Kastettujen lasten osuus yllättävänkin korkea

Kirkon nelivuotiskertomuksesta Haastettu kirkko (netissä luettavissa, joku voi tarvittaessa linkittää) mainitaan, että syntyneistä lapsista 77,9 % kastettiin kirkon jäseniksi vuonna 2011. Minusta tuo osuus on yllättävänkin korkea, kun ottaa huomioon, miten alhainen on kirkkoon kuuluvien osuus nuorissa aikuisissa eli sen ikäisissä, jotka yleisimmin lapsia saavat: 21-35-v naisissa kirkkoonkuulumisprosentti on alle 75 (alhaisimmillaan 27-vuotiaissa 70,3 %), nuorilla miehillä kirkkoon kuuluminen on selvästi sitäkin harvinaisempaa, alimmillaan 29-31-vuotiaissa vain hieman yli 62 %!

Kun lapsia saadaan keskimäärin hitusen yli kolmekymppisinä, niin mistä tuo korkea kastettujen osuus tulee? Lisääntyvätkö uskovaiset noin paljon enemmän kuin kirkosta eronneet? Eli ovatko kirkosta eroajat myös noin muuten helpommin perinteiset elämäntavat hylkääviä, eli perustavat perheen myöhemmällä iällä tai eivät lainkaan? Onko muuta selitystä?
14106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

No syy on tietenkin mummo-pappa-anoppi-kummiehdokkaat akselilla. Meillekin soitettiin ainakin 5 kertaa, milloin ristiäiset on. Ohjeistettiin pyytämään se ja se kummiksi. Kummiehdokkaat lähetti potkupukua lapselle ja yksi kyselikin, pääseekö kummiksi. Pettymys lienee kova kun ristiäisiä ei pidetty.

Äänestä
  • Tarkoitatko, että kirkkoon kuulumattomiakin vanhempia painostettaisiin? Vai että jos vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, niin silloin lapsi useammin kastetaan kuin jätetään kastamatta?

    Voi kun saataisiin nuo alle 30-vuotiaat eroamaan ihan sankoin joukoin. Se olisi varmin keino saada kasteidenkin määrä tippumaan nopeasti!

    Äänestä

  • Voihan lapsella sitä paitsi olla uskonnottomiakin kummeja. Eihän kummius ole mikään juridinen rooli.

    Äänestä

  • Hghg kirjoitti:

    Voihan lapsella sitä paitsi olla uskonnottomiakin kummeja. Eihän kummius ole mikään juridinen rooli.

    Kyllä kummin tulee olla valittaessa kirkon jäsen ja konfirmoitu.

    Tietysti voi olla uskomatta ja seurakunnan jäsen tai myöhemmin voi erota kirkosta ja kummeus jää silti voimaan.

    Äänestä

  • ei voi olla kirjoitti:

    Kyllä kummin tulee olla valittaessa kirkon jäsen ja konfirmoitu.

    Tietysti voi olla uskomatta ja seurakunnan jäsen tai myöhemmin voi erota kirkosta ja kummeus jää silti voimaan.

    Nimiäisissä voidaan sopia kummi ihan vain vanhempien ja kummin kanssa. Se on vain ihmisten välinen sopimus. Ei tähän mitään kirkkoa tarvita väliin.

    Uskovat tietysti vetävät herneen nenään kummi-nimestä.

    Äänestä

Lestaatiolaismuija ehtii kolmekymppiseksi mennessä synnyttää 7 vekaraa ja kaikki on kastettu.

Uskovaisilla on siis keskkmäärin enemmän lapisa.

Äänestä

Eikös lapsen kasteeseen riitä se, että vain toinen vanhempi kuuluu kirkkoon? Ainakin naiset ovat miehiä tavallisemmin kirkon jäseniä.

Kasteiden määrä alkaa luullakseni taittua kunnolla vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Kärsivällisyyttä tässäkin vain tarvitaan, isot muutokset eivät tapahdu hetkessä :)

Äänestä

Nuorten kirkkoon kuulumattomien aikuisten alentava vaikutus kasteisiin tulee näkyviin viipeellä.

Äänestä

Minkä ikäisenä suomalaiset yleensä saavat ensimmäiset lapsensa?

Äänestä
  • Ensisynnytysikä on hiukan yli 28 vuotta. Isäksi tulemisikää en tiedä, vaikka on siitäkin varmasti tilastoja.

    Äänestä

  • Ryang kirjoitti:

    Ensisynnytysikä on hiukan yli 28 vuotta. Isäksi tulemisikää en tiedä, vaikka on siitäkin varmasti tilastoja.

    Eli noin kymmenen vuoden sisällä tulee kasteiden määrä romahtamaan, kun nykyiset 18-vuotiaat alkavat saada lapsia.

    Äänestä

  • Romahdus tiedossa kirjoitti:

    Eli noin kymmenen vuoden sisällä tulee kasteiden määrä romahtamaan, kun nykyiset 18-vuotiaat alkavat saada lapsia.

    Muistetaan se sosiaalinen paine. Vielä toistaiseski 30-vuotiaista lähes 100% on lapsikastettu ja isovanhemmat kuuluvat kirkkoon. Samoin sedät, tädit ja omat kummit kuuluvat vielä kirkkoon. Heti 18 vuotiaana eronneet eivät kerro eroamisesta "vanhuksille", jos vanhemmat sen hyväksyisivät niin olisivat antaneet erota jo 15 vuotiaana rippilahjojen jälkeen. Sosiaalinen paine monissa suvuissa lienee kova, kun tädeistä ja sedistä vielä vuosia lähes 90% kuuluu kirkkoon. Se yksi kirkkoon kuulumaton ei siitä ehkä ääntä pidä. Jos jompikumpi vanhemmista vielä tavan vuoksi kuluu kirkkoon, niin paine pitää ristiäiset on kova. Olen kuullut, että jotkut liittyvät kirkkoon juuri ennen ristiäisiä ja eroavat sen jälkeen. Koska muuten lasta ei saa kastaa. Tästä syntynee se aaltoliike "40000 eroaa ja 14000 liittyy takaisin esim. ristiäisten ajaksi aina hetkeksi ja eroaa uudelleen".

    Äänestä

  • sosiaalinen paine kirjoitti:

    Muistetaan se sosiaalinen paine. Vielä toistaiseski 30-vuotiaista lähes 100% on lapsikastettu ja isovanhemmat kuuluvat kirkkoon. Samoin sedät, tädit ja omat kummit kuuluvat vielä kirkkoon. Heti 18 vuotiaana eronneet eivät kerro eroamisesta "vanhuksille", jos vanhemmat sen hyväksyisivät niin olisivat antaneet erota jo 15 vuotiaana rippilahjojen jälkeen. Sosiaalinen paine monissa suvuissa lienee kova, kun tädeistä ja sedistä vielä vuosia lähes 90% kuuluu kirkkoon. Se yksi kirkkoon kuulumaton ei siitä ehkä ääntä pidä. Jos jompikumpi vanhemmista vielä tavan vuoksi kuluu kirkkoon, niin paine pitää ristiäiset on kova. Olen kuullut, että jotkut liittyvät kirkkoon juuri ennen ristiäisiä ja eroavat sen jälkeen. Koska muuten lasta ei saa kastaa. Tästä syntynee se aaltoliike "40000 eroaa ja 14000 liittyy takaisin esim. ristiäisten ajaksi aina hetkeksi ja eroaa uudelleen".

    Jep. Kirkko leveilee liittyneillä, vaikka oikeasti ne ovat ne samat ihmiset, jotka liittyvät uudelleen ja uudelleen vain kirkonmenojen ajaksi.

    Äänestä

  • sosiaalinen paine kirjoitti:

    Muistetaan se sosiaalinen paine. Vielä toistaiseski 30-vuotiaista lähes 100% on lapsikastettu ja isovanhemmat kuuluvat kirkkoon. Samoin sedät, tädit ja omat kummit kuuluvat vielä kirkkoon. Heti 18 vuotiaana eronneet eivät kerro eroamisesta "vanhuksille", jos vanhemmat sen hyväksyisivät niin olisivat antaneet erota jo 15 vuotiaana rippilahjojen jälkeen. Sosiaalinen paine monissa suvuissa lienee kova, kun tädeistä ja sedistä vielä vuosia lähes 90% kuuluu kirkkoon. Se yksi kirkkoon kuulumaton ei siitä ehkä ääntä pidä. Jos jompikumpi vanhemmista vielä tavan vuoksi kuluu kirkkoon, niin paine pitää ristiäiset on kova. Olen kuullut, että jotkut liittyvät kirkkoon juuri ennen ristiäisiä ja eroavat sen jälkeen. Koska muuten lasta ei saa kastaa. Tästä syntynee se aaltoliike "40000 eroaa ja 14000 liittyy takaisin esim. ristiäisten ajaksi aina hetkeksi ja eroaa uudelleen".

    Tuo on varmaan tosi, mutta on pakko ihmetellä, ovatko aikuiset ihmiset, omista asioistaan päättävät ja omaa perhettään perustavat, todella noin aivopestävissä ja sukulaisten määräiltävissä? Ikävää, jos näin on. Kuvittelin, että jos joku ei halua liittää lastaan seurakuntaan, niin siinä on ihan sama, mitä mieltä isovanhemmat tai muut sukulaiset ovat. Luulin kait, että moni haluaa näyttää pitkän nenän niille sukulaisilleen tässäkin asiassa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hghg kirjoitti:

Kirkon nelivuotiskertomuksesta Haastettu kirkko (netissä luettavissa, joku voi tarvittaessa linkittää) mainitaan, että syntyneistä lapsista 77,9 % kastettiin kirkon jäseniksi vuonna 2011. Minusta tuo osuus on yllättävänkin korkea, kun ottaa huomioon, miten alhainen on kirkkoon kuuluvien osuus nuorissa aikuisissa eli sen ikäisissä, jotka yleisimmin lapsia saavat: 21-35-v naisissa kirkkoonkuulumisprosentti on alle 75 (alhaisimmillaan 27-vuotiaissa 70,3 %), nuorilla miehillä kirkkoon kuuluminen on selvästi sitäkin harvinaisempaa, alimmillaan 29-31-vuotiaissa vain hieman yli 62 %!

Kun lapsia saadaan keskimäärin hitusen yli kolmekymppisinä, niin mistä tuo korkea kastettujen osuus tulee? Lisääntyvätkö uskovaiset noin paljon enemmän kuin kirkosta eronneet? Eli ovatko kirkosta eroajat myös noin muuten helpommin perinteiset elämäntavat hylkääviä, eli perustavat perheen myöhemmällä iällä tai eivät lainkaan? Onko muuta selitystä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu