joo elikä näin että olemme seurusteleet kohat 2vuotta tyttö ystäväni on viikon minun luonani ja sitten joka toinen vikonlopppu omassa kodisaan lastensa kanssa erilää olemme lapsi viikonloput siksi koska hänen 12v tytärensä ei hyväksy meidän parisuudetta eikä tyttöystäväni vanhemat noh nytten joulu viime vuoden joulu vietetiin yhdessä minun vanhempieni luona minun vanhempani kutsuivat tyttöystäväni meile joulluksi noh nytten tänä vuona hän vitää joulun omien vanhempiensa kanssa ja minä omieni hän ähti uotani 20.12 ja vietää uudenvuodenkin tyttärensä kanssa ja olemme erilään 2viikoa seuraavan kerran hän tulee ehkävasta 6.1.2013 muuten erossa olema tämän aijan ja olemme sitten taas viikon yhdessä kunnes hänele tulee seruaavana viikonlopuna taas lapset niin hän menee omaan kotiinsa perjantaina enemän oleme eriään kun yhdessä MINUN MIELESTÄMÄ on aivan älytöntä olemme 33v pari ostin hänele joululahjatkin mutta niitä hän ei halunut mukansa ottaa vaan jätti ne minun luokseni ja saovitiin että avataan sitten yhdessä kun hän tulee tänne taas
VOIKOTÄLÄISTÄ KUTSUA PARISUHTEEKSI ????????????????????????????
lauri.,
8425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
elikä näin että välimerkit helpottaisivat ymmärtämistä
Joku työkseen kiusaava provo ja naisten vihaaja taas.
ei sitä lapseton mies voi ymmärtää että lapset tulevat aina ensimmäisenä naiselle. Niin minuakin syytti EX poikaystävä osa-aika suhteesta kun ei ymmärtänyt rakkauttani lapsiin.
Sitä ei voi sitten äiti ymmärtää, että hän luopuu silloin naisena olosta ja jää yksin.
Parisuhteessa sä et voi olla äiti. Tajua se, tai elä ilman.
Jos olet vain äiti, ja pelkkä äiti, nainen enää osa-aikaisesti ja vaan sillon kun se sulle sopii, ole yksin.
Kukaan ei halua toisen perustaman perheen aisan kannattelijaksi. Jos sulla ei ole tilaa enää tasa-arvoiselle kumppanille jota sä et arvota kakkoseksi, niin sä olet vain ja ainoastaan äiti. Älä siis kiusaa ketään väittämällä että haluat parisuhteen kun haluat passarin ja vanhan perheen jatkajan.
En siis sano, että kenenkään pitäisi lapsistaan luopua vaan että jos tilan tekeminen on nolla ja parisuhde kakkossijainen osa-aika homma, miksi kenenkään pitäisikään sitä sietää? Miksi sua ja sun lapsia pitäs passata ja paapoa, olla sun ehdoillasi yksin omaan olemassa ja sä voit heittää "äiti-kortin" aina peliin? Kuule, teoriassa (koska olen nainen enkä naisista kiinnostunut):
jos mä olen sinkku eikä mulla ole lapsia, mä saatan ymmärtää tosi hyvin, että sulla on lapsia ja sä rakastat niitä, mutta jos sulla ei ole aikaa oikealle parisuhteelle, niin mulla on. Jos sä et halua jakaa elämääsi ja haluat vaan olla äiti, niin älä esitä sitten muuta, älä ota poikaystävää: se ressukka kun luulee kuitenkin olevansa parisuhteessa.
Ja ihan kyssänä: miksi sulle nyt tulee ne lapset niin ykkösenä, kun kuitenkin piti ne tehdä ja lupailla liittoja ja ydinperheitä eikä se siinä erossa tullut mieleen oisko lapsille se ehjä perhe parempi? Nyt sä selität miten sä äitinä ymmärrät että lapset tulee naiselle aina ensin, muttei se montaakaan samalla tavalla puhujaa siinä eron hetkellä paina. Tai kun suhteen ja liiton eteen pitäs tehdä ittekin jotain. Eroista suurimman osan ottaa naiset. Just ne äidit joille lapset tulee aina ensin. Eikä minkään väkivallan tai alkoholismin takia edes, vaan koska "mein rakkaus loppu", koska "mä haluan elää omaa elämää" ja sitä rataa...
Suurimmalle osalle eronneita toi on vitsi: lapset tulee aina ensin... Sillon kun se teille sopii.
Jos sä haluat arvottaa perheesi palkintosijoille, ja aina lapsesi ykköseksi, mies saa kyllä ykkössijan muualta: paneta itseäsi jollain joka ei välitä onko se millään sijalla.
Kun se olit sinä joka perheen teki ja sitten hajotti: miksi muiden pitää maksaa? Sorry, mutta näin se vaan menee. Jos ei ole yhteistyökykyä uuteen suhteeseen ja perheeseen, odota että lapset on isoja, ehkä sua sillon vielä onnistaa ja sä sit vanhoille päivilles löydät jonkun, kun sun lapsillakin on jo oma elämä eikä sun tartte enää olla äiti.
On naiset kanssa outoja. Ensin inistään kun ei mies suostu tekemään lapsia heti kun he inahtaa. Sen jälkeen alkaa ruikutus, kun "mä en oo enää kun äiti enkä nainen ollenkaan" ja silti kaikki naisena oleminen on pelkkää helv*tinmoista uhrausta. Suhteen alussa seksiä suunnilleen kerjätään ja tehdään kaikki temput, jotka sitten kun suhdetta pitäs korjata ja rakentaa, hankkia takaisin intohimoa, on vaan temppuilua ja teennäisyyttä ja "naisen alistamista"... Kun suhde on alussa, on se niin ihanaa haluta, miksi siitä muuttuu "epätoivoista perseen tarjoamista" ja martyyrikruunun orjan tappuraa myöhemmin? (enkä puhu nyt oikeasta väkivallasta vaan ihan tavallisista suhteista ja ihmisistä)
Seksi on tietenkin surkeeta joka liitossa. Kun ne vihdoin pääsee siitä rasittavasta suhteesta eroon siihen kammottavaan mieheen, mille he joutuivat olemaan vaan äitejä, alkaa ruikutus, kuinka sinkut ei ymmärrä, että he ovat ensisijaisesti äitejä. Ja jos liitossa on ollut liian vähän seksiä, inistään siitä, mutta annas olla kun uusi suhde sitä haluaisi "ei, mä olen nyt äiti"!
Ja sitä rataa... Huh, huh. Juu, ei mulla ei ole lapsia. Eikä liittoa. Eikä perhettä. Et mä en tosiaan ymmärrä.
PS. Mitä ap:n kirjeeseen tulee, hän on varmaan TAAS ollut kännissä ainakin kirjoituksesta päätellen ja siksi häntä ei hyväksytä. Joku 33-vuotias juoppo tai muuten hieman erikoinen: kyllä mä kirjoitusvirheet ymmärrän, en mäkään näitä oikolue, mutta toi nyt on jo hieman vajaata kirjoittamista. Että sen en usko liittyvän taas tähän ollenkaan.
Sulla on sentään tyttöystävä. Ei ole sun vika jos se kasvattaa jotain äpärää onka joku juoppo on sille tehnyt. koita sopeutua
Mieti nyt haluatko jatkossa tuollaista? Jos haluat elää tavallista perhe-elämää tyttöystäväsi ja lapsen kanssa, niin teidän pitää pikkuhiljaa totuttaa se lapsi siihen. Muuten tuo suhde tulee olemaan tuollaista siihen asti kunnes lapsi muuttaa pois kotoa.
Jos taas tyttöystäväsi ei tähän suostu, niin mieti kannattaako edes yrittää!
mitamita mita mita sina sanoa ei tuosta saa tolkkua ei siten voi olla mielipidettä asiasta
Kyllä 12-vuotias tyttö saattaisi olla kamalan rasittava perheenjäsen sinun kannaltasi.
Saat siis nauttia tämän naisen seurasta ja anneista kaikki viikot maanantaista perjantaihin? Onko tuossa nyt niin kauheasti itkemistä? Monilla saattaa matkustamista vaativa työ viedä yhtä paljon pois omasta ajasta kuin naisen lapset. Olisi toki hyvä tutustua naisen vanhempiin. Kyllä he pikkuhiljaa huomaisivat että olet kunnon mies, luotettava ja välität naisesta todella. Onko teillä kahdella mahdollisuus kutsua appivanhemmat kylään, tai tehdä jokin pieni matka yhdessä niin että saadaan "jää murrettua"? Eivät kai hekään toivo tyttärensä riutuvan yksinäisyydessä.
Omaa lastako sinä toivot, vai onko ajoittainen yksinäisyys niin raskasta kestää? Joulu on tietysti paha aika tulla jätetyksi. Kerro ihan vilpittömästi kuinka pettynyt olit teidän yhteisen joulunne puuttumiseen. Kyllä hän hyvällä tahdolla olisi varmaan voinut pari päivää viettää kanssasi kahdestaan, jos olisit uskaltanut vaatia.
Nössö mies, joka on syvästi tyytymätön mutta yhtälailla syvästi kyvytön kertomaan tunteistaan, vain vaikenee ja murjottaa, ei löydä onnea naisen kanssa.
Iloitse hyvistä hetkistä, yritä aktiivisesti ja vaikka taistellenkin muuttaa niitä asioita joita et kykene hyväksymään. Kun tytär on täysi-ikäinen, ehditte vielä lapsen tai pari pyöräyttää. Olette vielä nuoria!