Miehen itku

Äidin hautajaisissa saa ehkä silmäkulma vähän kostua. Mies joka itkee jossain muussa tilanteessa on hintti.

"Minun lapsuudessani miehet eivät itkeneet eivätkä naiset piereskelleet."

Eivät ne tee sitä tänä päivänäkään. Itkevä mies on munaton homotossu, ja pierevä nainen tatuoitu rekkalesbo, joka joutuu ajamaan partansa.

Onneksi on vielä jäljellä normaaleja miehiä ja naisia, jotka eivät käyttäydy sukupuolelleen kuulumattomalla tavalla.

Muutaman kerran kyyneleet vuosivat vuolaasti, kun ukko pieksi remmillä paljaalle persiille. Pahuuteni oli ollut suurta ja kauheaa, kun myöhästyin kotiintuloajasta 2 minuuttia.
Itkeminen oli siihen aikaan todella häpeällistä ja on sitä vieläkin. Nykyään itken harvoin, mutta vaikutan itkevältä kasvojeni tahattoman ilmeen vuoksi. Siitä johtuu monet "lempinimet" itkuliisasta iitaan.

Psykopaatit eivät luonnostaan kykene itkemään (myötätunto, katumus,..), mutta voivat kyyneleitä vuodattaa tietyissä tilanteissa, jotta voisivat paremmin manipuloida ihmisiä.

Naiset pitävät psykopaateista.

Koin häpeälliseksi, mutta en oikein tiedä mistä se tuli? Kavereiden paineko? En muista, että kotona olisi kovasti toruttu itkusta. Korkeintaan ihan hyväntahtoisesti saatettu joskus sanoa "pojat ei itke" tms., mutta ei siitä traumoja ole jäänyt.
Nykyisin en häpeäisi ainakaan itsekseni itkeskelyä enkä läheisten kanssa itkemistäkään, mutta ei itku vaan tule kuin korkeintaan kerran 5 vuoteen. Tai ehkä 10 vuoteen. Tai ehkä ei enää ikinä, mistäs sen tietää? No Schindlerin lista sai itkun alkureaktioita aikaan äskettäin. Sen sijaan isovanhempien hautajaiset eivät saaneet vollottamaan.

Mä oon aina saanu itkee ihan rauhassa niin kauan kun itkettää, mutsia ei juurikaan kiinnostanu eikä likkakavereitakaan sen jälkeen. Ihmekös että oon nyt sinkku. Naiset on tunteettomia.