Aforismi

Väärin. Sitä mitä ajattelee ei voi toisin sanoa.Ainut vaihtoehto on kieltäytyä sanomasta sitä, mitä ajatteli.

ap. kirjoitti:

Väärin. Sitä mitä ajattelee ei voi toisin sanoa.Ainut vaihtoehto on kieltäytyä sanomasta sitä, mitä ajatteli.

Kun muotoilee ajattelemansa totuudenmukaiset ajatuksensa ymmärrettävään muotoon toiselle ei ongelmia synny. Totuudesta kun ei voi olla eri mieltä. Jos ajatustensa ilmaisemisesta syntyy erimielisyyttä, ei voi väittää ajatuksien ilmaisijan olleen ilmaisemassa ajatuksillaan totuutta. Ajatuksiensa ilmaisija on ainoastaan luullut ilmaisevansa ajatuksillaan totuutta.

Mutta kun ajatuksien ilmaisija ilmaisee ajattelemansa ajatukset niin ettei niistä synny erimielisyyttä, hän on ilmiselvästi miettinyt miten ilmaisee sen minkä on ilmaissut ja on todennäköisesti lähempänä totuutta kuin sellainen joka miettii mitä sanoo ettei sanoisi mitä ajattelee.

Vaikenemisen vaihtoehto on usein se paras vaihtoehto. Ihmiset eivät usko totuutta ennen kuin kaikki valheet on käyty läpi ja jäljellä ei ole enää muuta kuin totuus. Ja toki aina voi kysyä toiselta, että onko nyt ihan varmasti halukas kuulemaan ensimmäisen ajatukset. Koska näissä tapauksissa yleensä kysytään kysymyksiä joiden vastaukset on jo kummallakin tiedossa. Kysyjä ei vaan yleensä halua hyväksyä totuutta asiasta.

Sofismia kirjoitti:

Kun muotoilee ajattelemansa totuudenmukaiset ajatuksensa ymmärrettävään muotoon toiselle ei ongelmia synny. Totuudesta kun ei voi olla eri mieltä. Jos ajatustensa ilmaisemisesta syntyy erimielisyyttä, ei voi väittää ajatuksien ilmaisijan olleen ilmaisemassa ajatuksillaan totuutta. Ajatuksiensa ilmaisija on ainoastaan luullut ilmaisevansa ajatuksillaan totuutta.

Mutta kun ajatuksien ilmaisija ilmaisee ajattelemansa ajatukset niin ettei niistä synny erimielisyyttä, hän on ilmiselvästi miettinyt miten ilmaisee sen minkä on ilmaissut ja on todennäköisesti lähempänä totuutta kuin sellainen joka miettii mitä sanoo ettei sanoisi mitä ajattelee.

Vaikenemisen vaihtoehto on usein se paras vaihtoehto. Ihmiset eivät usko totuutta ennen kuin kaikki valheet on käyty läpi ja jäljellä ei ole enää muuta kuin totuus. Ja toki aina voi kysyä toiselta, että onko nyt ihan varmasti halukas kuulemaan ensimmäisen ajatukset. Koska näissä tapauksissa yleensä kysytään kysymyksiä joiden vastaukset on jo kummallakin tiedossa. Kysyjä ei vaan yleensä halua hyväksyä totuutta asiasta.

Seli seli senkin sofisti. Otan esimekin. Vaimoni sisarukset haluavat kesällä sitä, että vietämme aikaa yhdessä heidän kanssaan. Vaimoni niin haluaa, minä en. Haluan viettää kaiken vapaa-aikani mökillä. Minut kutsutaan vaimoni suvun pippaloihin.

En toki voi heille kertoa totuutta, että viihdyn mökillä paremmin kuin heidän seurassaan.

Olkoonkin kun sitten päätökseni tein. Alkaa kysymysten ryöppy. Mikä sille tuli? MIkä sitä vaivaa?

Niin, mikä heitä vaivaa?

ap. kirjoitti:

Seli seli senkin sofisti. Otan esimekin. Vaimoni sisarukset haluavat kesällä sitä, että vietämme aikaa yhdessä heidän kanssaan. Vaimoni niin haluaa, minä en. Haluan viettää kaiken vapaa-aikani mökillä. Minut kutsutaan vaimoni suvun pippaloihin.

En toki voi heille kertoa totuutta, että viihdyn mökillä paremmin kuin heidän seurassaan.

Olkoonkin kun sitten päätökseni tein. Alkaa kysymysten ryöppy. Mikä sille tuli? MIkä sitä vaivaa?

Niin, mikä heitä vaivaa?

Miksi et voinut sanoa että olisit viihtynyt paremmin mökillä? Puuttuuko sinulta munat?

Sofismia kirjoitti:

Miksi et voinut sanoa että olisit viihtynyt paremmin mökillä? Puuttuuko sinulta munat?

Voin minä sanoa, olen sanonutkin. Vihaa, kaunaa ja katkeroitumista sain osakseni. Tilapäisen perhehelvetin kylkiäisinä.

Jk. Kannattaako ajatella mitä sanoo, ettei sano mitä ajattelee?

ap. kirjoitti:

Voin minä sanoa, olen sanonutkin. Vihaa, kaunaa ja katkeroitumista sain osakseni. Tilapäisen perhehelvetin kylkiäisinä.

Jk. Kannattaako ajatella mitä sanoo, ettei sano mitä ajattelee?

Edelleenkin olisi kannattanut ajatella miten olisi sanonut sen mitä ajatteli.

Sinun tapauksessa sen vihan, kaunan ja katkeroitumisen syy oli ollut olemassa jo pitemmän aikaa. Ehkä sinun kannattaisi ajatella mikä se todellinen syy sille on, milloin ja mistä saanut alkunsa. Sen jälkeen voisit ajatella sitä, miten kertoisit sen niin että toinenkin ymmärtää. Mikä tietenkin edellyttää sitä, että sen ymmärrät ensiksi sinä.

Saako kysyä minkä ikäinen olet?

Sofismia kirjoitti:

Edelleenkin olisi kannattanut ajatella miten olisi sanonut sen mitä ajatteli.

Sinun tapauksessa sen vihan, kaunan ja katkeroitumisen syy oli ollut olemassa jo pitemmän aikaa. Ehkä sinun kannattaisi ajatella mikä se todellinen syy sille on, milloin ja mistä saanut alkunsa. Sen jälkeen voisit ajatella sitä, miten kertoisit sen niin että toinenkin ymmärtää. Mikä tietenkin edellyttää sitä, että sen ymmärrät ensiksi sinä.

Saako kysyä minkä ikäinen olet?

Ole huoleti. Tiedän kyllä missä menen, miten etenen. Oppia ikä kaikki. En edes muista montako terapiajaksoa olen käynyt elämäni aikana. Psykoterapiassa ainakin 3,5 vuotta.Todelliset syyt ja niiden seuraamukset ovat tiedossani.

Nythän on vain niin, ettet toisia ihmisiä pysty muuttamaan, keskity vain itseesi, itsesi muuttamiseen.

Olen 59v.

aina on parempi pitää suu tiukasti supussa. Hyvä, että vihdoinkin opit!

joo, kirjoitti:

aina on parempi pitää suu tiukasti supussa. Hyvä, että vihdoinkin opit!

Joo, oman aikansa se vaati:)