Erolla uhkailu

Meillä uhkaajana nainen. Alkaa tuntua, ettei se pysty sitoutumaan.. Ja sit kuitenki haluaa... Onkohan sillä sitoutumiskammo...?

Suurinpiirtein vuoden aikoinaan kuuntelin exän uhkailua tyyliin "... tai muuten minä...", sitten jouti mennä. En jaksanut enää vakuutella rakkauttani ja uskoa siihen, että kun toinen on tarpeeksi varma minusta ja omista tunteistaan, hän siitä asettuu.

Mies on kyllästynyt kitinääsi, nalkutukseesi tai pihtaamiseesi. Hän tekee selväksi että jos ei tyyli muutu hän lähtee lätkimään. Kaikki miehet ei ala naisten pillin mukaan tanssimaan, pitäisi se ymmärtää. Onko kysyttävää, jäikö jotain epäselväksi?

Huono itsetunto, menettämisen pelko, huomion haku....

Oma ex oli tuollainen ja erohan siitä tuli.

Itse nuorempana uhkailin erolla, ja yleensä tilanne oli sellainen, jossa riita oli jo mennyt siihen vaiheeseen, että sanoi mitä vain, jonka ajatteli loukkaavan toista. Erittäin typerää käytöstä, myönnän.

Toinen, jossa erolla uhkailua tapahtuu ovat nuo "näin se vain on" .nimimerkin mainitsemat tilanteet, kun kaikki järkevät keinot on jo kokeiltu, mutta parisuhteen ongelmat ovat ja pysyvät (mahdollisista lupauksista huolimatta). Silloin tilnateessa viestitään todellakin sitä, että oma jaksaminen ja ymmärrys on tullut tiensä päähän, ja tilanteessa pitää todellakin tapahtua muutos.

Ratkaisuksi ehdottaisin sitä, että pariskunta keskustelisi siitä, miksi tilanteeseen, jossa erolla on uhkailtu, on päädytty. se taitaa olla ainoa tapa selvittää uhkalilun syyt.

"Miten ratkaista tällainen tilanne suhteen eduksi, jos rakkautta kuitenkin vielä on molemmilla?"

Ehkä ei sitten kannata ottaa sitä uhkausta ihan 100 %:na totena...
Ehkä on kyseessä ihminen, joka ei koe saavansa ääntään muuten kuulumaan kuin uhkailemalla.
Ehkä siis olisi pitänyt pysäyttää tilanne jo ensimmäiseen uhkauskertaan ja kyseenalaistaa se.
Ehkä siellä taustalla on paljon erilaisia syitä, jotka ovat ajaneet sen ihmisen uhkaamaa erolla, sillä sehän on äärimmäinen teko...
Ehkä kannattaa siis katsoa peiliinkin ja tunnustaa itsessäkin olevan syytä siihen, että toinen uhkaa erolla vaikka "rakkautta kuitenkin vielä on".
Ehkä oman käytöksen muuttaminen lopetta sen uhkailun.
Ehkä se on ainut keino, ennen kuin se ihminen todellakin toteuttaa uhkauksensa, joku kaunis päivä ja kun sitä vähiten odottaa...

Erolla uhkailu? Jos se on sitä, että sanotaan -jos et tee sitä tai tätä, niin...- se ei kuulosta kovinkaan fiksulta. Mutta jos asia tosiaan on niin, niin sitten pitää päästää toinen menemään, jos ei näe syytä toimia toisin.

Sen asian esille ottaminen, että ei ole suhteessa onnellinen, on ihan oikeasti huomionarvoinen asia. Jos ei ole onnellinen, siitä on sanottava. Onko se uhkaus sitten se oikea keino, en tiedä.

Jos kumppanille sanoo, ettei ole onnellinen, niin kumppani kysyy että miksi et, mikä mättää. Ja kun kerrot, niin onko se sitä uhkailua? Pitäähän asioista voida puhua, myös niistä epäkohdista mitkä rassaa.

Kyllä sitä eroa on ihan asiallista joskus miettiä. Ääneenkin, jos siltä tuntuu.

sanoppa sille seuraavan kerran, että "antaa mennä vaan jos siltä tuntuu, tuossa on ovi"

Yksi kerta on vahinko, kaksi kertaa on tapa.

On ihan turha kysellä ventovierailta, miksi mies tuollaista tekee. Paljon isompi kysymys on, miksi itse annat itsellesi tehdä tuollaista. Jos mies on sanonut haluavansa erota ja jos hän on tehnyt sen jo toistamiseen tai vielä useammin niin silloin on aika todella erota.

Rakkautta _ei_ ole silloin jäljellä, jos sanoo haluavansa erota.

Kiitos vastauksista... Nyt vaan kävi niin että mies uhkasi tänään taas erolla ja minä jätin hänet. Joten olemme eronneet. Vaikea tilanne mutta näin nyt kävi :(

Huoh. VIHDOINKIN tää kuorokaakatus loppuu.
Päästään loppuviikon viettoon. ;D

Kyllä ja kyllä. Siis kyllä jatkuva erolla uhkailu etenkin ilman mitään todellista syytä (rakkauttahan on) on henkistä väkivaltaa. Se myös kertoo menettämisen pelosta. Pitää testata, kuinka paljon toista voi ajaa pois.

Muista, et ole itsestäänselvyys.

Erosin itse narsistista pari kuukautta sitten. Hän uhkaili erolla kolme vuotta. Kun sitten lopulta otin ja lähdin, minä olen se järkyttävä hylkääjä.

Rakkaus ei meilläkään loppunut, mutta kunnioitus ja hyvä olo loppuivat. Nyt on helpompi hengittää.

Haluaa erota, pois suhteesta, mutta ei kuitenkaan halua päästää toista "vapaaksi" koska tämähän voisi ottaa uuden. Ja sitähän uhkailijan mitätön itsetunto ei kestä, vaan halutaan pitää toinen "varattuna" eli tällöin hyväksikäytetään myös toisen uskollisuutta.

Siitä en osaa sanoa miksi kukaan uhkailisi turhaan erolla. Itse olen puhunut erosta, vain kun olen ollut sen kanssa 100%:sen tosissani. En tietenkään vasta silloin, kun olen jo päättänyt, että ero tulee. Tietenkin olen sanonut jo aikaisemmin, että asiat pitää saada jollain keinoin kuntoon, tai lopputulos on ero. Tuon voi tietenkin tulkita myös uhkailuksi. Itse pidän sitä normaalina ja asiallisena toimintatapana ja toivoisin myös minua itseäni kohtaan toimittavan noin.