Moikka! Mitkä on teidän mielestä hyviä syitä erota kirkosta? Ja mitkä ovat "negatiivisempia" syitä?
Hyviä syitä erota kirkosta?
kirkosta eroava
15311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mielestäni eroamiselle on ylipäänsä hankala keksiä mitään syitä. Jos itselleen on hankala uskoa Jumalaan, voi kuitenkin luottaa siihen, että kirkko tukee eri tavoin niitä, jotka apua tarvitsevat. Jolu päivä voin itsekin olla tuen tarpeessa. Minulle merkitsee paljon se, että kirkko rukoilee kaikkien ihmisten puolesta.
Yhteiskunta tarvitsee tunnettuja ei-kaupallisia toimijoita. Kirkossa etsitään totuutta ihmisestä ja ihmistä suuremmasta. Etsijöihin on hyvä liittyä, eikä jäseneltä vaadita mitään erityistä. Kirkossa lapsia ja nuoria ohjataan lähimmäisenrakkauteen ja hyvyyteen, tämän kasvatustyön merkitys on melkoinen. Lapsilla ja nuorilla on paikkoja, jossa ei tarvitse esittää eikä päteä. Kirkon lapsi- ja nuorisotyö on nuorilähtöistä, mutta samalla aikuisjohtoista.
Jeesuksen vuorisaarna ja lähimmäisenrakkauden radikaali vaatimus on motivoinut ja rohkaissut ihmisiä vuosisatojen ajan hylkäämään oman edun tavoittelun. Toivoisin olevani yksi heistä.
Kirkko muistuttaa jo pelkällä olemassaolollaan, että ihminen ja raha eivät ole kaiken mitta.
>Minulle merkitsee paljon se, että kirkko rukoilee kaikkien ihmisten puolesta.
Rukoilemisen toimivuudesta ei oi ole mitään näyttöä. Asiat joiden puolesta on rukoiltu tapahtuvat yhtä suurella todennäköisyydellä kuin asiat joiden puolesta ei ole rukoiltu näin ei voida muodostaa syy ja seuraus suhdetta rukoilun ja tapahtumien välille. Rukoileminen on taikauskoa jossa rukoileva kuvittelee että pelkästään aivoissa tapahtuvat ajatukset tai suulla lausutut sanat muuttaisivat tapahtumien kulkua.
>Kirkossa etsitään totuutta ihmisestä ja ihmistä suuremmasta.
Kirkossa ei etsitä totuutta vaan uskotaan sokeasti ihmisten keksimiin tarinoihin joiden todenperäisyydestä ei ole näyttöä.
Mielestäni kirkosta eroamiseen ei tarvita mitään erityistä syytä. Erityinen syy tarvitaan olemiseen kirkon jäsenenä. Kaikkiin muihinkin seuroihin tai järjestöihin tarvitaan syy liittyä tai olla sen jäsenenä eikä toisinpäin syytä miksi ei olla sen jäsenenä eikä kirkko tästä eroa mitenkään. Tosin kirkon tilanne on nurinkurinen, sillä ihmiset ovat tulleet liitetyksi kirkkoon ilman tätä omaa syytä ja omaa tahtoa. Juuri siksi ihmisten ei tulisi miettiä mitään erityistä syytä erota kirkosta, vaan jos mitään erityistä syytä ei tunnu löytyvä olla kirkon jäsenenä niin kirkosta eron tulisi olla helppo päätös järjestöstä johon ei ole edes itse koskaan tullut omasta tahdosta liittyneeksi.
"Kaikkiiin muihin seuroihin..." Tässäpä se ero juuri piileekin, kristinusko ei ole täysin rinnastettavissa seuroihin tai järjestöihin. Idea jäsenyydessä on se, että Jumalan hyvyys ja rakkaus tulee ihmisen osaksi ennen kuin ihminen osaa sitä pyytää tai tarvita. Lapset viedään kasteelle, koska heille halutaan mahdollisimman paljon hyvää heti elämän alussa, ei vasta joskus vuosia myöhemmin. Eikö jokainen vanhempi toivo lapselleen juuri sitä? Eikö siinä ole riittävästi "erityistä syytä" jäsenyydelle? Tätä vanhempien vastuullista valintaa toivoisi uskonnottomien kunnioittavan, vaikka toisin itse toimisikin.
Lapsen oma usko on hänen vanhempiensa usko. Näinhän tapahtuu väistämättä: vanhempien arvot ja valinnat näkyvät lapsen elämässä ja niiden varassa lapsi oppii elämän pelisääntöjä. Tyhjiössä ei kukaan elä, vai mitä? Neutraalia kasvastusta ei ole. Kristillinen kasvatus on lasta kunnioittavaa ja hänen ainutlaatuisuutensa ymmärtävää. Aikuistuessaan hänellä on tietenkin mahdollisuus ottaa etäisyyttä vanhempien valintoihin. Se, että ihmisellä on yhteisö, joka välittää arvoja, näyttäisi entisestään korostuvan ajassamme, jossa yksilöllisyys on liian korkealla ja ihmiset jäävät yksin. Perheeseen, sukuun, paikallisuuteen, seurakuntaan ja kirkkoon kuuluminen merkitsee yhdeltä osin kasvamista yhteisöön, jossa ihmisestä pidetään huolta ja hän oppii pitämään toisista huolta.
"Lapsen oma usko on hänen vanhempiensa usko. Näinhän tapahtuu väistämättä: vanhempien arvot ja valinnat näkyvät lapsen elämässä ja niiden varassa lapsi oppii elämän pelisääntöjä. "
Aika näpsästi puhut indoktrinaatiosta, sillä sitä se juuri on. Minuun tosin ei sellainen uponnut, vaikka luterilaiseksi minut olikin leimattu.
"Mielestäni kirkosta eroamiseen ei tarvita mitään erityistä syytä. Erityinen syy tarvitaan olemiseen kirkon jäsenenä."
Komppaan tätä. Miksi olen ateisti? Koska en usko mihinkään uskontoon.
Samaa mieltä. kirkkoon liittymiseen pitäisi olla joku syy. On väärin liittää vauvoja uskontokuntiin.
Jos ei tunne tarvetta kuulua kirkkoon, pitäisi heti erota.
Mitäpä tuosta muilta kyselemään. Itse erosin siksi koska en ole uskovainen, enkä koskaan ole omasta tahdostani kyseiseen instituutioon jäseneksi liittynyt. Harva on. Jeesustellakin kai voi ilman kirkon jäsenyyttä ihan niin paljon kuin huvittaa.
Vain 27 prosenttia suomalaisista uskoo jumalaan. Pitkällä tähtäimellä kirkon jäsenosuus laskee kohti 27 prosenttia, koska vain jumalaan uskominen on peruste kuulua kirkon jäseneksi.
ja uskovien määrä vähenee kaiken aikaa sivistyksen lisääntyessä.
1) ei usko luterilaisen kirkon oppeihin
2) ei halua nostaa yhtä vakaumusta valtiolliseksi
3) ei halua maksaa kikollisveroa
4) virallinen luterilainen kirkko luopuu opeistaan
Kaikki riitävän hyviä syitä yksistään ja varsinkin yhdessä
Olen laiska.
En viitsi opetella kirkon mantroja.
En viitsi käydä kirkossa.
En viitsi rukoilla mielikuvitushemmoa.
En viitsi noudattaa kirkon määräyksiä.
En viitsi rahoittaa kirkkolaitosta.
En viitsi rakennuttaa uusia tyhjilleen jääviä rakennuksia.
En viitsi kirjoittaa enempää syitä, laiskottaa ihan sikana..
terve!
erosin kirkosta siksi, että se on firma.
kirkoilla on niin paljon varallisuutta, että monet niistä lähtevät pörssiin kasvattamaan lisää tuottoa.
tuttavani möi hiljattain asuntonsa kirkolle, kun ei löytänyt muuta ostajaa. siis kirkolle!! laittoiko kirkko vähäosaisen siihen asumaan? no ei taatusti, vaan vuokraa ihan tavallisesti eteenpäin.
kirkossa on opetettu, että anna ihokkaasi sitä tarvitsevalle. mutta kirkko ei tee samaa. kun olin kerran huonossa kunnossa ja rahat lopussa, pyysin kirkolta apua. huomautan vielä, etten ole koskaan ollut työtön, olen aina maksanut veroni. lapsetkin on kasvatettu ja koulutettu omin avuin. en tietenkään saanut apua, vain suklaata. hölmö että edes toivoin niin.
vatikaaninkin kellarit ovat niin salaisia, ettei niitä pääse kukaan tutkimaan. miksei pääse? hmmm.
en ollut enää valmis maksamaan rahaa tälle instituutiolle, siksi siis erosin.
mutta uskoni löytyi eroamisen jälkeen, minä uskon Ylimpään, rukoilen tai juttelen hänen kanssaan. olen saanut rauhan itselleni, en seuraa vanhaa kirjaa ollakseni kokonainen onnellinen ihminen. sekin minua ärsyttää, kun pitää aina googlettaa 2000v vanhaa kirjaa, löytääksen vastauksen.
hyvää uutta vuotta vain!
Ihan vaikka se, ettei halua olla kirkon jäsen. Kelpaako sinulle?
Itse sanoisin, että jos et tarvitse kirkon palveluita tai et koe saavasi niitä kirkollisverosi vastineeksi, niin eroa. Aika monet maksavat satoja euroja ihan turhaan joka vuosi.
Jos sen sijaan haluat esim. osallistua ehtoolliselle ja allekirjoitat uskontunnustuksen, niin silloin on ihan paikallaan kuulua seurakuntaan. Jos koet, että seurakunta ja usko on sinulle tärkeä asia.