Olen 17v tyttö enkä ole ikinä seurustellut ja jostain syystä häpeän sitä vähän enkä yleensä kehtaa kertoa sitä jos joku kysyy.
En halua kuulostaa itserakkaalta mutta kyse ei siis ole siitä että olisin jotenkin ruma tai kusipää vaan itseasiassa monet miehet ovat olleet kiinnostuneita minusta ja kyselleet ulos ym ja on monesti kehuttu kauniiksi ja tiedän itsekkin etten ole ''pahan näköinen'' eikä luonteenikaan ole mitenkään vittumainen.
Syy etten ole seurustellut on siinä että treffeille meno ja tuntemattomien kanssa puhuminen tuntuu kauhealta koska minulla on pieni sosiaalisten tilanteiden pelko ja puheviasta johtuvaa epävarmuutta. Molemmat jutut on hoidossa mutta huolestuttaa etten vielä 20 vuotiaanakaan ole seurustellut jolloin se on ainakin omasta mielestäni vielä nolompaa.
En siis ole neitsyt tm mutta en vaan ole koskaan seurustellut sillä torjun kaikki vaan kylmäksi juurikin siksi koska pelkään tulevani satutetuksi ja koska olen niin epävarma itsestäni.
Tiedän että harva mies haluaa epävarmaa ja ''vainoharhaista'' naista mutta kysynkin että onko se este jos ei ole ennen seurustellut? Tai ajatteleeko joku että 'mikäköhän tossakin on vialla kun ei ole seurustellut'' tm.
En tiedä muista mutta mulla itelläni ainakin tulee sellanen kuva.
En halua kuulostaa itserakkaalta mutta kyse ei siis ole siitä että olisin jotenkin ruma tai kusipää vaan itseasiassa monet miehet ovat olleet kiinnostuneita minusta ja kyselleet ulos ym ja on monesti kehuttu kauniiksi ja tiedän itsekkin etten ole ''pahan näköinen'' eikä luonteenikaan ole mitenkään vittumainen.
Syy etten ole seurustellut on siinä että treffeille meno ja tuntemattomien kanssa puhuminen tuntuu kauhealta koska minulla on pieni sosiaalisten tilanteiden pelko ja puheviasta johtuvaa epävarmuutta. Molemmat jutut on hoidossa mutta huolestuttaa etten vielä 20 vuotiaanakaan ole seurustellut jolloin se on ainakin omasta mielestäni vielä nolompaa.
En siis ole neitsyt tm mutta en vaan ole koskaan seurustellut sillä torjun kaikki vaan kylmäksi juurikin siksi koska pelkään tulevani satutetuksi ja koska olen niin epävarma itsestäni.
Tiedän että harva mies haluaa epävarmaa ja ''vainoharhaista'' naista mutta kysynkin että onko se este jos ei ole ennen seurustellut? Tai ajatteleeko joku että 'mikäköhän tossakin on vialla kun ei ole seurustellut'' tm.
En tiedä muista mutta mulla itelläni ainakin tulee sellanen kuva.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nonni, nyt sitten lopetat heti tuon lapsellisuuden. Ensinnäkin, on tosi lapsellista verrata tuommoista, onko neitsyt, onko seurustellut, ja etenkin, kun on 17-vuotias eli heti kaikkien noin 30-vuotiaitten mielestä täysi lapsi. Jotenkin tuntuu ihan pöntöltä, sä tosiaankin voisit olla täysin hyvin vielä neitsytkin ja se ois normaalia. Etenkään kun et ole seurustellut. Miksi sä edes harrastat seksiä kun et osaa oikeaa läheisyyttä?
Ei voi olla mikään este, ettei ole seurustellut, käytäs nyt sitä yläpäätäsikin vähän. KAIKKI ovat seurustelleet ja seksiä harrastaneet joskus ihan ekaa kertaa. Osa 14-vuotiaina ja osa 24-vuotiaina, jokaikisellä on OMA elämä, ihan yksi oma tie, ainutlaatuinen ja sitä rataa, et ole erikoinen et ole spesiaali (omana itsenäsi tietenkin kyllä), et ole mitenkään joku ihmeellinen 17-vuotias sen takia että et olisi seurustellut. Maailmassa on hieman pahempiakin haasteita jollain.
Olet tosiaankin epävarma itsestäsi. Mutta se ei tarkoita sitä, että epävarmuutesi olisi oikeassa.
Ole oma itsesi, oman itsesi ikäinen ja ihan semmoinen vaan kun olet. Ei se ole mikään rikos, jos ei seurustele. Seurustelua ei pidäkään aloittaa hötkyilemällä, ehkä tuo sinun pelkkä seksin harrastamisesi on antanut liian kiireen kuvan. Jos tapaillaan, niin tapaillaan, tutustutaan, ensin ollaan kavereita: seurustelu on hyvän ystävän tapailua ja siihen jossain vaiheessa vaan tulee mukaan seksi. Se on intiimi luottamussuhde, kyllä, mutta paljon yksinkertaisempaa, kun miksi sen nyt teet. Ja elämässä tulee satutetuksi, vaikka olisi yksin koko elämänsä: elämä on semmoista. Elämään kuuluu vastoinkäymiset, epäonnistumiset ja huonotkin asiat, sekä tärkeämpää: niistä nouseminen.
Samoin viat ja haasteet: ei kenessäkään ole pelkkiä hyviä puolia. Sinulla on sinun heikkoutesi ja jollain toisella hänen.
Sinä olet ihan oikeasti vasta 17-vuotias teini-ikäinen, minun näkökulmastani olet "pieni" vielä, eli lapsi. Ihan alussa, etkä edes nainen vaan tyttö. Sinulla ei ole mitään kiirettä. Joten vaihda näkökulmaa välillä, ei tarvitse tuijotella aina vaan siitä omasta sammakkoperspektiivistään. Vertaa, olit 5 vuotta sitten 12-vuotias. Onko matkalla tapahtunut mitään? Olet 5 vuoden päästä 22-vuotias: voiko sillä matkalla tapahtua mitään? Kun 10 vuoden päästä olet 27-vuotias, olet vieläkin nuori (aikuinen), ja saatat elää 60 vuotta. Joten jos jo nyt olet johonkin "liian vanha" mitä ajattelit olla ne loput 60-70 vuotta?
Niin, sulle tulee väärä kuva: sinä epävarmuudessasi vertaat muihin itseäsi, ja muita johonkin "ihannekuvaasi" ja arvostelet muista ja arvostelet itseäsi. Kannattaako se? Tuleeko hyvä mieli ja itsevarmuutta? Eikö täällä kenelläkään ole siis oikeutta olla neitsyt tai seurustelematta enää 17-vuotiaana olematta omituinen? Siinäkö se on ihmisen määritelmä? Mikä on omituinen?
Onko sulla millainen elämä muuten, harrastatko? Onko sulla harrastuspiirejä, tavoitteita, opiskeletko, onko kavereita...? Onko sinulla muita määritelmiä itsestäsi ja miksi juuri seurustelun kautta pitää saada se hyväksyntä?
Miten sinä itse arvostelet ja tuomitset muita? Onko maailma todella hyvä paikka, jos kaikki tuomitsevat noin pienestä? Vai voiko asioihin suhtautua avoimemmin, voiko joku muu suhtautua eri tavalla?
Minun mielestäni sinä teet itsellesi hallaa, olet ihan liian tuomitseva. Jokaisen henkilökohtaiset valinnat seurustelun suhteen ovat heidän omiaan, ei ole mitään "noloa" siinä miten elää: nolous kuuluisi muille. Intiimisuhteet eivät kuulu muille pätkääkään. Seurustelu on oman elämän asia, se ei siis voi olla noloa.
Kysyt ajatteleeko joku että seurustelemattomassa on jotain vikaa... No, ajattelethan sinäkin? Että aivan takuulla joku ajattelee. Mutta sinä olet epävarma, huono itsetuntoinen, tuomitseva ja sitä rataa... Eli miksi semmoisia ihmisiä pitäisi kuunnella? Kukaan itsevarma, suvaitsevainen ja hyvä itsetuntoinen tuskin miettii asiaa. Sinäkin voit valita kumpi olet, ensin itseäsi kohtaan ja sitten muita kohtaan.
Yritä olla kannustavampi, suvaitsevaisempi ja rennompi.
Olethan vasta 17-vuotias :)
Nostat kuule vaan sen leuan pystyyn ja sanot itelles ja muulle maailmalle, jotta alat seurustelemaan vasta sitten kun löytyy joku tarpeeksi mielenkiintonen tapaus, siihen asti pidät hauskaa!
Alkaja on ihan 17 ja on tuollainen ongelma. Ajattele niitä jotka on vaikka 35 ja eivät ole kokeneet vakavaa suhdetta tai saaneet hyväksyntää.
Tottakai 17v on huolissaan erilaisuudestaan. Aiheestakin.
Olen 21-v mies enkä ole "seurustellut" vielä, "yhden illan säätöjä" ollut, mutta nyt on elämä siinä vaiheessa, että harkitsen vakavasti puolisoa tai kunnon parisuhdetta.
Seurustelemattomuus vielä suht normaalia tuossa iässä. Noin 20% alle 18v on saanut sitä ykköstä eli turhaan huolehdit seurustelemattomuudesta. Turha hätiköinti johtaa yleensä huonoihin suhteisiin. Odota mielummin sitä oikeaa niin ei tule turhia pettymyksiä (:
Olen 21-v poika/mies ja en ole ollut vieläkään kunnon suhteessa, tosin pettymyksiä on tullut, ja vietettyä aikaa ties miten, mutta ilman parisuhdetta. Kuitenkin tässä vaiheessa elämää alkaa jo pikkuhiljaa tulemaan se vaihe että voisi jopa seurustellakin vakavasti.
Ei noista kannata stressata liikaa.
Et ole seurustellut mutta olet antanut neitsyytesi jollekkin juopolle. Miten voit antaa pimppiä jollekkin jos sulla on sosiaalisten tilanteiden pelko. Siinä seksissä kuitenkin ollaan aika lähellä toisia. Taidat vaan olla nirso kuten muutkin naiset ja siltin jaat pimpiiä joillekkin baari juopoille.
On ihan tavallista jos ei ole vielä 17-vuotiaana seurustellut. Monet eivät ole, ja ovat lisäksi neitsyitä.
Seurustele sitten kun löytyy tarpeeksi kiinnostava ihminen jonka kanssa et ole epävarma. Jos pelkäät että siihen menee kauan aikaa, niin ainahan voit alkaa tutustua mukavilta tuntuviin ihmisiin ja selvittää, onko sinun mukava olla heidän kanssan :)
Itse aloin seurustella ekan kerran muutama vuosi sitten vasta n.20-vuotiaana ja olin neitsyt, ja niin oli poikaystävänikin. Mutta kannatti odottaa, vielä ollaan yhdessä :)