein bussipysäkkien ulkomainoksetkin saavat itkun kurkkuun. Pitäisi varmaan kulkea vain varpaitaan tuijottaen kaikkialle.

Äänestä
  • Jos tuo on totta niin kyllä sinulla on muita ongelmia kuin ulkonäkö.

    1Äänestä

  • 455654345 kirjoitti:

    Jos tuo on totta niin kyllä sinulla on muita ongelmia kuin ulkonäkö.

    Palstalle esittelemäni ongelma onkin suhtautumiseni asiaan ja elämän mielekkyyden löytäminen jostakin ihan muusta kuin ulkonäköasioiden jauhamisesta. Ei ulkonäön muuttaminen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tsizzz kirjoitti:

Otsikon tarkoitus ei ole haukkua tai halveksia ketään, saatika sitten sanoa, että ilman täydellistä ulkonäköä kannattaisi mennä narun jatkoksi. Itsekin harvinaisen epäviehättävänä tai ainakin itseni sellaiseksi tuntevana naisena tahtoisin kuulla, millä muut täyttävät elämänsä. Kun ei ole kaunis eikä ulkokultaisuudellaan lumoava, mistä saa iloa elämään? Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen? Positiivisia vastauksia toivoisin, negaatioita tässä elämässä on tarpeeksi muutenkin :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu