Miten taistella ikävää vastaan?

Ikävä pysyy ja se tunne ei lähde muuta kuin näkemällä mahd. usein. Jos elämänne molempien kohdalla ovat valmiit yhteenmuuttoon (jos opiskelu taikka muut seikat eivät vaikeuta yhteenmuuttamista), tehkää se ihmeessä nopeasti. Mitä kauemmin olette kaukosuhteessa, ikävään tottuu, mutta suhteen kannalta se voi olla myös merkki loppumisesta. En halua järkyttää mitenkään, yhden kaukosuhteen kokemana, voin sanoa, rakkaus ei aina riitä. Joten olkaa aktiivisia ja keskustelkaa suhteenne tilasta, miten helpottaa näkemistä ja yhdessäoloa.

Kiitos viestistäsi! Meillä on se onni, että keväällä meillä on mahdollista kokeilla yhdessä asumista muutaman viikon verran. Pääsemme näkemään, millaista on, kun molemmilla on todellinen arki: työt, harrastukset yms. Jos kaikki sujuu hyvin, niin täytyy varmasti suunnitella pysyvää yhteenmuuttoa. Vaikka tiedän, että tuo aika on tulossa ja hänen vierailuunsa Suomessa ei ole mitenkään mahdoton aika, huomaan, että nämä päivät ilman häntä ovat minulle supervaikeita... mutta näinhä'n sen varmaan täytyykin olla, jos kyseessä on oikea rakkaus. Toivottavasti kestämme nämä tuskan hetket...

Tapasin elämäni miehen myöskin ulkomailla. Olin kouluni 4kk työharjoittelussa. Olin seurustellut muutaman kerran aikaisemmin Suomessa käymässä olevan ulkomaalaisen kanssa mutta niillä kerroilla oli aina ollut selvää että suhde loppuu kun toinen palaa kotimaahansa. Ikävä tosin silloinkin jäi hetkeksi. Tämä oli kuitenkin ihan eri juttu. Heti oli selvää, että palaan Suomeen käymään koulun loppuun mutta heti sen jälkeen 1,5 vuoden jälkeen muuttaisin hänen kotimaahansa ja jossa hänellä koulu jatkuisi vielä hieman pidempään kuin minulla ja sitten pohtisimme sen jälkeen missä asumme sen jälkeen. Kaukosuhteessa ollessamme näimme 3-4kk välein kesä ja joululomilla. Ikävä oli hirveä. Tuo selkeä päämäärä auttoi jaksamaan mutta missään vaiheessa erossaoloa ikävä ei helpottanut edes vähää. Ihmiset jotka eivät odottaneet mitään niin kovasti kuin mitä minä laskin päiviä seuraavaan tapaamiseemme ärsyttivät minua silloin suunnattomasti kuten myös kaikki sellaiset yhdessä olevat parit jotka saivat olla yhdessä mutteivät oikeastaan välittäneet toisistaan kovasti. Vaikka harrastuksia ja opintojen päättymistöitä runsaasti ei se minulla helpottanut ikävään. Nykyään asumme Suomessa ja menimme naimisiin viime kesänä.

Lyhyenä vinkkinä Johnny Deppin sanoin; Jos rakastat kahda ihmistä samaan aikaan, valitse se keneen myöhemmin olet rakastunut, sillä jos todella rakastit ensimmäistä henkilöä, et olisi langennut rakastumaan toiseen!

Tiedän että sinulla voi tulla olemaan vaikeata, mutta toivottavasti tarinallasi on onnellinen loppu!