Kertomus seksuaalisen häirinnän vyyhdistä

Työpaikkani osastoja järjesteltiin uusiksi. Uusia ryhmäläisiä oli paljon, itseni lisäksi tämä päälle viisikymppinen mieshenkilö, joka on tahollaan naimisissa.

Ystävystyin tämän miehen kanssa, jonka tulkitsin ns rassukaksi ja sen vuoksi vaarattomaksi tuttavuudeksi. Kävimme pari kertaa drinkilläkin töiden jälkeen. Sitten hän alkoi lähetellä minulle tekstareita. Aluksi ne olivat sellaisia ihastus-tyyppisiä viestejä, joille ei voinut olla vihainen. En ollut missään vaiheessa kiinnostunut tästä miehestä, lähinnä tunsin sääliä häntä kohtaan, koska hän oli selvästi alkoholisoitunut ja työyhteisössämme hänet koettiin lähinnä "pellenä". Mitään varsinaisia työtehtäviä hänellä ei ollut. Kokouksissa hän lähinnä soitti suutaan.

Hänen tekstarinsa muuttuivat intiimimmiksi. Hän lähetteli viestejään erityisesti yöaikaan. Myös sähköposti kuului asiaan. Hän lähetteli mietelmiä, runoja ja teki jopa biisejä! Samoihin aikoihin hän ilmoitti minulle, että oli mustasukkainen miehille, joiden kanssa puhuin esim. yhteisissä työpaikan tilaisuuksissa. Samaan aikaan hän oli hysteerisen tarkka siitä, että vaimo ei saa tietää ystävyydestämme, koska vaimo oli niin kauhean mustasukkainen. Minua alkoi ärsyttää. Huomasin, että olin tullut vedetyksi vyyhtiin, jossa olin pelkkä objekti. Mies tarkkaili minua ja pukeutumistani ja ulkonköäni. Hän kommentoi valokuviani seksuaaliseen tyyliin, ja kerran aprikoi olenkohan peräti raskaana, kun olin niin mehevän näköinen. Yhtenä kevätyönä häneltä tuli tekstari, jossa hän kertoi runkanneensa minua ajatellen. Ja kiitti siitä minua.

Kerroin lähimmille työkavereilleni kyseisestä miehestä. He lähinnä hymistelivät asialle, ja totesivat että kyseinen mies on niin ihastunut minuun. Ikään kuin sen pitäisi olla kunnia-asia! Kesällä sain lopulliset raivarit tähän mieheen, kun hän lähetteli jostain festarilta ikävä-viestejään. Sanoin, että nyt riitti ja seuraavaksi tietää vaimo. Se tehosi, mutta edelleen hän yrittää luoda minuun kontaktia, kuin joku iilimato. Sain työpaikallekin pari viestiä, jossa hän yritti tiedustella suunnitelmiani. Tietenkin asiaan kuului, että mies pyyteli anteeksi humalapäissään lähettämiään viestejä. Ja minä hölmö annoin anteeksi. Hän toisti tekonsa uudelleen, mikä sai minut tajuamaan, että kyseessä on pahasti mielenvikainen ihminen, joka tarvitsee lääkärin hoitoa.

Nyt kysynkin teiltä viisaammilta, mitä kannattaisi tehdä? Hän on lähetellyt viestejään yksityissähköpostiini ja -puhelimeeni. Toimiiko hän niin, jotta häntä ei saataisi kiinni häirinnästä työpaikalla? Miten minun pitää toimia? Tekisi suoraan sanoen vetää häntä päin näköä, koska hän on loukannut minua ja yksityisyyttäni niin pahasti. Toinen vaihtoehto, jota olen harkinnut, on että palkkaisin jonkun kovistelemaan (lue: vetämään turpaan) häntä. Tämä kertonee siitä, että olen todella ärsyyntynyt asiasta ja tunnen pelkkää vihaa tuota äijää kohtaan. Jos heteromiehet haluatte näkökulmaa tunteisiinne, niin kuvitelkaa että joku homo häiriköisi teitä, ja haluaisi saada teidät vällyjen väliin. Niin juuri, se olisi häiriköintiä ja ennen kaikkea vallankäyttöä. Ei millään pahalla homoja kohtaan, mutta en parempaakaan esimerkkiä keksinyt.

Haluaisin tällä tarinallani myös varoittaa muita naisia: jos tapaatte työpaikalla ns. rassukkamiehen, joka alkaa avautua ongelmistaan ja samalla imartelee teitä, varokaa. Tällaiset miehet haluavat vain riistää ja käyttää teitä hyväkseen.Älkää tehkö samaa empaattisen ihmisen virhettä kuin mitä minä olen tehnyt.
9270
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Itsellä oli joskus saman tyylinen tilanne. Nainen loi meille pienessä pääkopassaan "suhteen" ja vihjaili siitä muille työkavereille. Kerro suoraan hänelle mitä mieltä olet hänestä ja hänen toiminnasta.

Äänestä

Itse koin ahdistelua ja jahtaamista työpaikallani 7 vuotta sitten. olin vielä alle 30 v tyttö ja työpaikalleni tuli vähän jälkeen jäänyt yli 40v äijä harjoittelijaksi. Hän oli erään kaverini pikku serkku jonka olin kerran nähnyt ennenkin tämän kaverin alkoholittomissa kahvittelutupareissa äitinsä kanssa.

Minulla on tapana jutella ja olla ystävällinen kaikille tasapuolisesti ja se voidaan tulkita väärin. Kun tämä yksinkertaisuus tuli työpaikalle ja esitteli itseään kaikille reippaasti ja tuli työskentelemään samalle työpisteelle missä minä ja moni muukin työkaverini niin aloimme puhua näistä yhteisistä tuttavuuksista jotain. Mielestäni siinä ei ollut mitään ihmeellistä mutta hänelle ilmeisesti oli.

Pian hän ilmeisesti oli kauhean otettu noista normaaleista tylsän arkisista niitä näitä-keskusteluista, jotka eivät millään muotoa jäljitelleet edes mitään hauskoja small talkkejakaan ja alkoi kysellä mihin aikaan pääsen töistä ja sanoi kerran innoissaan että hän voi minut kotiini viedä ja ilmoitti että jos kyytiä joskus tarvin, niin hän olisi käytettävissä. Sanoin että toinenkin naispuolinen työkaverini asuu siellä päin. Niin hän vain tylynä tuumas että "Niin". Ikinä en hänen kyytejään tarvinnut enkä pyytänyt enkä halunnut. Työ oli vuorotyötä aamu, päivä tai iltavuoroa ja usein tuo äijä kävi seinällä olevalta listalta tiirailemassa milloin minulla loppuisi työt. Kerran hän oikein jäi odottamaan seinän vierelle mutta lähdin toista kautta kotiin. Tuo äijä ei polttanut tupakkaa mutta vääntyi silti parvekkeellekin yhtä aikaa kun itse kävin polttamassa. Kun menin ruokailuun, niin vääntyi samaan pöytään vasta päätä ja imelä hymy korvissa, likaiset hampaat loistaen, totesi innoissaan ettei kauheasti olekaan naisten kanssa jutellut kun aina miesten kanssa. Aloin saada tarpeekseni tästä perässä kulkemisesta ja jahtaamisesta ja tupakkapaikalla aloin puhua poikaystävästäni ja keksin tarinoida että olisin menossa pian naimisiin poikaystäväni kanssa. Hän ihmeissään kysyi että ei kai mulla nyt mikään kiire ole. Sitten sanoin että hänkin voisi löytää itselleen ikäistään nais-seuraa vaikka baarista, jne. Mutta hän ei koskaan käynyt baareissa eikä juonut koskaan, vaan tuumasi että uimarannoilta tai lehti-ilmotuksistakin vois löytää. Sen verran tiesin että hän oli yhä edelleenkin, omillaan asumisesta huolimatta äitinsä manipuloitavissa ja tossun alla ja äiti oli ilmeisesti kieltänyt juomisen. Tyttöystävää aikamies-pojalleen hän kyllä odotti ja toivoi ja oli antanut jo tuttaviensakin asiaksi alkaa hommata naista pojalleen tietyin kriteerein. Kun ei mennyt jakeluun etten ole kiinnostunut hänestä vaikka yritin sitä aikani ihan nätisti ilmoittaa, vaan jahtaaminen jatkui niin heittäydyin tylyksi ja vältteleväksi. Tiuskaisin vastauksen jos jotain kysyi tai en puhunut mitään. Ruokapöydästäkin lähdin nopeasti pöytää vaihtaen ja hän ihmetellen kysyi että mihin minä nyt oikein lähden. Sanoin pomoillekin tästä jahtaamisesta ja siitä että hän tahallaan hakeutui aina siihen työpisteelle missä minä olin ja kun häntä puhuteltiin asiasta niin sanoi että höpöhöpö ja että "Ei sinun "Maija" tarvi pelätä että minä jahtaisin sinua.". Sitä ennen huomasin ainakin kerran hänen silmät palloina tuijottavankin minua. Hyi hyi ja yäk. Oli helpotus kun työt loppuivat tuosta paikasta. Pitäisi uskoa vähemmälläkin ettei toista osapuolta kiinnosta ja että ihastuminen ei aina ole molemmin puolista eikä normaalia juttelua pitäisi tulkita automaattisesti kiinnostuksen merkiksi.

Äänestä

velvollisuus on hoitaa ongelma pois päiväjärjestyksestä.

http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/tyoyhteison_ristiriidat_ja_ratkaisut/seksuaalinen_ja_sukupuolinen_hairinta/sivut/default.aspx

Voit lisäksi koettaa muuttua epämiellyttävämmäksi ukon silmissä. Jos sinulla on taipumusta äänekkäisiin pieruihin, niin varastoi niitä kahdenkeskisiä hetkiänne varten. Päästä paukku muka vahingossa nostaessasi jotain pudottamaasi lattialta. Käännä pylly ukon suuntaan, että hajutkaan eivät mene hukkaan. Hienovaraisempiakin keinoja toki löytyy, kuten bakteerien mädättämän ruoan haju keskustelussa. Laita naama oikein lähelle ukkoa ja naura äänekkäästi hänen vitseilleen. Hampaiden väleissä voisi olla vaikka jotain liharuokaa.

Äänestä
  • Mieluiten ei tietenkään mitään kontaktia tähän ukkoon, jos yhteisiä töitäkään ei juuri ole. Ei katsetta, vain viileä vastaus tervehdykseen pelokkaalta vaikuttamatta (jottei kuvittele itsestään liikoja) ja ohi purjehtiminen säännönmukaisesti. Viesteihin, paitsi puhtaasti työasioita koskeviin, ei myöskään kannata vastata yhtään mitään eikä edes kommentoida niitä työpaikalla. Toisaalta ne ovat hyvää materiaalia, kun työnantaja toivottavasti puuttuu asiaan. Ota myös vaimoon yhteyttä, kannattaa aina kokeilla. Mieluummin ehkä kirjeitse, niin ei mene väittelyksi. Laita kirjeeseen todisteita, vaikka sähköposteja. Sano, että ukolle voi tulla työnantajan taholta todellisia ongelmia, jos pelleily ei lopu. Luulisi jo tuossa iässä sitäkin ajattelevan.

    Jos taas ajattelet toimia jotenkin "diplomaattisemmin", niin AINA kun ukko pyrkii juttusille tai pistää tekstariakin, niin rupea valittelemaan kaikkea sellaista mistä hän ei halua kuulla, kuten kuukautisongelmistasi, muista vuodoista (välivuodot, ruskea vuoto, valkovuoto), sidemerkkien laadusta, ummetuksesta / löysästä vatsasta, ulosteen väristä ja koostumuksesta (esim. vaaleanruskea rasvap-ska joka haisee ihan lehmänlannalle, että jos Gillian Anderson näkisi, niin huhhuh). Kysele myös, että minkälaista tuotosta häneltä tänään tuli, että onko vatsa pelannut.

    Äänestä

Itse koin työpaikka-ahdistelua myöskin nykyisessä työpaikassani, siitä on nyt viitisen vuotta aikaa. Alkoi aikalailla heti pian sen jälkeen, kun aloitin työt.
Eräs varattu työkaverini(pomoni avovaimo) aloitti perässä roikkumisen, ahdistelun ja parisuhteeseen painostamisen. Syynä oli heidän erittäin pahat parisuhdeongelmat ja hän nyt sitten jostain syystä sai päähänsä että minä sit "pelastan" hänet tältä helvetiltä viemällä hänet vihille ja antamalla hänelle mukulat ym jne. Vissiin kai siksikin, et olin(ja olen vieläkin)perheetön ja naimaton mies. Hän kysyi kyllä näitäkin vasta hyvän aikaa häiriköityään minua, että olenko muuten sinkkukaan edes.
Tein hänelle heti kyllä selväksi(tosi asiallisesti kylläkin), että mua nyt ei kiinnosta pätkääkään elämä hänen kanssaan ei nyt eikä ikinä missään muodossa, mutta eipä se mennyt perille vaan se rupesi olemaan häiriköintiä vapaalla ja töissä. Yleensä voivotteli sitä ettei saa seksiä, ei saa lapsia, ei pääse naimisiin ja mies vaan räyhää kotona hänelle.
Puoli vuotta jaksoin sitä, lähinnä ajattelin että lusin koeajan loppuun ja sit pärähdän jos ei ennen sitten tajua ettei mua jaksa kiinnostaa paskaakaan nämä hänen puutteensa ym murheet. Ja vittuiluksi se sit menikin.
Viimeinen niitti oli se, kun hän puhui äidilleen(ja ties kelle muille) et me ollaan jo muka kimpassa ja et se on viikoista kiinni enää, kun asutaan jo saman katon alla ja lapsi on varmaan jo sitä ennen aluillaan.
Sitten hän myöskin muutaman kerran yllättäen ilmoitteli tekemisiäni mun kotinurkilla(kirjastossa käymistä, paikallisen terassilla istumista) eli oli sit vissiin käynyt vähän kyttäilemässä. Aatteli kait et petän häntä, kun kerta muka olimme yhdessäkin.
Sanoin sit hänelle suoraan mitä ajattelen ja käskin hänen jättämään minut rauhaan tai nostan kunnon mekkalan, mihin vedän vaikka liiton mukaan yms jos hän ei nyt suostu jättämään mua rauhaan.
Ahdistelut jäi kyllä siihen, kiusaamista kyllä esiintyi sit syömisistäni haukkumista myöden vielä kolmisen vuotta eteen päin aktiivisesti. Olen kyllä siitäkin laittanut rähinän päälle sit, kun on tarpeeksi alkanut tympiä kuunnella turhanpäiväistä ja perätöntä haukkumista/väitteitä esim alkoholinkäytöstäni.
viimeinen vuosi on kyl ollut suht rauhallinen, mut tänään kun juttelin aikeistani lopettaa tupakanpoltto, niin hän alkoi taas jutella kautta rantain jostain alkoholinkäytön ynnä muiden päihteiden vieroitusjutuista ym. Kun olen kuulemma alkoholistikin tai ainakin jollain tavalla ongelmajuomari, kun käyn joskus kapakassakin jne. Ja kaikki tää tosiaan tuli sen jälkeen, kun annoin hänelle rukkaset. Vaikka jokaisella kuitenkin on oikeus itse päättää, kenet huolii elämäänsä eikä sillä ketä siihen tuppaa.
Niin ja viime talvena käymämme keskustelun mukaan mä olen sitten se vittumainen ihminen. Sitten kun kysyin tästä hänen käytöksestään ja sanoin, että se oli ihan puhdasta ahdistelua se eka puoli vuotta ja loput on ollut työpaikkakiusaamista, mikä on omasta mielestäni vittumaisuutta puhtaimmillaan(Myönsin kyllä olevani myöskin vittumainen ihminen, ainakin silloin jos koen siihen olevan hyvän syyn). Siihen hän alkoi väittämään, että kun hänellä on migreenitaipumus, niin hän ei voi olla aina kovin asiallinen ym ym. Sitten vain yksinkertaisesti kieltäytyi puhumasta asiasta enää, vaikka hän on sitten itse aina ollut pahana, kun mistään ei saisi mitään sanoa. Lähinnä silloin kun olen reagoinut hänen haukkumisiinsa samalla mitalla takaisin. Että ota näistä sit selvää.
Et näin, olishan tähän liittyen paljon asiaa, mut tässä tää oli pääpiirteissään. Sen kyllä silloin päätin, et ulos talosta mua ei savusteta hänen toimestaan jos muutenkaan. Olen pitänyt myöskin kaikki hänen viestinsä, puhelutiedot ym niiltä ajoilta tallessa ja kirjannut kaikki asiattomat tilanteet missä on tullut riitaa. Pystyy sit tosiaan vetämään liiton tähän mukaan jos tarvii.

Äänestä

Kannattaa työnantajalle mennä juttelemaan, jos hän ei noteeraa tätä tilannetta miksikään niin liittoon sitten. Kirjaa myöskin kaikki nämä kertomasi asiat(ja tulevat) tarkkaan ylös, että voit sitten selkeästi esittää asiat.
Ja tuo yksityiselämän yhteydenotot niin siinä on ainakin yksi hyvä puoli. Nimittäin tekstiviestitkin nykyään otetaan huomioon lähestymiskieltotapauksissa. Laki muuttui/tuli voimaan tammikuussa 2009, tarkka pvm on muistaakseni 23.1.09.
Nimittäin jos olet jo niin tympiintynyt, eikä mikään vähempi auta/mene perille, niin kannattaa ainakin harkita lähestymiskieltoa. Minkä voit myös informoida hänelle, et ensi kerrasta sit pätkähtää kutsu käräjille. Tietenkin myöskin, mailit viestit puhelut ym kaikki tiedot tarkasti talteen asiankäsittelyä varten.
Kannattaa aina muistaa, millaisia tuollaiset ihmiset voivat pahimmillaan olla-> vuosikausien painajainen ym.
Otin itse näistä asioista hieman selvää aikanaan, kun olin erään samankaltaisen huuhaan silmätikkuna, ketä kuvitteli jo olevansa suhteessakin minun kanssani. Selvisin kyllä loppuviimeksi ilman julkista äläkkää hänestä eroon, mutta aikaa ja sisua se vaati.
Täs tuli nyt hieman sekavasti tekstiä mut ymmärsit varmaan:) Eli vie asia sit viranomaisten käsittelyyn, jos tarve vaatii ja pidä kaikki mahdolliset yhteydenotot tallessa todisteeksi.
Tuollaisille ei välttämättä vähempi mene perille. Ja vaikka se kuinka kutkuttaisi pistää kovistelijat perään, niin kannattaa ainakin miettiä et onko sen arvoista. Pahimmassa tapauksessa kääntyy sinua itseäsi vastaan ja olet syytettyjen penkillä itse, mikä on tuonlaiselle tyypille vähintäänkin erävoitto.

Äänestä

Mikäli viestejä tulee vielä kotiin ja ahkerasti, voi aina tehdä tutkintapyynnön poliisille kotirauhan häirinnästä. Tekstarit ja sähköpostit on syytä olla tallella.

Ensin menet puhumaan pomolle asiasta ja näet miten käy.

Sinänä jokainen rassukalta vaikuttava ei ole häirikkö ja harvemmin ne rassukat lähtevät viettämään iltaa vaikka pyytäisi.

Äänestä
  • voisi palkata jonkun Kassi-Alman näköisen ihailijattaren seuraamaan ja flirttailemaan joka nurkassa vapaa-ajalla, ja lisäksi pudottamaan rakkauskirjeitä postiluukusta. Voisi myös huudella kaikkien kuullen, että "Hei, kulta, odota! Tuletko taas yöksi?"

    Äänestä

Työnantaja tuomittiin alaisen hyväksikäytöstä ja syrjinnästä
www.ts.fi

Äänestä

Kommentoi aloitusta


häiritty ja loukattu kirjoitti:

Työpaikkani osastoja järjesteltiin uusiksi. Uusia ryhmäläisiä oli paljon, itseni lisäksi tämä päälle viisikymppinen mieshenkilö, joka on tahollaan naimisissa.

Ystävystyin tämän miehen kanssa, jonka tulkitsin ns rassukaksi ja sen vuoksi vaarattomaksi tuttavuudeksi. Kävimme pari kertaa drinkilläkin töiden jälkeen. Sitten hän alkoi lähetellä minulle tekstareita. Aluksi ne olivat sellaisia ihastus-tyyppisiä viestejä, joille ei voinut olla vihainen. En ollut missään vaiheessa kiinnostunut tästä miehestä, lähinnä tunsin sääliä häntä kohtaan, koska hän oli selvästi alkoholisoitunut ja työyhteisössämme hänet koettiin lähinnä "pellenä". Mitään varsinaisia työtehtäviä hänellä ei ollut. Kokouksissa hän lähinnä soitti suutaan.

Hänen tekstarinsa muuttuivat intiimimmiksi. Hän lähetteli viestejään erityisesti yöaikaan. Myös sähköposti kuului asiaan. Hän lähetteli mietelmiä, runoja ja teki jopa biisejä! Samoihin aikoihin hän ilmoitti minulle, että oli mustasukkainen miehille, joiden kanssa puhuin esim. yhteisissä työpaikan tilaisuuksissa. Samaan aikaan hän oli hysteerisen tarkka siitä, että vaimo ei saa tietää ystävyydestämme, koska vaimo oli niin kauhean mustasukkainen. Minua alkoi ärsyttää. Huomasin, että olin tullut vedetyksi vyyhtiin, jossa olin pelkkä objekti. Mies tarkkaili minua ja pukeutumistani ja ulkonköäni. Hän kommentoi valokuviani seksuaaliseen tyyliin, ja kerran aprikoi olenkohan peräti raskaana, kun olin niin mehevän näköinen. Yhtenä kevätyönä häneltä tuli tekstari, jossa hän kertoi runkanneensa minua ajatellen. Ja kiitti siitä minua.

Kerroin lähimmille työkavereilleni kyseisestä miehestä. He lähinnä hymistelivät asialle, ja totesivat että kyseinen mies on niin ihastunut minuun. Ikään kuin sen pitäisi olla kunnia-asia! Kesällä sain lopulliset raivarit tähän mieheen, kun hän lähetteli jostain festarilta ikävä-viestejään. Sanoin, että nyt riitti ja seuraavaksi tietää vaimo. Se tehosi, mutta edelleen hän yrittää luoda minuun kontaktia, kuin joku iilimato. Sain työpaikallekin pari viestiä, jossa hän yritti tiedustella suunnitelmiani. Tietenkin asiaan kuului, että mies pyyteli anteeksi humalapäissään lähettämiään viestejä. Ja minä hölmö annoin anteeksi. Hän toisti tekonsa uudelleen, mikä sai minut tajuamaan, että kyseessä on pahasti mielenvikainen ihminen, joka tarvitsee lääkärin hoitoa.

Nyt kysynkin teiltä viisaammilta, mitä kannattaisi tehdä? Hän on lähetellyt viestejään yksityissähköpostiini ja -puhelimeeni. Toimiiko hän niin, jotta häntä ei saataisi kiinni häirinnästä työpaikalla? Miten minun pitää toimia? Tekisi suoraan sanoen vetää häntä päin näköä, koska hän on loukannut minua ja yksityisyyttäni niin pahasti. Toinen vaihtoehto, jota olen harkinnut, on että palkkaisin jonkun kovistelemaan (lue: vetämään turpaan) häntä. Tämä kertonee siitä, että olen todella ärsyyntynyt asiasta ja tunnen pelkkää vihaa tuota äijää kohtaan. Jos heteromiehet haluatte näkökulmaa tunteisiinne, niin kuvitelkaa että joku homo häiriköisi teitä, ja haluaisi saada teidät vällyjen väliin. Niin juuri, se olisi häiriköintiä ja ennen kaikkea vallankäyttöä. Ei millään pahalla homoja kohtaan, mutta en parempaakaan esimerkkiä keksinyt.

Haluaisin tällä tarinallani myös varoittaa muita naisia: jos tapaatte työpaikalla ns. rassukkamiehen, joka alkaa avautua ongelmistaan ja samalla imartelee teitä, varokaa. Tällaiset miehet haluavat vain riistää ja käyttää teitä hyväkseen.Älkää tehkö samaa empaattisen ihmisen virhettä kuin mitä minä olen tehnyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu