Pesänjakaja

Pistän tämän linkkinä laki-keskusteluun, koska mielestäni kysymys oli hyvä ... enkä tiedä miten käytännössä pesänjakaja toimii ... eli jakaako / realisoiko vain riitaisan osuuden, vai koko kakun. Muistattehan, että te maksatte hänen palkkansa puoliksi -- mutta pakkohan se pesänjakaja on ottaa jos riitelyksi menee.

Ennen harkinta-aikaa, eli erohakemuksen ensimmäisen vaiheen hakemista, kaikki omaisuus ja velat huomioidaan ositusta laskettaessa. Ja harkinta-ajan aikanakin kunnes ositus on tehty, osituksen voi vaatia heti kun harkinta-aika on alkanut. Osituksessa, jonka vaiheet olen kertonut muutama keskustelu alaspäin, otetaan huomioon kaikki omaisuus ja velat ... yhteiset 50/50 suhteessa ja omat 100%:sti kun puolisoiden netto-omaisuuksia lasketaan... sitten katsotaan paljonko tasinkoa maksellaan jotta em. omaisuudet yhtäsuuret ... ja aletaan jakamaan pottia sen mukaisesti.

En ole varma ymmärsinkö, mikä on kysyjän ongelma.

Pesänjakaja aloittaa toimitusosituksessa tehtävänsä niin, että ensin selvitetään, mitä omaisuutta puolisoilla on (kenen nimissä/yhteistä) ja mikä tästä omaisuudesta käsitellään osituksessa avio-oikeuden alaisena ja mikä on ns. vapaa-omaisuutta. Pääsääntöisesti kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista, ellei esim. avioehtosopimuksella ole toisin sovittu. Muitakin tilanteita on.

>>huomioiko pesänjakaja ihan KAIKEN omaisuuden???>>

Kyllä huomio, kuten edellä selostin.

>>Jos riitaa on asunnon myymisestä ja toinen haluaa myydä vain sen ja pitäköön toinen mökkinsä ym. osuutensa, niin täytyykö nekin ottaa huomioon??>>

Omaisuuden osituksen tarkoitus on selvittää, kumpi maksaa ja miten paljon tasinkoa toiselle puolisoista. Tasinko voidaan suorittaa jonakin omaisuutena, mitä tasingon maksuvelvollisella puolisolla on, taikka maksuvelvollinen voi suorittaa sen rahassa. Jos puolisot esim. omistavat yhdessä asunnon yhtä suurin osuuksin ja tämä omaisuus muodostaa niin suuren varallisuuserän puolisoiden varallisuudesta, että jakoa ei voi suorittaa esim. antamalla puolet asunnosta tasinkona toiselle puolisolle, täytyy asunto myydä, jotta yhteisomistus siihen saadaan purettua.

Pesänjakaja myy tällöin asunnon tuomioistuimen luvalla.

Puolisoilla on kuitenkin AINA oikeus keskenään sopia asioista, vaikka ositukseen olisikin määrätty pesänjakaja. Jos tämä sopimisvalta on huolesi, niin huoli on aiheeton. Pesänjakaja ei voi tehdä ositusta ja määrätä tasinkoa vastoin puolisoiden yhteistä tahtoa. Jos siis kaikesta muusta olette sopineet, mutta asunnon myynti aiheuttaa riitaa, pesänjakaja vain myy asunnon ja muuten vahvistaa sovintonne.

>>ostaa koti-irtaimistoa (sukulaisten lainarahalla), niin onko sekin irtaimisto pesään kuuluvaa???>>

Ostajasta tulee toki omistaja (esineille) eikä sellainen omaisuus kuulu ositettavaan omaisuuteen (kun kauppa tehdään avioeron jo ollessa vreillä). Kauppahinta jää kuitenkin osituksen piiriin. Ts. jos puolisosi haluaa ostaa sinun hankkimasi TV:n ja sinä haluat myydä sen hänelle, hän maksaa siitä sinulle rahaa. Nämä rahavarat kuuluvat ositettavaan varallisuuteen ja ns. omaisuutesi säästöön, joka vaikuttaa siihen, kuinka paljon jompikumpi maksaa tasinkoa.

>>Harkinta-ajan alettua varat/velat on kaiketi kummankin "omaa"... >>

Harkinta-ajan alkamisella ei ole mitään tekemistä osituksen kanssa. Se hetki, jolloin määräytyy, mikä omaisuus kuuluu ositettavaan varallisuuteen vai ei, on avioeron vireille tulemisen hetki (ns. ositusperuste syntyy). Avioero tulee vireille silloin, kun jompikumpi jättää avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Asian tiedoksi antamisella toiselle puolisolle ei ole merkitystä avioeron vireille tulemiselle, harkinta-ajan alkamiselle kylläkin, mutta se on eria asia.