no otsikko kertoo aika paljon. Olen 15v (juuri täyttänyt) ja tyttöystäväni on kohtapuolin 15. mutta ongelmana on se että tytön äidille ei löydy täältä enää töitä koirienkouluttajana. Se tekee jutun aika vaikeaksi sillä heidän tarvii todennäköisesti muuttaa 100km päähän joka tekee seurustelusta kovin vaikeaa... Mikä harmittaa aika suunnattomasti meitä molempia. Asialle ei voi vissiin mitään mutta olisi kiva kuulla mitä minun kannattaisi tehdä? Minä ja hän olemme erittäin läheisiä. Tää on sellainen rakkaustarinan tapainen tapaus.
-HELPPIÄ JOOKOSTA?-
-HELPPIÄ JOOKOSTA?-
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kulkeehan junat ja bussit??
Ei täältä 40euroo halvemmalla. rahaa ei juurikaan ole... kyl mä jotain järjestän.
Kerrotko mistä päin maksaa muka bussimatka 100km päähän 40e? Varsinkin kun saa vielä 15v koululais/lapsialennuksen joka on -50%
no en halua kertoa paikkaani mut kattelin tos hintoja 35e siel ei ollu mitää alennus juttuja tosin pääsis ehk halvemmalla jos olis bussivaihtoja tos matkal. paikka on paikka jossa asuu vähän ihmisiä.. juuuh kyl tää harmittaa tää mun ikävä tuuri.
No, ainakin teillä on paaaaaljon helpompaa kun ennen: ei ollut kun kirjeet ;) nyt voitte tehdä siitä 100 km:stä romantiikkaa... Muistaa toisiaanne korteilla ja kirjeillä, ne on aivan ihania. Paljon ihanampia kun maili tai tekstari... Joilla tosin voi myös heittää, ei siis niin että toista pitäisi koko ajan kytätä, ja aina olla luuri kädessä (sopikaa tämä, ettei tule stressiä!) vaan päivän vitsin voi laittaa, tai joskus heittää lyhyesti läppää, ja sitten pidemmät asiat soittaa. Niin, kun voitte myös soitella.
Eli toisinsanoen, te voitte muistaa toisianne ja olla yhteyksissä vaikka jokapäivä, ja jopa niin että jos toisella on kiireitä, toinen voi muistaa ja toinen vastat kun kerkiäää jne. joten yhteyksiä te pystytte pitämään yllä tosi kevyesti. Monet pariskunnat taas jotka osaavat suhtautua välimatkaan realistisesti, eli kun sitä nyt on niin sitä on, näkevät kerran kuussa, ja jopa kerran kolmessa kuussa, eikä eroa siitä tule. Ei opiskelijoilla aina ole rahaa nähdä koko ajan! Joskus on jopa vaihdoista selvitty, armeija-ajasta puhumattakaan.
Tekin vanhenette ja menette töihin ja tulee kesä yms. eli saatte rahaa nähdä, käydä paikoissa ja täysi-ikäisinä hyvässä lykyssä, eli ihan parin vuoden päästä, te voitte jo käydä yhdessä festareilla, hyvällä säkällä löydätte opiskelupaikat joko lähekkäin tai jopa samasta kaupungista jne.
Töitähän voi kysellä kyllä yläasteella jo ollessaan, itse kävin töissä 13-vuotiaasta saakka, kun ei olisi rahaa ollut muuten harrastuksiin... Enkä ole siis mikään sota-ajan lapsi, vaan ihan kohtuu nuori aikuinen, ja vaan kun ei olut rahaa, niin piti sitten löytää jotain: ehkä tekin löydätte ja voitte aina säästää matkoihin toistenne luo?
Jos te siis haluatte ihan oikeasti seurustella, ei sitä yksi sata kilsaa todellakaan estä! Seurustelussa on tärkeintä kommunikointi, välittäminen ja toisen huomioiminen: eli se mitä pystytte tekemään ihan täysillä. Läheisyys fyysisesti nyt jää harvemmalle, mutta ehkä se sitten on sen ihanampaa ja sitä osaa arvostaa kun toisen lähellä saa olla. Lisäksi, voitte tehdä päivän treffit siihen 50 km:n kohdalle, ja jälleen on romantiikkaa ilmassa, ja lisäksi kulut menee puoliksi :)
Kyllä te kaikkea keksitte, bussit ja junat kulkee, ja muistaakseni alle 16-vuotiaat saa alennusta, ja opiskelijat sitten kun sen aika on.
Voitte myös miettiä ja jutella, että jos te olette oikeasti Rakkaus Tarina, niin teidän juttunne kyllä tulee kestämään. Aika näyttää sen, ja kuinka pitkäaikainen rakkaus, mutta mikään ei estä yrittämästä. Tsemppiä!
kiitos :) toi teki päivän heti paremmaksi :D kiitos neuvoista.