Mitäs me kakkoset, täällä ollaan ja kiroillaan kun mies on vaimon ja lasten seurassa 5 päivää.
Ihan sama vaikka lähettäisi tekstareita ei ne kuitenkaan ole sama kuin olis vieressä.
Just, olen kyllästynyt olemaan sivussa aina kun on joku juhla-päivä-pyhä
tekis jo ratkaisun, mut ei kun vaimo sitä ja tätä.
Voi pkle, pka
Ihan sama vaikka lähettäisi tekstareita ei ne kuitenkaan ole sama kuin olis vieressä.
Just, olen kyllästynyt olemaan sivussa aina kun on joku juhla-päivä-pyhä
tekis jo ratkaisun, mut ei kun vaimo sitä ja tätä.
Voi pkle, pka
Vastaukset 44
Vanhimmat
Samassa jamassa. Uskon, että tämä pyhä on minulle viimeinen tässä tilanteessa. En halua elää enää näin, tämä on kaikkia kohtaan väärin, valehtelua, salailua, vaikka tunteet olisivatkin aitoja. Jossain menee raja ja järkeäkin ihmisen pitää yrittää käyttää. Loputtomiin en hakkaa päätäni seinään.
Ja miten pääsen ukkomiehestä eroon, kun häntä niin rakastan? Uskon, että on yksi varma keino. Vaimolle kertominen.
Voi teitä, tyttöraukat. Jos olisin äitinne, sanoisin:"Älkää antako hyväksikäyttää itseänne".
Jos olisin äitinne, neuvoisin teitä siinä, että pahan miehen kanssa ei saa olla, hänestä pitää erota. Sillä jos olisin äitinne, haluaisin että teille olisi avoinna koko maailman onni. Kriisin puolestanne, jos olisin äitinne, ottaisin kädestä kiinni ja raahaisin teidät turvaan, pois pahan ulottuvilta.
Kertokaa äideillenne. Jos ette voi, teidän pitää nyt kasvaa aikuisiksi ja olla itse itsenne äiti.
Vaimo voi olla vanha ja viisas, hänelle kannattaa kertoa. Mutta hän ei ole äitinne, eikö voi auttaa teitä, kuten äiti auttaisi.
Sydämeni on puolellanne ja olette ajatuksissasi jouluna.
Kiitos sanoistasi vanha viisas vaimo. Valotatko hieman omaa ajatustasi siitä, että vaimolle kannattaa kertoa, vaikka hän ei voi auttaa.
Eikö kertomisesta voi seurata paljon pahaa myös kakkoselle?
Ymmärrätköhän sinä missään vaiheessa, että miehellä ei ole aikomustakaan tehdä ratkaisua? Syvällä sisimmissään mies tietää, ettei koskaan aio vaimoaan jättää, vaikka väittäisi sinulle mitä tahansa muuta. Saat miehen itsellesi vain siinä tapauksessa, että vaimo jättää miehen.
Juuri tuon olen ymmärtämässä Haluuks jämät. Ei mies tee ratkaisua ellen minä tai vaimo sitä tee, hänelle kaksi naista on varmasti ihan kiva ratkaisu, saa toiselta arjen ja perheen ja toiselta läheisyyden.
Haluan miehen, jolle olen ainoa. Nyt kyse onkin siitä, mistä rakastunut nainen ottaa voimat jättää tämä mies. Kerron ehkä vaimolle, näin pääsen, joudun hänestä eroon.
Ei hemmetti. Onko vielä olemassa niin tyhmiä naisia, että luottavat täysin pettävän miehen puheisiin? Jos tiedätte, että mies on varattu, niin eikö lähtökohta ole selvä? Eikö ole selvää alusta asti, ettei mies vaimoaan jätä? Jos liitto olisi huono, hän olisi tehnyt sen aikoja sitten. Ette kai luule olevanne ensimmäinen vieras nainen, jonka kanssa mies pettää vaimoaan?
Mä itse olen kakkonen, mutta mulla ei ole mitään ruusunpunaisia unelmia saada miestä itselleni. Alusta asti on säännöt olleet selvät ja se sopii mulle hyvin. Kyllä mä miehestä tykkäänkin. Mutta tyhmää musta ei saa tekemälläkään.
Säkin olet ilmeisesti nuori ja kokematon. Suhun uppoaa miehen jutut. Kyllä ukkomiehet puhuu mitä tahansa päästäkseen vieraan naisen pöksyihin. Tulet vielä sen oppimaan.
Mutta hyvää joulua kuitenkin. Vietä se ajattelematta miestä lainkaan. Hän on siellä, missä hänen kuuluukin olla. Jos oikeasti miehestä välität, et kerro vaimolle. Puhut miehelle, että tää oli tässä. Kyllä fiksu mies puhetta ymmärtää. Vaimo ei ole sulle mitään pahaa tehnyt eikä sulla ole oikeutta hänen mieltään pahoittaa.
Ongelmanne on rakkaustunne ihmiseen, joka kohtelee teitä ala-arvoisesti. Luulette, että ette kykene pääsemään tunteesta omin avuin irti, mutta olette väärässä. Jokaisen sielussa on persoona, aikuinen, joka haluaa suojella meitä itseämme pahalta. Antakaa tuolle persoonalle tilaa toimia. Aluksi tarvitaan päätös, rankka päätös. Se on "minä tapan tunteeni minua väärin kohtelevaa miestä kohtaan ja jätän hänet." Päätöksessänne teitä tukevat omat lähimmäisemme, ja äitinne, kun heiltä apua pyydätte. He auttavat teitä mielellään, koska he rakastavat teitä, ei tuo paha mies.
Oletan että olette rehellisiä tyttöjä. Silloin sydämenne kertoo, että mikään kestävä ei ala vaiheella eikä elämässään mitään kannata päättää valheeseen. Jos päättyisi, ihmisen sieluun jäisi ikuinen tuska ja katumus. Vaimot yleensä haluavat tietää. Mutta itsenne vuoksi, kun kerrotte, tiedätte loppuelämänne toimineenne oikein ja sydämenne mukaan. Ette koskaan kadu, olette ylpeitä itsestänne että kykenitte rohkeaan, rehelliseen tekoon, elämänvaiheessa jossa epärehellinen ihminen vaikutti elämässänne.
Vaimo lienee normaali nainen. Hän ei voi teitä auttaa. Joko hän ei kertomisen jälkeen halua kuulla teistä lainkaan, tai kuuntelee, mutta vain oman perhetilanteensa parhaaksi. Inhimillisesti, hän voi myös loukattuna kohdistaa vihaansa teihin. Rohkeutta teille, ottaa vastaan se mikä on tullakseen.
Uskokaa, teidän sisällänne on voimaa ja vahvuutta, joka auttaa teitä oikeaan ratkaisuun. Joulu on hyvää aikaa etsiä ja löytää omia sisäisiä voimavaroja, pohdiskellen ja tutkien omaa sydäntään, oikeudenmukaisuuden ja viisauden näkökulmalta.
Entäs jos vaimo jättää miehensä, kun kerrot vaimolle? Oletko tyytyväinen jämiin, olla ikuisesti vasta se toinen vaihtoehto? Se joka kelpasi vasta sitten, kun vaimo jätti? Se, jonka pettämiseen kynnys ei enää ole kovin korkea? Se, että kerrot vaimolle, ei takaa että pääsisit miehestä eroon.
Jos taas vaimo ei miestään jätä, vaikka kertoisit suhteestanne, ei tarkoita sitä, että siltikään pääsisit miehestä eroon. Mies vain pitäisi jonkun aikaa matalampaa profiilia suhteessanne, tapailitte harvemmin ja mies pitäisi entistä paremmin huolen siitä, ettei jäisi kiinni. Ja sinä pysyt edelleen koukussa.
Miehelle et tule koskaan olemaan olemaan ainoa. Et edes vaikka vaimo jättäisi hänet tai hän jättäisi vaimon. Uusia kakkosia löytyy aina.
En olekaan varma, että haluan miehen itselleni, ehkä haluan hänestä vain eroon. Ja vaimollakin on kuitenkin mielestäni oikeus tietää mitä miehensä puuhaa. Uskon, että kertomalla päätän jotakin, ja pääsen miehestä eroon helpommin.
En myöskään usko, että mies enää haluaa nähdä minua sen jälkeen kun vaimo tietää. Eri asia tosiaan on, jos eroavat ja miehellä on oikeasti tunteita minua kohtaan. Uskon kuitenkin, että hän loukkaantuu teostani eikä enää halua minua nähdä.
En toisaalta myöskään usko, että kaikki miehet ikuisesti pitävät kakkosia tai kolmosia. Sellaisiakin varmaan on, mutta toiset pakenevat rinnakkaissuhteeseen huonon parisuhteen takia.
Monesko vieras nainen olet miehen elämässä? Siitä voit jo jotain päätellä, onko mies tosissaan vai leikkiikö sun kanssasi.
Ristiriitaisia tunteita ja epävarmuutta siitä, mitä todella haluat, sinun asemassasi on. Et ehkä koskaan löydä varmaa vastausta siitä, haluatko miehen vai et.
Epävarmuuden vuoksi ei kannata olla tekemättä päätöksiä omasta elämästään eikä kannata jättäytyä toisten ihmisten tahdon vietäväksi. Joskus sinun on vain päätettävä kahden huonon vaihtoehdon väliltä ja valittava niistä toinen. Kuuntele sydäntäsi, valitse se jonka uskot tekevän itsesi tulevaisuudessa onnelliseksi ja jolla myös on toteutumisen mahdollisuuksia. Muista, jos jäät tunteella riippumaan ukkomieheen, suljet hyvältä poikamieheltä samalla mahdollisuuden astua elämääsi, ehkä jopa suljet mahdollisuuden saada oma perhe.
Ei liene epäselvää, mitä suosittelen, mutta sinä itse päätät elämäsi suunnan.
Jokainen nainen, myös vaimo, ansaitsee parempaa kuin pettävän miehen ja tämän valheet. Miksi roikutte miehessä joka ei teitä kunnioita? Vaikka nykyinen kakkonen miehen jättäisi, aina tulee uusia kakkosia. Miksi jäätte sellaiseen suhteeseen ettekä itsekään arvosta itseänne korkeammalle?
Haluatko vaimo olla se kakkosvaihtoehto, kun kakkonen ei halua miestä kokonaan? Tämä tilanne on mm. omassa suhteessani. Mies jättäisi vaimonsa heti ja on onneton suhteessaan mutta minä en häntä ihan kokonaan halua. En luottaisi häneen. Arvostakaa itseänne enemmän vaimot.
Olen TODELLA tyytyväinen kun mies ei ole aattona luonani. Muut päivät onkin töitä ja aaton haluan olla rauhassa kotonani. Perhejouluja on takana kuitenkin reilusti joten haluan vaan nauttia itseni seurasta aattopäivän ja illan.
En ole rakastunut joten se vieressä olo joka hetki ei ole ollenkaan tarpeen. Tekstareita tulee jos tulee. Mielenrauha on silti. Hyvää Joulua jokaiselle.
Hyvä, että on olemassa sinunlaisiakin kakkosia, jotka tajuavat homman ytimen. Paikkasi on muualla perheaikaan eikä suhteen merkityskään ole muuta kuin sitä itseään. Uskon, että mieskin on helpottunut kun et esitä niitä tyhmien kakkosten vaatimuksia, joita ei mies halua täyttää ja saa käyttää koko selittelyrepertuaarinsa, jotta kakkonen tajuaisi paikkansa ja vähäisen arvonsa tässä kompleksissa.
Olen myös tyytyväinen että mies tajuaa paikkansa ja homman ytimen. Eikä miehenkään "arvo" ole sen suurempi kun minun tässä kompleksissa.
Ps. miehelläkin voi olla vaatimuksia joita en halua täyttää.
Olet törmännyt mieheen, joka on pelkuri. Mies, joka jättää kaiken vastuun avioliitostaan vaimon harteille. Myös sen eron. Usko minua, mies ei ole sen arvoinen, että hänen takiaan surkuttelet yksinäsi joulun.
Kaikki tapaukset eivät ole niin yksinkertaisia. Joskus kakkonen on loksahtanut miehen mielessä puolisoksi, jonka on nieltävä kaikki mitä mies antaa. Kakkonen ymmärtää että jokin on oudosti vialla, muttei kykene havaitsemaan sitä. Aivan kuten vaimon elämässä oli.
Valheella aloitettua on vaikea tuoda päivänvaloon. Ehkä se kakkosen jälkeen uusi naisystävä saa vasta sen arvon. Salasuhteesta kärähtäneillä on inhopisteitä.
Minä rakastuin työpaikalla Itä-Eurooppalaiseen naiseen, joka oli kaksi kertaa eronnut. En todellakaan ole paha mies. Nainen teki avullani sosiaalisen nousun, en missään nimessä lirkutellut hänelle tai koskaan luvannut eroa. Hän jätti minut jo vuosia sitten ja ajattelen häntä päivittäin.
Kärsimme molemmat tästä suhteesta. Tunteeni olivat aitoja niin myös hänen uskoisin.
Kyllähän sen nyt tyhmempikin tajuaa että tollattista voi käydä jos varatun kanssa alkaa vahtaamaan. Siinä tosiaan voi käydä niin että joko saat ukon, tai sitten istut omassa kurjuudessa ja toivot ihmeitä. Mutta jos olet tollaseen uhkapelaamiseen lähtenyt, niin hyväksy sen pelin säännöt, ja niele paska.
Kyllä aikuisella ihmisellä pitäisi olla jotakin harkintakykyä, eli ei kannata kakkoseksi alun alkaenkaan ryhtyä jos pelisäännöt eli ole selvät.
Mielestäni suhteessa toimii vain 1:1 tai 2:2 asetelmat - eli joko ollaan kumpikin ykkösiä toisilleen (eikä muita suhteita) tai sitten kakkosia (salarakkaita).
Kun molemmat on kakkosia toisilleen, on alkuasetelma selvä - kumpikin varattuja tahollaan eikä tarkoituskaan ole asetelmaa muuttaa. Suhde on tasaveroinen, kumpikin viettää juhlapyhät tahollaan ja kakkosta tavataan tarkoin sovitusti ja salaisesti. Kumpikaan ei ripustaudu toiseen liikaa, kumpikaan ei vaadi eroa, kumpikaan ei kerro toisen puolisolle tms.
Reilu peli aikuisten kesken.
Eli nyt kakkosnaiset itsekunnioitusta kehiin ja ruikutus seis. Joulurauhaa!
Näin se meneekin hyvin kun tilanne 2:2 . Tosin keskenämme kun puhumme, niin kakkonen tarkoittaa aina sitä aviopuolisoa.
Nyt joulunaikana keskitymme perheisiimme.
Hyvää Joulua ja eläkää ihmisiksi...
Kulta, en aiemmin ehtinyt vastata kun olen perheeseen sovitusti keskittynyt.
Mutta juurikin näin, ykkönen olet minulle.
Itsekunnioitusta, hah.
Kakkoseksi ryhtyvällä on viimeisetkin itsekunnioituksen rippeet olleet kadoksissa jo kauan.
Ihmisen pitää kunnioittaa itseään,ja muita.
Antaa sen ukkomiehen nyt nauttia pyhistä perheen parissa, jokainen valitsee osansa. Itse pidän itsestäni liikaa, että kakkoseksi ryhtyisin.
Vaimoilla on itsekunnioituksen rippeet kadonneet kun antavat kohdella itseään kuin kynnysmattoa. Pitävät kiinni pettävästä ja valehtelevasta miehestä joka pitää pilkkanaan. Parempi kai valheetkin kuin yksin jääminen.
Samaa mieltä. Samoten niillä "kakkosilla", kun roikkuvat varatuissa miehissä, vaikka tietävät alusta pitäen niiden pettävän & valehtelevan!
Lähtekää pois kun vielä pystytte
Säälittävämpää on kun vaimo huomaa miehen luikkivan nurkissa tekstaillen kakkoselle, soittelevankin heti kun selän kääntää. Mies muistelee edellisen viikon helliä hetkiä ja odottaa koska taas tapaa kakkosensa. Vaimo yrittää esittää onnellista vaikka tietää miehen kaipaavan toista. Kulissit pidetään pystyssä eikä kenelläkään ole hyvä olla. Vaimolle tärkeintä on kuitenkin ettei mies jätä vaikkei enää vaimoa rakastakaan.
Tuo nurkissa luikkiva mies olisi vapaa alle varttitunnin, jos vaan sanoisi haluavansa erota. Mutta kun ei sano, änkyttää vaan kerta toisensa jälkeen kuinka hän ei halua erota. Sitä tuskin pikkukakkoselleen kuitenkaan kertoo...
Voi jumalau*a, eikö suomalaiset naiset tiedä, että Suomessa myös naiset voi ottaa eron, ihan ilman miehen lupaa!!!??? Pakkoko tuommosessa nyhjäkkeessä on roikkua?!
Minulla ei ole MITÄÄN velvoitetta erota miehestäni. Mieheni saa luvan ilmoittaa ihan itse haluavansa erota, minä en erosta ota syitä niskoilleni. Mutta jos on niin vellihousu ettei saa sanotuksi, niin luikkikoon nurkissa vaikka maailman tappiin saakka. Minä EN roiku hänessä vaan mieheni roikkuu minussa.
Ja olette molemmat niin tavattoman onnellisia!
Niin makaa, kuin petaa. Jos olet ottanut ristiksesi ukkomiehen, sun on hyväksyttävä myös tuo sivussaolijan rooli. Juhlapyhät ja muu nyt vaan sattuu kuulumaan tuohon kulissien ja valheiden ylläpitoon! Jos et sitä hyväksy, niin jätä se. Ei tämä nyt sen suurempaa aivotyöskentelyä vaadi.
Kannattaa muistaa myös se, että SINÄ TIEDÄT MIEHEN VALEHTELEVAN JA PETTÄVÄN, silti jatkat suhdetta epäluotettavan miehen panopuuna. Vaimo sensijaan EI TIEDÄ ja jatkaa suhteessa ihan siitä syystä. JOS vaimo tietäisi, niin siinä vaiheessa olisitte ns "samalla viivalla". Kumpi teistä siis on tyhmempi?
Vaimo tietää ja tietää miehen rakastavan kakkosta ja silti roikkuu eikä halua erota ei sitten millään. Periksi kun ei suostu antamaan. Hän on se tyhmin pilatessaan elämänsä ihmisen kanssa joka vähät välittää.
Jos se mies "rakastaa kakkosta", niin miksi helvetissä se mies ei ota eroa? Eipä taida olla nyhjäkkeessä sen vertaa miestä.... ja sitten tuommosissa nyhjäkkeissä vielä roikutaan! Missä naisten itsekunnioitus oikein on?!
Mistäköhän se vaimo tietää miehen rakastavan kakkosta? Onkohan mies ihan itse sanonut vaimolle, enpä usko.
Kyllä. Mies on tehnyt selväksi vaimolle että rakastaa kakkosta, mutta vaimo ei irrota otettaan miehestä.
Mitä ihmeen otetta? Eikö sillä kakkosella sitten ole sitä "otetta"? Onko se mies jotenkin vammainen, kun ei pääse tuosta "otteesta" irti?
Aivan, ihan kuin mies olisi tahdoton olento, hah! Noh, antaa niitten kakkosnaikkosten olla uskossaan, ehkä sen halvan osansa kestää siten paremmin.
Tarkoittaako se, että vaimo ei irroita otettaan miehestä sitä, että vaimon tulee jättää mies ja hakea avioeroa? Ei siis sen pettävän miehen, joka niin palavasti kakkosta rakastaa?
Kikkeliskokkelis, kun suhde alkoi ei vamo ollut mitenkään tietoinen, vuoden oltuamme mies ilmoitti vaimolle ja siitä se helevetti alkoi.
Olen ollut kaksi kuukautta heidän välissä ja luulen että vaimo vain odottaa että kypsä hedelmä putoaa syliin, eli mies jättää minut ja jatkaa vaimon kanssa.
Vaimo on ilmoittanut minulle että miehellä on muitakin "kakkosia", jopa nimennyt heidät, mutta mies ei ole mitenkään reagoinut tähän kun kerroin hänelle.
Joten joulu joulu tullut on, yksin olet sinä ilminen aivan yksin.
No hei, miksi ette pistäisi niiden nimettyjen muiden kakkosten kanssa yhteistä joulunviettoa pystyyn?! Yhteinen pukki ja kaikkea on jo entuudestaan :D
Toki on haikea olo, en sitä kiellä, etenkin, kun lapsetkin on isällään jouluaaton. Nautin kuitenkin myös omasta ajastani ja sitten kun lapset tulevat kotiin, vietämme joulua yhdessä.
Rakastan miestä, joka on naimisissa toisen kanssa. Antaisin mitä vain, että olisi toisin. Paras ystäväni lohduttaa minua sillä, että ei se perhejoulukaan onnellinen ole, kun mies jo ennen joulua sopii kanssani tulevansa meidän luoksemme sitten välipäiviksi. Se ei kuitenkaan korvaa sitä, että saisin olla ainoa nainen hänelle.
Tämä on selvä provo. Jatkoa tuohon millainen on kakkosen joulu aiheeseen.
Vali vali patja.Miten viittitkään valittaa.Ei mitään häpyä mut sehän jo teistä tiedettiin.Olet lähinnä naureattava ja säälittävä.