Hidastetöyssyt, suojatieturvallisuus on vain tekosyy, todellisuudessa liikkuminen autoilla ja busseilla halutaan vain tehdä mahdollisimman epämukavaksi jostain päivänvaloa kestämättömästä syystä!
Insinöörikään ei voi olla niin typerä että ei osaisi tähdätä kaivonkansia jäämään ajolinjan keskelle, auton alle vaan ne on järjestään osutettu juuri parhaalle ajolinjalle että rytyyttäisi autoja mahdollisimman paljon!
Tässä ei ole kyse mistään liikenneturvallisuudesta vaan pelkästä sabotaasista ja tahallisesta haitanteosta! Autot kuluvat tarpeettomassa rumuamisessa kaivonkansia ja töyssyjä ylittäessään, korjauskulut pitäisi maksattaa valtiolla!!
Insinöörikään ei voi olla niin typerä että ei osaisi tähdätä kaivonkansia jäämään ajolinjan keskelle, auton alle vaan ne on järjestään osutettu juuri parhaalle ajolinjalle että rytyyttäisi autoja mahdollisimman paljon!
Tässä ei ole kyse mistään liikenneturvallisuudesta vaan pelkästä sabotaasista ja tahallisesta haitanteosta! Autot kuluvat tarpeettomassa rumuamisessa kaivonkansia ja töyssyjä ylittäessään, korjauskulut pitäisi maksattaa valtiolla!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kermaperseeseen tulee rupia ja pukamia jos tie ei ole silkoisen sileä. Olisiko vähän hienoo jos edellä menisi vielä joku joka varistelisi ruusun terälehtiä ja untuvapalloja ajolinjoillesi?
Mielestäni hidasteiden naurettavuuden huippu oli se, kun Piikkiössä oli tiellä, jossa on nopeusrajoitus 40 km/h, sellainen kumimöykky, joka on tarkoitettu pysäköintialueelle. Sen ylittäminen kävi parhaiten niin, että hidasti kävelyvauhtiin ja antoi auton rullata yli. Eikä siinä kohdassa ollut eikä ole vieläkään erityistä syytä ajaa hitaasti.
No kyllähän siinä ainakin tienpitäjän tahto toteutui, kun aina hidastin hitaasti kävelyvauhtiin möykyn kohdalla.
Samoin esim. Kuopiossa tehdään katutöitä ja kun aina on se koko katu kaivettava poikki, täyttövaiheessa jätetään tahallaan niin korkealle möykylle se kaivettu kohta että se käy täysin pahanlaatuisesta hidastetöyssystä vaikka näköpiirissäkään ei olisi suojatietä!!
Sehän juuri on älykästä toimintaa, mitä meidän kaupungissa ei vielä osata. Kun joku katu työ lopetetaan ja vaikka täyttösoraa tampataankin, niin silti se tuppaa vielä jälkeenpäin painumaan jolloin paikka pitää uudelleen korottaa kadun tasoon. Mutta kun paikalle tehdään hidastetöyssyn tapainen paikkaus, niin se painuessaan menee hyvin muun kadun tasoon ja työ on kerralla valmis ja ennenkaikkea selkeästi vähemmillä kustannuksilla. Tämä on selkeästi veronmaksajan etu.
Tuo Piikkiön tapaus on hieno esimerkki suunnittelun kukkasesta. Tosin sille on periaatteessa jokin funktio, koska kyseisellä tiellä on useita risteyksiä.
Itse nostaisin naapurikaupungista Kaarinasta (samaa kaupunkiahan nämä paperilla ovat) esiin Hiiskanaukeantien hidastetöyssyt. Nopeusrajoitus on muistaakseni 40 km/h, ja tielle on laitettu kolme isoa hidastetöyssyä. Kaikki ok tähän mennessä.
Kuitenkaan kyseisellä tiellä ei ole kuin muutama risteys, mikä johtuu yksittäisen talon pihaan. Yksi hidastetöyssy on sellaisessa paikassa, jossa ei ole yhtään risteystä lähelläkään! Kiva hidastaa kävelyvauhtiin nopeus keskellä peltoa. Tuntuu todella tarpeelliselta ja fiksulta!
Tuon Kaarinan esimerkin selittää se, että tienvarsiasukas halunnut estää häntä häiritsevän liikennöinnin. Aluksi tämä normaalilevyinen autotie jopa suljettiin kokonaan ja muutettiin kevyen liikenteen väyläksi. Ilmeisesti jotakuta kaupungin puolelta alkoi nolottaa 5m leveä pyörätie, jolla on kesäisin noin 50 käyttäjää päivässä (Kaarinan väestötiheys 208,12 asukasta/km2). Tällöin tie avattiin jälleen autoille, ja hidastetöyssyt rakennettiin.
Koko tie saatiin pilattua tällä toimenpiteellä, ja tällä saatiin 1-5 asukasta tyytyväisiksi. Kiva, että kaupunki tekee mitä vain, jotta noin moni ihminen saadaan tyytyväiseksi.
Sitten heittäisin kysymyksen, johon en itse ole keksinyt vastausta: miksi rakennetaan kapeita betonisia hidasteita, jotka ovat sen levyiset, että raskaalla kalustolla ei tarvitse hidastaa? Mikä funktio on hidasteella, jossa pelkästään henkilöautot joutuvat hidastamaan.
Mukavaahan se on,että ainoastaan sisemmät renkaat paripyöristä vähän osuvat, niin ei linja-auto turhaan pompi. Mutta miten asia selitetään turvallisuuden kannalta? Kuorma-auto ja linja-auton jarrutusmatkat pidemmät, vaarallisempia osuessaan jalankulkijaan yms.