Hei.
Olen 19-vuotias nainen (sinkku) ja ongelmani on se, että en pysty aloittamaan parisuhdetta. Aluksi kaikki on ihan hyvin, mutta heti kun juttu menee vakavaksi, eli mukaan tulee tunteet ja läheisyys kaikki muuttuu. Ensinnäkin siinä on se, että kun tunteet tulevat mukaan kuvioihin jotakuta aina lopulta sattuu. En halua satuttaa toista, josta oikeasti välitän ja pakenen siksi. Toiseksi jutun vakavoituminen ja läheisyys, niin henkinen kuin fyysinen, alkavat ahdistamaan minua ja alan vaan koko ajan odottamaan sitä, että minut jätetään ja toisaalta hetkeä milloin voisin itse ”juosta karkuun”. Haluaisin saada ja antaa läheisyyttä jne. mutta ahdistuminen, paniikki ja hylkäämisen pelko tekee sen mahdottomaksi. Minulla ei ole ollut yhtään pitkää seurustelusuhdetta. Kerran minulla oli yhden yön juttu, jota kadun todella paljon, ja läheisyydestä ahdistuminen on pahentunut sen jälkeen. Varsinkin henkinen läheisyys aiheuttaa ahdistumista, pelkoa ja epämukavuutta. Miten pääsen eroon ahdistuksesta ja pelosta suhteen aloittamisessa? Haluaisin pystyä luomaan toimivan parisuhteen.
Kiitos :)
Olen 19-vuotias nainen (sinkku) ja ongelmani on se, että en pysty aloittamaan parisuhdetta. Aluksi kaikki on ihan hyvin, mutta heti kun juttu menee vakavaksi, eli mukaan tulee tunteet ja läheisyys kaikki muuttuu. Ensinnäkin siinä on se, että kun tunteet tulevat mukaan kuvioihin jotakuta aina lopulta sattuu. En halua satuttaa toista, josta oikeasti välitän ja pakenen siksi. Toiseksi jutun vakavoituminen ja läheisyys, niin henkinen kuin fyysinen, alkavat ahdistamaan minua ja alan vaan koko ajan odottamaan sitä, että minut jätetään ja toisaalta hetkeä milloin voisin itse ”juosta karkuun”. Haluaisin saada ja antaa läheisyyttä jne. mutta ahdistuminen, paniikki ja hylkäämisen pelko tekee sen mahdottomaksi. Minulla ei ole ollut yhtään pitkää seurustelusuhdetta. Kerran minulla oli yhden yön juttu, jota kadun todella paljon, ja läheisyydestä ahdistuminen on pahentunut sen jälkeen. Varsinkin henkinen läheisyys aiheuttaa ahdistumista, pelkoa ja epämukavuutta. Miten pääsen eroon ahdistuksesta ja pelosta suhteen aloittamisessa? Haluaisin pystyä luomaan toimivan parisuhteen.
Kiitos :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tjaa-a, samanlaisten ongelmien kanssa itse painin, tosin ikää 21.
Ongelmani ei ole ahdistuminen läheisyydestä, itse asiassa sitä kaipaankin ajoittain ja paljon. Enemmän se sitoutuminen ja eritoten se, että loukkaisin jotakuta. Tai siis tyhmiä juttuja, mutta mietin jo suhteen alussa, että entä jos tämä ei toimi jne.
No mutta, ehkä se ajan kanssa siitä. Olen varmaan vielä niin kakara tai jotain :D
Täällä on kohta 27-vuotias sinkkunainen, samankaltaisia tuntemuksia. Olen nyt tapaillut muutaman kerran yhtä kivaa miestä, mutta jostain syystä olen rakentanut jonkinlaista suojamuuria ympärilleni ja ahdistun kun ajattelen, että olisiko jotain vakavampaa. Mies on sanojensa mukaan erittäin ihastunut minuun hyvin lyhyessä ajassa.
Itselläni on takana pari sinkkuvuotta, jota edelsi seitsenvuotinen suhde. Jäin pienen lapsen kanssa kaksin kun mies silloin osoittautui täydelliseksi virheeksi tuhoten elämäni tärkeitä osa-alueita. Pieni suhde oli yli vuosi sitten, joka olisi ollut toimiva ellei välimatka ja kummankin elämäntilanne olisi vähän toisenlainen, joten sekin jäi. Sen jälkeen tapailut ovat muuttuneet ihmeellisiksi säätämisiksi ja oon aivan ulalla. Tai sitten yksinkertaisesti, tunnetta ei ole omalta osaltani ollut tarpeeksi jatkaakseni tapailua ja viedäkseni suhdetta seuraavalle tasolle. Sitä odotellessa?
älä hae suhdetta. älä etsi kumppania.
ei kukaan toinen ihminen voi tehdä sinua tyytyväiseksi taikka onnelliseksi, kyllä nämä asiat pitää tulla sinusta itsestäsi. joten: et vain ole vielä valmis seurustelemaan. ei siinä mitään, ei siitä ongelmaa kannata tehdä vaan elät elämääsi eteenpäin ja teet kivoja juttuja joista pidät. sitten kun alat olemaan tyytyväinen itseesi ja elämääsi niin sitten myös nuo ihmissuhteet alkavat onnistumaan, kun et niitä väkisin koita hakea!
Olen täsmälleen samaa mieltä lifemockerin kanssa.
Ihmissuhdetta ei kannata hakea ihmissuhteen takia. Jos koet tarvetta sellaiseen, kannattaa ennemminkin järjestellä omaa elämäänsä uusiksi ja keskittyä itsensä kehittämiseen. Jos olet yksinäinen, hanki ystäviä. Jos olet aina halunnut juosta marathonin, tee se. Näin löydät aitoa onnellisuutta olla sinä. Jokaisen ihmisen tulee olla itselleen riittävä. Ei pitäisi olla tarvetta jollekin ulkopuoliselle taholle, joka täyttää jonkin aukon. Vasta kun olet se mahtava tyyppi, joka olet aina halunnut olla ja olet täysin onnellinen siitä kuka olet (tiedostat huonot puolesi, mutta osaat nauraa niille ja suhtautua lempeydellä epätäydellisyyteesi), voit saada aikaan parisuhteen, jossa ei ole ahdistusta, hallitsemista ja takertumista.
Parisuhteita perustetaan eri syistä: yksinäisyys, seksi, lapsien hankinta, tylsyys, aito viehätys. Joskus sitten biologisen kellon aktivoiduttua lapset ovat ihan ok syy pariutua. Yksinäisyys ja tylsyys on korjattavissa harrastuksilla ja ystävillä. Seksi on monipiippuinen asia. Todennäköisesti yhden yön juttusi on jättänyt sinuun trauman, jota sinun kannattaa käsitellä. Muista, että olet itse kehosi valtias. Sinä määräät kellä on oikeus siihen koskea. Huolehdi fyysisestä hyvinvonnistasi ja tarvittaessa hae ammattiapua ja esim. taideterapiaan. Pääasia, että jotenkin käsittelet traumaasi.
Kun keskityt kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi, alkaa hyvä olosi näkyä ulospäin.
Jos vielä laajennat ystäväpiiriäsi sellaisten ihmisten keskuuteen, joita arvostat, vedät puoleesi varmasti viehättäviä ihmisiä. Jos jonkun kanssa on erityisen ihanaa, vietä hänen kanssaan aikaa. Mutta älä ajattele, että nyt tässä seurustellaan. Keskity siihen, että on kivaa ja hauskaa. Jos esim. puolen vuoden ystävyyden jälkeen huomaatte viettävänne koko ajan aikaa yhdessä, ehkä ystävyys on salakavalasti muuttunut suhteeksi, mutta älä huoli. Suhteeessa ei tarvitse käyttäytyä yhteen ystävyydestä poiketen! Lojaali pitää tottakai olla ja yhteisiä pelisääntöjä noudattaa.
Pointti oli, että aktiivinen seurusteluhakuisuus on yleensä merkki jostain muusta ongelmasta. Määritä mikä ongelma on, käsittele mahdollisia huonoja kokemuksiasi erilaisin keinoin, esim. ystävien kanssa keskustellen, pyri kehittämään itseäsi ja olemaan se ihminen joka olet aina halunnut olla, pidä itsestäsi hyvää huolta, mutta älä stressaa seurustelusta. Jos kyseessä ei ole lasten hankinta, seurustelun ei tarvitse olla muuta kuin läheistä ystävyyttä. Yleensä liian isot saappaa ja suuret paineet ovat niitä suhteentappajia ja ahdistusta aiheuttavia juttuja. Älä ota paineita! Jos sinulla on ihminen jonka seurasta nautit, tee se : )