Ensimmäiset ovat tulleet markkinoille ja niillä päästään Atlantilla kuulemma jopa 60 prosentin hyötysuhteeseen. Maalla 25 prosenttia... Olisiko niissä ratkaisu Euroopan energia lähteeksi?
Ja aalto ja vuorovesivoimalat?
Ja aalto ja vuorovesivoimalat?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kuulemma...
Atlantilla kelluvilta mantereelle sähköä ? Kuinka pitkät kaapelit siihen tulee?
Ensin vouhkataan tuulivoimaa paikallisena energialähteenä.
Sitten tarvitaankin satoja kilometrejä syöttökaapeleita.
Teoreettinen pohdinta ja hankkeen toteutus ovat kaksi eri asiaa.Ne kelluvan ja liikkuvan lautan siirtokaapelit eivät ole mikään halpa inveastointi.
Aika paljon on varmaan kokemusta tuosta hyötysuhteesta purjelaiva-aikakautena. Toisinaan ei Atlantillakaan tahtonut löytyä millään tuulta, toisinaan puhurit olivat niin valtaisia, että kaikki purjeet piti reivata. Tuo 60 % kuulostaa vallan optimistiselta.
Sähkön siirtokustannukset tulevat korkeiksi, joten yksikkökoon pitäisi olla suuri. Ovat varmaan ankkuroituja vaijereilla. Kansainvälinen merioikeus varmaan puuttuu asiaan jossain vaiheessa, sillä tuollaiset härvelit liäävät haverien uhkaa.
Hylätyt öljynporauslautat on myös ajateltu sopivan merituulivoimaloiden alustaksi (lautat tuli mieleen merihaverimahdollisuudesta, enkä nyt tähöän hätään muista yhtään juttua että joku olisi törmännyt sellaiseen, jos huoltomatkoja lautalle ei huomioida).
.
Fukushima antoi opetuksen Japanilaisille:
"Japani rakentaa Fukushimaan kelluvan tuulipuiston
Japani suunnittelee kelluvaa tuulipuistoa maanjäristyksen ja tsunamin runteleman Fukushiman ydinvoimalan lähelle. Uusi tuulipuisto on osa Japanin yritystä vähentää riippuvuuttaan ydinvoimasta Fukushiman katastrofin jälkeen."
http://yle.fi/uutiset/japani_rakentaa_fukushimaan_kelluvan_tuulipuiston/2873305
(Lue myös viesti "Tuulimyllyt kesti Japanin tsunamin. Kelluvia tuulivoimaloita kehitetään-", http://keskustelu.suomi24.fi/node/10122269/#comment-51238163 )
Ei tuuli- ja vesivoima yksinään riitä Euroopan energiaratkaisuksi. Aurinkovoima on tulevaisuuden energiamuoto, ja vetytalous mahdollistaa 100% uusiutuvilla energioilla toimivan maailman.
tuulivoimalan maksimihyötysuhde on 16/27 eli noin 59,2%, joten se siitä...
Ydinvoimalan maksimihyötysuhde on noin 1%, joten se siitä...
Se maksimiprosentti oli 58,6, joten "syyllistyin" vähän pyöristämiseen. Ja se on tullut noin megawatin voimaloilla... Shetland saarilla...
Tuo martta0:n mainitsema 59,2 % tulee Benzin laista ja se on teoriassa suurin mahdollinen hyötysuhde, kun lasketaan tuuliturbiinin tuottaman energian suhde siipien pyyhkäisyalalle osuvan ilmavirtauksen energiaan. Tuulivoimalan käytännön hyötysuhde puolestaan lasketaan pitkän ajan keskitehon suhteena tehoon, joka voimalalla voidaan saavuttaa parhaissa mahdollisissa tuulioloissa. Luulen että tuon Shetlannin kukkulalla sijaitsevan Betsy-tuuliturbiinin tapauksessa on kyse jälkimmäisestä hyötysuhteesta.
Sehän on paljon pienempi, jos lähtökohdaksi otetaan, että kaikki aine muutettaisiin energiaksi esim. antimaterian avulla.
Jossain yksittäisellä kukkulalla voi olla, mutta tuskin merenpinnan tasolla päästäisiin moisiin vuosihyötysuhteisiin.
No joo, mutta laskentatapojen (edellä tuuli- ja ydinvoima) yhtenäisyyteen pyrkien 1% on aika lähellä. Eikä koske kaikkia ydinvoimalatyyppejä, mutta näitä perinteisiä kyllä.
Tuulimyllyn maksimi teoreettinen hyötysuhde (Benzin laki) on aika helposti ymmärrettävissä: 100% hyötysuhde edellyttäa, että yhtään tuulta ei virtaa siipien läpi - se taas pysäyttäisi tuulimyllyn :)
Mainitsemasi käytännön hyötysuhde on mulle vähän epäselvä siksi, että se vaihtelee kaiken aikaa. Ehkä pitkän ajan keskiarvo on se helpoin tapa kertoa se.