Minua ei ole koskaan kukaan rakastanut, enkä minä ole ollut koskaan rakastunut. Haluan ainakin kerran elämässäni kokea, että olen jollekin maailman tärkein ihminen. En halua mitään "no oothan sä ihan kiva, mutta rakastan lapsiani enemmän" -juttua. Ehkä sitten tuon ensimmäisen rakkauteni jälkeen, jos se ensimmäinen suhde loppuu. Olen 31-vuotias ujo jämämies.
Syy, miksi en kelpuuta yh:ta
------------
5177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No kukin tyylillään.
Kypsä ihminen ymmärtää, että rakkautta ei annostella, vaan rakkastetaan kaikkia ja kaikkea, mikä on itselle tärkeää ja läheistä.
Rakkaus lapsiin ei vähennä mitenkään rakkautta mieheen.
Ehkä sinäkin joku päivä kasvat tarpeeksi isoksi rakastamaan jotakuta aidosti ja unohtamaan minä minä ja minä ensin -ajattelutavan.
Kun rakastaa paljon, niin se lisää kykyä rakastaa vielä enemmän.
Minäpä en olekaan kypsä ihminen, enkä halua kypsää naista. Haluan jonkun, joka ei osaa moderoida tunteitaan ja rakastuu minuun päätä pahkaa ja minä häneen. Haluan tönäistä naisen hankeen kesken kävelyn ja pyöriä ja nauraa hänen kanssaan siellä ilman, että lapset häkeltyvät tai että nainen suuttuu ja alkaa valittaa, että hänen pitäisi olla jo lasten luona, lopeta tämä pelleily.
naiseni rakkaus pitää kohdistua minuun ja mahdollisiin yhteisiin lapsiimme eikä mihinkään toisen miehen kortsusta karanneeseen sammakkoon
Ei kunnon mies voikaan yh:ta kelpuuttaa kuin korkeintaan hetkelliseen pippelipaineen purkamiseen. Suhdetta yh:n kanssa rasittaisi liikaa ex-nussijoiden muisto ja tämän muiston lihallinen manifestaatio: äpärälapset.
Tuon ei kannatakaan :n kommentti on täysin oikeasta elämästä ja tunteista mitään ymmärtämättömän parjausta.