Eikö todellakaan mistään päin Suomea löytyisi nuorta uskovaa naista, joka haluaisi olla tyttöystäväni, vain ja ainoastaan minun? Toki kriteerini ovat hiukan kummalliset monien mielestä sillä esimerkiksi en halua hankkia lapsia tulevaisuudessa, joten tämähän karsii jo yksistään suuren osan uskovistakin naisista pois. Haluaisin myös, että naisella olisi jonkin verran ulkonäköä. Tämä on ehkä turhankin tärkeä asia sillä toistaiseksi kukaan ei ole minusta vielä erityisen hyvää sanaa sanonut (ehkä muutamat teinitytöt, sillä itsekin näytän välillä hieman ikäistäni nuoremmalta). Hyvin tärkeä asia minulle on se, ettei nainen ainakaan polta tupakkaa. Ehtoollisella saat toki nauttia viiniä ja vaikka ravintolassakin ottaa ruuan kanssa, itse toki olen täysin kieltäytynyt maistamasta sitä ainetta. Ja nyt tosielämässä etsiminen ei valitettavasti onnistu sillä seurakunnan nuortenilloissa joissa käyn on vain minua paljon vanhempia naisia jotka tuskin ovat kiinnostuneita vakavemmasta seurustelusta.
Olen 20 vuotta täyttänyt yliopisto-opiskelija, asun Kuopiossa. Koskaan en ole seurustellut ja vasta hiljattain ole alkanut avaamaan sosiaalista maailmaani tapaamalla treffipalstalta muutamia tyttöjä sekä käymällä kirkon nuortenilloissa. Mutta kuten sanottua, eipä ole ihastumisia tapahtunut. Etsin ehkä hieman liiankin epätoivoisesti mutta koen naisen löytymisen olevan eräs niitä suurimpia unelmiani ja muutenkin asioita mitä maallinen elämä voi tarjota. Olen romanttinen ja haluaisin tehdä naisen kanssa kaikkea ihanaa kuten kävellä käsikädessä ympäri kaupunkia, istuskella niityllä lämpimänä kesäiltana ja käydä kuutamokävelyillä... Tai sitten käpertyä yhteen katsomaan hyvää elokuvaa :) Ihan mitä vaan! Haluan nauttia hänen kanssaan elämän pienistä ja suuremmistakin asioista, olla hänelle aina hyvä ja tehdä hänet onnelliseksi.
Löytyisikö tämä neitoseni täältä?
Olen 20 vuotta täyttänyt yliopisto-opiskelija, asun Kuopiossa. Koskaan en ole seurustellut ja vasta hiljattain ole alkanut avaamaan sosiaalista maailmaani tapaamalla treffipalstalta muutamia tyttöjä sekä käymällä kirkon nuortenilloissa. Mutta kuten sanottua, eipä ole ihastumisia tapahtunut. Etsin ehkä hieman liiankin epätoivoisesti mutta koen naisen löytymisen olevan eräs niitä suurimpia unelmiani ja muutenkin asioita mitä maallinen elämä voi tarjota. Olen romanttinen ja haluaisin tehdä naisen kanssa kaikkea ihanaa kuten kävellä käsikädessä ympäri kaupunkia, istuskella niityllä lämpimänä kesäiltana ja käydä kuutamokävelyillä... Tai sitten käpertyä yhteen katsomaan hyvää elokuvaa :) Ihan mitä vaan! Haluan nauttia hänen kanssaan elämän pienistä ja suuremmistakin asioista, olla hänelle aina hyvä ja tehdä hänet onnelliseksi.
Löytyisikö tämä neitoseni täältä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
" Eikö todellakaan mistään päin Suomea löytyisi nuorta uskovaa naista, joka haluaisi olla tyttöystäväni, vain ja ainoastaan minun? "
Ketään ei voi omistaa ja jos yrität, tukahdutat toisen ihan varmasti, vankilanko haluat hänelle ? En tarkoita, että toinen olisi uskoton, mutta tuo omistushalu, kertoo jostain..?
Suhde perustuu vapaaehtoisuuteen, kummankin puolelta. Mutta kun se perustuu avoimuuteen ja rehellisyyteen, sillä on tulevaisuus.
" Toki kriteerini ovat hiukan kummalliset monien mielestä sillä esimerkiksi en halua hankkia lapsia tulevaisuudessa, joten tämähän karsii jo yksistään suuren osan uskovistakin naisista pois. "
Niimpä, kas kun itsekkin huomasit, 20-kymppisen elämänkokemuksella tuo on vähän liikaa sanottu, mistä tiedät mitä haluat esim. 30.kymppisenä.? Ja monet tytöt haluavat lapsia jo tuonkin ikäisenä.
Itse " vanhenin " aika myöhään ja ikäisenäsi en todellakaan ollut mikään lasten ihastelija, päinvastoin, kuolaavat lattialla ryömivät " tankit " olivat minulle hienohelmalle kauhistus.
Mutta niin se elämä opettaa, kun menin naimisiin,muutaman vuoden päästä halusin oman lapsen, enkä todellakaan ole sitä katunut, hän on ollut aina parasta mitä elämässäni on. Että alä koskaan sano, ei koskaan..!
" Haluaisin myös, että naisella olisi jonkin verran ulkonäköä. Tämä on ehkä turhankin tärkeä asia sillä toistaiseksi kukaan ei ole minusta vielä erityisen hyvää sanaa sanonut "
Niin saahan sitä haluta, kukapa ei haluaisi, mutta " moni on kakku päältä kaunis ".. Mutta se mitä on sisällä on se, mitä myöhemmin arvostat.
Vanha fraasi sisäisestä kauneudesta on totta, liian ulkonäkökeskeiset ovat aika pinnallisia, sellaisenko haluat ?
Uskovana luulisi olevan tärkeämpää miten tulette juttuun muuten,usko, kemiat , harrastukset,ystävät , suku jne.
" Olen romanttinen ja haluaisin tehdä naisen kanssa kaikkea ihanaa kuten kävellä käsikädessä ympäri kaupunkia, istuskella niityllä lämpimänä kesäiltana ja käydä kuutamokävelyillä... Tai sitten käpertyä yhteen katsomaan hyvää elokuvaa :) Ihan mitä vaan! Haluan nauttia hänen kanssaan elämän pienistä ja suuremmistakin asioista, olla hänelle aina hyvä ja tehdä hänet onnelliseksi."
Tuo on kaunista ja toteuttamiskelpoista, mutta haluatko muuta kuin
tyttöystävän ? Moni haluaa sitoutua, ei vain leikkiä kotia. Sorry jos oli vähä suoraa tekstiä, mutta elämä on.
" Eikö todellakaan mistään päin Suomea löytyisi nuorta uskovaa naista, joka haluaisi olla tyttöystäväni, vain ja ainoastaan minun? "
Ketään ei voi omistaa ja jos yrität, tukahdutat toisen ihan varmasti, vankilanko haluat hänelle ? En tarkoita, että toinen olisi uskoton, mutta tuo omistushalu, kertoo jostain..?
Suhde perustuu vapaaehtoisuuteen, kummankin puolelta. Mutta kun se perustuu avoimuuteen ja rehellisyyteen, sillä on tulevaisuus.
-Nainen saa ajatella, ja toivottavasti myös tekee niin minun suhteeni
" Toki kriteerini ovat hiukan kummalliset monien mielestä sillä esimerkiksi en halua hankkia lapsia tulevaisuudessa, joten tämähän karsii jo yksistään suuren osan uskovistakin naisista pois. "
Niimpä, kas kun itsekkin huomasit, 20-kymppisen elämänkokemuksella tuo on vähän liikaa sanottu, mistä tiedät mitä haluat esim. 30.kymppisenä.? Ja monet tytöt haluavat lapsia jo tuonkin ikäisenä.
Itse " vanhenin " aika myöhään ja ikäisenäsi en todellakaan ollut mikään lasten ihastelija, päinvastoin, kuolaavat lattialla ryömivät " tankit " olivat minulle hienohelmalle kauhistus.
Mutta niin se elämä opettaa, kun menin naimisiin,muutaman vuoden päästä halusin oman lapsen, enkä todellakaan ole sitä katunut, hän on ollut aina parasta mitä elämässäni on. Että alä koskaan sano, ei koskaan..!
-No, olenpa jo asian päättänyt eli olen päättänyt, etten aio koskaan haluta lapsia ja jos sellainen halu tulisi niin kitken sen nopeasti jollain keinolla pois itsestäni. Lapsi voi kasvettuaan ja saatuaan oman elämän vapautta tehdä jotain, jonka vuoksi hän joutuu vankilaan, mielisairaalaan, jonkin pahan asian kohteeksi, lähtee väärille teille tai kuolee. En kestäisi, on jo oman elämän koettelemuksissa ollut tarpeeksi kestettävää. Mieti nyt niitä vanhempia jotka vaikkapa menettävät teini-ikäisen lapsensa mopo-onnettomuudessa. Olen joutunut itkemään kaikille noille tapauksille luettuani ne lehdestä. Tulee sellaisia miksi näin, entä jos-kysymyksiä vain mieleen. Ajattelen jopa, etten kuitenkaan kestä vanhempieni tai muiden läheisteni kuolemaa. Harmihomma on se, ettemme voi kaikki lähteä täältä yhtäaikaa niin ettei kenenkään tarvitsisi ottaa surua vastaan, vaan jonkun se on kestettävä. En tiedä miten asian kanssa tekee. Ja sitten, minua tosiaan inhottavat ne rääkyvät pallerot tuolla ympäriinsä. Olen suunnilleen kuin Monk, jos olet sarjaa seurannut, tiedät varmaan, ettei hänelle olisi kovin helppoa elää pienen lapsen kanssa.
" Haluaisin myös, että naisella olisi jonkin verran ulkonäköä. Tämä on ehkä turhankin tärkeä asia sillä toistaiseksi kukaan ei ole minusta vielä erityisen hyvää sanaa sanonut "
Niin saahan sitä haluta, kukapa ei haluaisi, mutta " moni on kakku päältä kaunis ".. Mutta se mitä on sisällä on se, mitä myöhemmin arvostat.
Vanha fraasi sisäisestä kauneudesta on totta, liian ulkonäkökeskeiset ovat aika pinnallisia, sellaisenko haluat ?
Uskovana luulisi olevan tärkeämpää miten tulette juttuun muuten,usko, kemiat , harrastukset,ystävät , suku jne.
-On tämäkin totta. Mutta ensin katson ulkonäköä, en oikeastaan haluaisi tutustua ihmisiin jotka eivät ulkoisesti viehätä ettei vahingossa tapahtuisi molemminpuolista ihastumista. Vasta sitten katsotaan kenen kanssa jutut menevät parhaitan yksiin. Haluan säästää rakkauteni täydelliselle ihmiselle enkä luovuta ennenkuin löydän hänet...
" Olen romanttinen ja haluaisin tehdä naisen kanssa kaikkea ihanaa kuten kävellä käsikädessä ympäri kaupunkia, istuskella niityllä lämpimänä kesäiltana ja käydä kuutamokävelyillä... Tai sitten käpertyä yhteen katsomaan hyvää elokuvaa :) Ihan mitä vaan! Haluan nauttia hänen kanssaan elämän pienistä ja suuremmistakin asioista, olla hänelle aina hyvä ja tehdä hänet onnelliseksi."
Tuo on kaunista ja toteuttamiskelpoista, mutta haluatko muuta kuin
tyttöystävän ? Moni haluaa sitoutua, ei vain leikkiä kotia. Sorry jos oli vähä suoraa tekstiä, mutta elämä on.
-En tiedä vastausta kysymykseesi. En saanut kokea nuoruudessani yhtään rakastumista tai suhdetta, en koskaan puhunut yhdellekään tytölle tai ollut heitä lähellä. En voi siis tietää onko suhde se mikä tekee elämästäni onnellisen, vai kuvittelenko vain. Tässä vaiheessa haluan tyttöystävän jonka kanssa voisin sitoutua olemaan kahden, mutta ilman sen ihmeellisempia suunnitelmia tulevaisuudesta.
Lainaukseen ei tarvitse ottaa mukaan koko edellistä keskustelua.
Aika haastavan tehtävän edessä olet, sen verran omituiselta ajatusmaailmasi kuulostaa.
Vaikuttaa siltä, että elät vahvasti pelkojen ja huolten kahlitsemassa maailmassa - siis omien ajatustesi ja tunteittesi luomassa "vankilassa". Se alkaa ajan kanssa käymään sinulle todella raskaaksi - ja on sitä näköjään jo nyt. Se todennäköisesti myös karkottaa monet naiset, jotka voisivat muuten sinusta pitää.
Ehkä sinun kannattaisi ajatella vaikka psykologin juttusille menoa tai vaikka seurakuntasi diakonin, jos kynnys siihen on matalampi?
Uskovaisille on se ikioma nettideittisivusto, nimeä en tarkkaan muista enkä nyt lähde sitä googlettamaan mutta joku ... kotisatama? Ehkä?
Erikoiset vaatimukset, mutta uskisten omalta sivustolta todennäköisemmin löytyy kuin s24:stä.
Ei me uskikset olla mihinkään tiettyyn sivustoon sitoutuneita, se deitti minkä mainitsit vaikuttaa aika " tunkkaiselta" minusta, mutta joku muu voi löytää sieltä ihan muuta. Parhaat ystäväni ovat ei uskovia..
Ja elämme ihan samassa maailmassa kuin muutkin ihmiset arvostamme vain eri asioita kuin ns. tavis kaljan kittaajat.
Minusta ap. vaikuttaa aika neuroottiselta, mikä hänen taustansa on, ei tarina kerro, mutta jtk. apua hän tarvitsee, kuten joku täällä sanoikin.
Kaikkea voi tapahtua kaikille, mutta ei niitä kannata vatvoa etukäteen.
Usko Jumalan on myös luottamus siihen , että isä pitää huolen, näin minä olen oppinut elämään.
et tule löytämään noilla ehdoilla. Kukaan 20 vuotias tyttö ei sano että en halua koskaan omia lapsia.Ehkä 45 -vuotiaana löydät eronneen naisen jolla on jo lapset tehty.
mistäs sinä sen tiedät vai tunnetko jokaisen 20 vuotiaan tytön?
olen ollut itse 20-vuotias tyttö joskus, joten tunnen.
Ei ainakaan täältä.
Seurakunnan tilaisuuksiin sun pitää mennä.
Rukouspiirit ja sellaiset ovat niitä neitoja täynnä.
Paljastut heti feikiksi jos sinne menet joten unohda koko juttu.
Onko täällä jokin kotiin homehtuneiden kotiäitien purkautumiskenttä? Ihme kommentteja lätkitty ketjun aloittaneelle ihanalle nuorelle miehelle. Onko tähtäimessänne masentaa "oikeilla" toteamuksilla?
1234512345 on realisti omien kokemustensa ja unelmiensa suhteen. Mitä neuroottista kukaan normaali näissä toiveissa voi nähdä? Jotkut ovat ujoja, jotkut itseään esille tuovia ja siltä väliltä löytyy monta astetta. Jos ihminen ei ole kokenut selvää ihastumista, niin onko neuroottista vai..?
Nykyään kovin harva 20-vuotias haluaa odottaa ihastuvansa oikeasti, vaan suhde hankitaan pakolla jotta päästään koskemattomuudesta eroon. Realismia on tunnistaa itsessään, ettei ole ehkä kovin aloitteellinen ja kysyä/hakea ideoita, että mitä ehkä voisi tehdä jotta mätsäisi.
Minäkin olen ollut 20-vuotias tyttö, enkä halunnut lapsia. Ja aivan samat murheet mietityttivät syntymättömien lasten suhteen kuin ketjun aloittajaa! Maailma olisi paljon parempi paikka, jos tunnistettaisiin mitkä asiat parisuhteessa ovat itselle tärkeitä, mitä odottaa yhdessäololta ja onko itse rauhallinen koti-illoista pitävä... Sitten jos on rehellinen itselleen ja mikä tässä KETJUSSA MONELTA NÄYTTÄÄ UNOHTUNEEN KOKONAAN, rehellinen toiselle, niin alkaa odottaa, hakea, toivoa samankaltaisiin asioihin mieltynyttä ihmistä. "Jotakin apua hän tarvitsee... Usko Jumalaan on myös luottamus siihen, että isä pitää huolen, näin olen oppinut elämään" - Joo joo, tiedät itsekin että suht nuorena ilmaantunut rakkaus se sinutkin tiellä pitää. Helppo sanoa, kun ei itse ole vuosia joutunut odottamaan. wertbqer34, millä oikeudella ilmoitat tuon miehen olevan "feikki"? Ilmeisesti jokainen täällä vaahtoava on etsinyt aikanaan rukouspiiristä ei mitenkään säväyttävää, omiin mieltymyksiin nähden mahdollisimman epäesteettistä miestä, jolla on "sydän paikallaan".