...jos aivan totta puhutaan. Itselläni on ollut kaksi suurta rakkautta. Lukioaikana pieni, tumma, söpö tyttö. Ja toinen - hän oli afrikkalaista syntyperää oleva nuori nainen Hollannissa vuosia sitten. Heitä olen vuosien mittaan muistellut suurella lämmöllä ja rakkaudella. Avioliitto jossa elän on sopusointuinen enkä ole pettänyt vaimoani koskaan. Minulla on jälkikasvua ja rakastan heitä sekä toivon heille kaikkea parasta. Pidän myös vaimostani. Mutta koskaan hän ei ole ollut ns. suuri rakkauteni.
Kiteyttäisin asian näin: SUURI RAKKAUS ON SE JOKA EI KOSKAAN TOTEUDU ELI MUUTU AVIOLIITOKSI. Näissä toteutumattomissa on sitä jotain kaunista ja haikeaa.
Kiteyttäisin asian näin: SUURI RAKKAUS ON SE JOKA EI KOSKAAN TOTEUDU ELI MUUTU AVIOLIITOKSI. Näissä toteutumattomissa on sitä jotain kaunista ja haikeaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
niinpä - mahdatko itse olla vaimollesi se suuri rakkaus vai näkeekö hän märkiä unia ja unelmoiko hän edelleen siitä naapurin Reiskasta rakastellessaan kanssasi ??? (just think about it...)
Ainoa todellinen rakkaus on onneton rakkaus. Onnellinen rakkaus on kuin terveen ihmisen sydämentykytys: ihminen ei huomaa sitä.
Kersti Bergroth
Erittän hyvin sanottu Kerstiltä. Näinhän se juurikin on. Meillä on kaipaus johonkin mitä emme voi saavuttaa.
Sama kokemus itsellänikin. Menin naimisiin koska tunsin että "jo olisi aikakin". Hyvä suhde vaimooni mutta todella mitään sellaista tulista tunnetta ei ole oikeastaan koskaan ollut. Seksielämä melkoisen hyvä - vaimo kiihoittuu ja "nousee linjoille" oikein hyvin. Itsekin pidän seksielämästämme.
Ilmeisesti tuliset rakastumiset liittyvät nuoruuteen ja tietynlaiseen hölmöyteen ja naiiviuteen. Aikuinen ihminen puolestaan osaa arvostaa sellaisia asioita kuin vakiintunut elämä, maittava ruoka, kodin lämpö, turvattu elämä ja odotettavissa oleva kohtuullinen vanhuus.
Eihän se muuten olisi SUURI RAKKAUS.
Joku sanoi, että rakastuminen on tunne, rakastaminen on tahtotila. Tätä vois kysyä vaikka parilta jotka olleet yhdessä vaikka 50 vuotta, eivätkä koskaan ole toistaan pettäneet vaikka tilaisuuksia olisi ollut.
Rakastumisesta tulee voimakasta rakastamista. Pelkästä kiintymyksestä tulee pelkkää kiintymysrakkautta. Ei kannata tyytyä vähempään kuin aitoon rakkauteen joka lähtee voimakkaasta rakastumisesta.
Minun mieheni taas todellakin oli se suuri, järjetön rakkaus. Rakastin häntä sydämeni pohjasta. Ja niin se vain hävisi, kun selvisi että hänellä oli toinen nainen. Olemme edelleen yhdessä, mutta en tunne häntä kohtaan yhtään mitään enää koskaan.
Eli romanttinen mielikuva joka lähentelee fantasiaa on se suuri rakkaus. Suuri rakkaus mikä ei tunne todellista arkea ja sen tuomia haasteita.
Herääs jo!!!! wake up, smell the coffee!!!
JEP JEP!!!
Vaimo on itsestäänselvyys. Muut on sitten niin ihania naisia. Jos vaimo häviäisi elämästänne, ymmärtäisitte kyllä oikean totuuden. Puolison arvostaminen on taitolaji ja itensätunteminen myös.
Vaimo on kumppani, ei rakas. Kaikkeen ei tarvitse sotkea rakkautta.
Mitä vaimo ajattelee siitä että on kumppani, ei rakas?