Kannattaako tunnustaa jos pettää?

Tämä on täysin väärä toimintatapa monestakin eri syystä. Tässä tilanteessa puolisot jäävät elämään kahta eri todellisuutta, vain toinen tietää kaiken toinen vain palasia yhteisestä elämästä.
Petetyllä on myös oikeus päättää elämänsä tärkeimmästä päätöksestä tietäen kaiken.
Kukaan ei saa päättää hänen puolestaan jatkuuko liitto vai ei.

...vai, että tälläisen tempun miehes sulle teki. Saako muuten kysyä, että paljonko aikaa tuosta tempusta on ja kostitko teon miehellesi? Entä, kuinka raskaasti miehesi otti virheensä ja luuletko uusivan virheensä joskus myöhemmin?

-Yxs-

Yxs kirjoitti:

...vai, että tälläisen tempun miehes sulle teki. Saako muuten kysyä, että paljonko aikaa tuosta tempusta on ja kostitko teon miehellesi? Entä, kuinka raskaasti miehesi otti virheensä ja luuletko uusivan virheensä joskus myöhemmin?

-Yxs-

Lue lisää

näin teki. Puoli vuotta taitaa olla. En mä ole sellanen, jonka tarvii koston takia muiden kanssa naiskennella. Jos sen teen, teen sen ihan omasta halustani, vai pitäiskö sanoa himosta. Miestä helpotti kun tiedän ja tavallaan ei tarvitse kantaa yksin sellaista asiaa omallatunnollaan. Kai sitä harmittaa, kun näki miten raskaasti sen otin. Ei kuulema ollut kovin kummonen pano ja minä olen paljon parempi. Hehheh! Vaikea sanoa uusiiko...ainakin tekee sen sitten niin, etten koskaan saa sitä tietää.

Kax kirjoitti:

näin teki. Puoli vuotta taitaa olla. En mä ole sellanen, jonka tarvii koston takia muiden kanssa naiskennella. Jos sen teen, teen sen ihan omasta halustani, vai pitäiskö sanoa himosta. Miestä helpotti kun tiedän ja tavallaan ei tarvitse kantaa yksin sellaista asiaa omallatunnollaan. Kai sitä harmittaa, kun näki miten raskaasti sen otin. Ei kuulema ollut kovin kummonen pano ja minä olen paljon parempi. Hehheh! Vaikea sanoa uusiiko...ainakin tekee sen sitten niin, etten koskaan saa sitä tietää.

Lue lisää

..usko, että pettää enää ikinä, koska ihan paatunut ei edes tiedä mikä omatunto on. Jotenkin musta tuntuu, että sun miehes voi toisaalta olla ihan mukavakin tyyppi, joka vaan teki pöllön virheen (johon me kaiki voidaan syyllistyä).

Ja sit mä kyllä uskon sun miehes sanat siitä, että olet hyvä seksissä mm. tämän meidän aiemman kirjoittelun jälkeen. Sana siellä, toinen täällä paljastaa kyllä, että ainakaan sun itseluottamuksessa ei ole mitään vikaa ja muutoinkin vaikutat melko rohkealta sekä kiimaiselta pimulta (just sellaisesta mistä miehet tykkää).

Suhteenne kannalta sä olet nyt se tikittävä aikapommi, jonka ei tarvitse liiemmin murehtua vieraiden miesten kanssa juttusille heittäytymistä, johti se sitten mihin tahansa. Tavallaan sun pitäisi kiittää sun miestäsi "elämän oven" avaamisessta liitossanne ja antaessaan tunnustuksellaan sinulle tasavertaisen mahdollisuuden kokeilla vieraan miehen herkkua silloin kuin se sinulle parhaiten sopii. Muista, että likikään kaikki miehet eivät tunnusta ja edes uskalla ottaa riskiä vaimonsa vastaavasta tempusta. Toki miehesi oli pöllö, mutta ainakaan hän ei ole sen lisäksi raukkis.

-Yxs-

nimim.ihmettelen kirjoitus!

on ehdottomasti kirjoitti:

nimim.ihmettelen kirjoitus!

Toki on oikein miettiä suhteen tilaa, jos toinen pettää. Huonostihan siinä menee. Mutta asiat ei ole aina niin mustavalkoisia. En halua mitenkään puolustella pettämistä, mutta joskus se vain tapahtuu. En sano, että se olisi oikein tai mitään, mutta KOSKAAN ei voi tietään täysin varmasti mitä tapahtuu. Ja koska kukaan ei ole täydellinen, niin virheitä tapahtuu. Kyllä, avoimuus ja rehelliyys ovat suhteen peruspilareita. Sanonpa vaan, että kannattaa miettiä ennekuin menee rikkomaan jotakin, mitä ei saa korjattua. Ihan lähtien siitä pettämisestä.

Tunnustaminen on todellakin ainoa tie omaan onneen. Jos puoliso ei osoita mielenkiintoa edes uskottomuuden tultua ilmi, miksi ihmeessä jatkaa? Mustasukkaisuuskin on parempi kuin välinpitämättömyys. Onko rehelliset ihmiset kuolemassa sukupuuttoon, kun kukaan ei sano mitään, eikä välitä mistään? Maailma on täynnä potentiaalisia kumppaneita, miksi pitäisi jatkaa sellaisen kanssa, joka ei rakasta, halua, eikä välitä?

Oman avioliittoni pelasti lopulta vasta puolisoni uskottomuus. Asiasta seurasi hirvittävä ja pitkä kriisi, joka olisi ollut helpompi vain ja ainoastaan, jos asia olisi kerrottu minulle silmiin katsoen suoraan ja rehellisesti ilman, että sain kuulla siitä muuta kautta. Ymmärsin toki syyt uskottomuuteen, mutta en milloinkaan epärehellisyyteen ja salailuun. Nyt kuitenkin kaikki hyvin meillä.

samaa mieltä kirjoitti:

Tunnustaminen on todellakin ainoa tie omaan onneen. Jos puoliso ei osoita mielenkiintoa edes uskottomuuden tultua ilmi, miksi ihmeessä jatkaa? Mustasukkaisuuskin on parempi kuin välinpitämättömyys. Onko rehelliset ihmiset kuolemassa sukupuuttoon, kun kukaan ei sano mitään, eikä välitä mistään? Maailma on täynnä potentiaalisia kumppaneita, miksi pitäisi jatkaa sellaisen kanssa, joka ei rakasta, halua, eikä välitä?

Oman avioliittoni pelasti lopulta vasta puolisoni uskottomuus. Asiasta seurasi hirvittävä ja pitkä kriisi, joka olisi ollut helpompi vain ja ainoastaan, jos asia olisi kerrottu minulle silmiin katsoen suoraan ja rehellisesti ilman, että sain kuulla siitä muuta kautta. Ymmärsin toki syyt uskottomuuteen, mutta en milloinkaan epärehellisyyteen ja salailuun. Nyt kuitenkin kaikki hyvin meillä.

Lue lisää

"Jos puoliso ei osoita mielenkiintoa edes uskottomuuden tultua ilmi, miksi ihmeessä jatkaa?"
Kuulostaa siltä, niin kuin syyttäis ihan tosissasi petettyä.
Seuraava on kopioitu eräästä artikkelista:
"Kumppani esittää, että syypää tapahtuneeseen olikin petetty. On hyvä todeta selkeästi: teoista on vastuussa aina se, joka ne tekee. Vaikka kumpikin puolisoista on omalta osaltaan vastuussa parisuhteensa vuorovaikutuksesta ja sen kehityksestä, ei toinen silti voi ”ajaa” toista uskottomuuteen. On monia muita, tätä rakentavampia tapoja ja keinoja selvitellä ja parantaa parisuhteen epätyydyttävää tilaa kuin uskottomuus."

milla kirjoitti:

Toki on oikein miettiä suhteen tilaa, jos toinen pettää. Huonostihan siinä menee. Mutta asiat ei ole aina niin mustavalkoisia. En halua mitenkään puolustella pettämistä, mutta joskus se vain tapahtuu. En sano, että se olisi oikein tai mitään, mutta KOSKAAN ei voi tietään täysin varmasti mitä tapahtuu. Ja koska kukaan ei ole täydellinen, niin virheitä tapahtuu. Kyllä, avoimuus ja rehelliyys ovat suhteen peruspilareita. Sanonpa vaan, että kannattaa miettiä ennekuin menee rikkomaan jotakin, mitä ei saa korjattua. Ihan lähtien siitä pettämisestä.

Lue lisää

niin vähintä mitä tulisi itse tehdä olisi kertoa rehellisesti kumppanille mokastaan ja kantaa tekonsa seuraukset. Kumppani sitten itse päättää jatkaako yhteiseloa vai ei.

Kertomatta jättäminen kielii vain pettäjän pelosta jäädä yksin ja lapsellisuudesta - ei osata kantaa vastuuta omista teoistaan, mieluummin salaillaan ja peitellään asiat, onpahan itsellä kaikki hyvin. Parisuhteessa kun ei yleensä eletä yksin vaan siinä on osallisena kaksi ihmistä.

tajua että mikään on vialla, koska mikään ole vialla! Suhteessa voi kaikki olla ihan ok, vaikka toinen harhateille lähteekin. Kertomisella tosiaan vain rasitetaan toista ja sysätään omasta vastuusta suuri ellei suurin osa toisen harteille. Järkeä vai ei?
Parisuhteeseen pätee sama kuin missä tahansa "tyhmä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä". Parisuhteessa ei kannata vatvoa jokaista sellaista asiaa johon toiselta ei voi edes kuvitella saavansa ratkaisua. Miten kumppani voi vaikuttaa siihen, ettei toinen tee syrjähyppyä? Ei mitenkään. Se on jokaisen omassa harkinnassa.

todella, että joka suhteessa on jotain mätää jos toinen käy kerrankin vieraissa? Miten kertominen muka korjata suhdetta, jossa muutenkin on kaikki aivan ok? Miten sillä voi parantaa suhdetta, jossa kaikki ei ole ok? Uskottomuus, vieraissakäynti, syrjähypyt, rinnakkaissuhteet; millä nimillä niitä nyt kukin haluaa kutsua, johtuvat vain ja ainoastaan ihan omasta itsestä eikä suinkaan siitä omasta kumppanista.

Yhdessäkään suhteessa toiselta ei saa kaikkea tarvitsemaansa, on lapsellista edes odottaa sitä.Parisuhteessa on tärkeintä ymmärtää, että siinä on kaksi erillistä ihmistä eikä toisen tunteita/ajatuksia/tapoja toimia pysty aina täysin ymmärtämään, vaikka toinen kuinka selittäisi ja perustelisi. Yleensä ihmiset osaavat eritellä tunteitaan todella huonosti itselleenkin niin on ymmärrettävää, ettei niistä halua kertoa toiselle mitään.

SomeOne kirjoitti:

tajua että mikään on vialla, koska mikään ole vialla! Suhteessa voi kaikki olla ihan ok, vaikka toinen harhateille lähteekin. Kertomisella tosiaan vain rasitetaan toista ja sysätään omasta vastuusta suuri ellei suurin osa toisen harteille. Järkeä vai ei?
Parisuhteeseen pätee sama kuin missä tahansa "tyhmä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä". Parisuhteessa ei kannata vatvoa jokaista sellaista asiaa johon toiselta ei voi edes kuvitella saavansa ratkaisua. Miten kumppani voi vaikuttaa siihen, ettei toinen tee syrjähyppyä? Ei mitenkään. Se on jokaisen omassa harkinnassa.

Lue lisää

..että suhteessa on kaikki kunnossa, jos pitää pettää. Miksi sitten pettää?

Mutta olen kyllä sitä mieltä, että aina ei ole hyväksi kertoa. (Esim. harhahyppy, jonka jälkeen parannetaan tapansa/suhteensa)

Tintti kirjoitti:

..että suhteessa on kaikki kunnossa, jos pitää pettää. Miksi sitten pettää?

Mutta olen kyllä sitä mieltä, että aina ei ole hyväksi kertoa. (Esim. harhahyppy, jonka jälkeen parannetaan tapansa/suhteensa)

Lue lisää

..tai vaihtoehtoisesti niin että on jo pettäessään tiennyt suhteen olevan ohi. (tosin en ymmärrä miksi sitten ei voi jättää sitä kumppania jota pettää..) En lähtisi silloin turhaan toisen mieltä pahoittamaan.

Ai että aikuisuuden myötä aletaan automaattisesti pettää ja kirkasotsaisuus haihtuu? Nytpä vitsin murjaisit tai missä lie ihmemaassa asustat.

"Muutaman vuoden päästä hekin kirjoittavat, ettei missään tapauksessa tule kertoa"

Eli asia on juuri niin, että kertomatta jättämistä puolustelevat ainoastaan ne, jotka sitä ovat itse tehneet...

Voi voi.

OK, saatan olla idealisti mutta yhtä elämää tässä vain eletään ja siitä pitäisi koittaa tehdä sellainen että voi olla sinut tekojensa kanssa.

Ei kukaan ole täydellinen ja tiedän että asiat voivat mennä siihen että pettää mutta miten siitä eteenpäin? Jatkaako "henkistä pettämistä" vai selvittääkö asiat?

Itse olisin väittänyt että vain hyvin nuoret eivät tajua minkälaisia miinoja ja taakkoja näistä asioista voi tulla. Ajatellaan että kyllähän mä tämän kanssa elän, ei siinä sen kummempaa. Mutta ihmismieli on jännä. Sieltä nousee kaikkea ja koteloidutkin asiat vaikuttavat tekemisiin ja tuntemisiin myöhemmin. Onko vaimoa kohtaan oikein jos mies on koteloinut pettämisen sydämeensä ja se heijastaa 30 vuotta pientä kylmyyttä suhteeseen sieltä? Ei sitä välttämättä itsekään heti tajua mutta kun aikaa kuluu tarpeeksi sen huomaa. Ja siitä huomaamisesta syntyy uusi taakka ja mitä enemmän aikaa kuluu sitä vaikeammaksi vanhojen asioiden käsittely menee.

Ja siitä kertomisesta vielä sen verran että vain hölmö möläyttää toiselle päin naamaa että olen pettänyt eikä sitten pysty kertomaan taustoista, tunteistaan ja miksi niin kävi. Toisen on ymmärrettävä koko kuvio eikä vain yritettävä unohtaa sitä.

Itse olen M36 eli jotain nähnyt mutta paljon enemmän vielä näkemättä. Ja jotta niitä asioita näkee pitäisi kyetä kulkemaan pää pystyssä.

ihmettelen kirjoitti:

OK, saatan olla idealisti mutta yhtä elämää tässä vain eletään ja siitä pitäisi koittaa tehdä sellainen että voi olla sinut tekojensa kanssa.

Ei kukaan ole täydellinen ja tiedän että asiat voivat mennä siihen että pettää mutta miten siitä eteenpäin? Jatkaako "henkistä pettämistä" vai selvittääkö asiat?

Itse olisin väittänyt että vain hyvin nuoret eivät tajua minkälaisia miinoja ja taakkoja näistä asioista voi tulla. Ajatellaan että kyllähän mä tämän kanssa elän, ei siinä sen kummempaa. Mutta ihmismieli on jännä. Sieltä nousee kaikkea ja koteloidutkin asiat vaikuttavat tekemisiin ja tuntemisiin myöhemmin. Onko vaimoa kohtaan oikein jos mies on koteloinut pettämisen sydämeensä ja se heijastaa 30 vuotta pientä kylmyyttä suhteeseen sieltä? Ei sitä välttämättä itsekään heti tajua mutta kun aikaa kuluu tarpeeksi sen huomaa. Ja siitä huomaamisesta syntyy uusi taakka ja mitä enemmän aikaa kuluu sitä vaikeammaksi vanhojen asioiden käsittely menee.

Ja siitä kertomisesta vielä sen verran että vain hölmö möläyttää toiselle päin naamaa että olen pettänyt eikä sitten pysty kertomaan taustoista, tunteistaan ja miksi niin kävi. Toisen on ymmärrettävä koko kuvio eikä vain yritettävä unohtaa sitä.

Itse olen M36 eli jotain nähnyt mutta paljon enemmän vielä näkemättä. Ja jotta niitä asioita näkee pitäisi kyetä kulkemaan pää pystyssä.

Lue lisää

Harvinaisen kypsää tekstiä M36, huomaa että osaat todellakin ajatella asioita muidenkin kuin itsesi ja oman hyvinvointisi kannalta. Se on hieno piirre ihmnisissä, älä vain kadota sitä.

ihmettelen kirjoitti:

OK, saatan olla idealisti mutta yhtä elämää tässä vain eletään ja siitä pitäisi koittaa tehdä sellainen että voi olla sinut tekojensa kanssa.

Ei kukaan ole täydellinen ja tiedän että asiat voivat mennä siihen että pettää mutta miten siitä eteenpäin? Jatkaako "henkistä pettämistä" vai selvittääkö asiat?

Itse olisin väittänyt että vain hyvin nuoret eivät tajua minkälaisia miinoja ja taakkoja näistä asioista voi tulla. Ajatellaan että kyllähän mä tämän kanssa elän, ei siinä sen kummempaa. Mutta ihmismieli on jännä. Sieltä nousee kaikkea ja koteloidutkin asiat vaikuttavat tekemisiin ja tuntemisiin myöhemmin. Onko vaimoa kohtaan oikein jos mies on koteloinut pettämisen sydämeensä ja se heijastaa 30 vuotta pientä kylmyyttä suhteeseen sieltä? Ei sitä välttämättä itsekään heti tajua mutta kun aikaa kuluu tarpeeksi sen huomaa. Ja siitä huomaamisesta syntyy uusi taakka ja mitä enemmän aikaa kuluu sitä vaikeammaksi vanhojen asioiden käsittely menee.

Ja siitä kertomisesta vielä sen verran että vain hölmö möläyttää toiselle päin naamaa että olen pettänyt eikä sitten pysty kertomaan taustoista, tunteistaan ja miksi niin kävi. Toisen on ymmärrettävä koko kuvio eikä vain yritettävä unohtaa sitä.

Itse olen M36 eli jotain nähnyt mutta paljon enemmän vielä näkemättä. Ja jotta niitä asioita näkee pitäisi kyetä kulkemaan pää pystyssä.

Lue lisää

Miten niin sinut tekojensa kanssa? Ei pettäminen aiheuta mitään mielenliikutusta niin kauan kun puoliso ei siitä tiedä, eikä ole vaaraa, että saisikaan tietää. Ei pettämisessä ole mitään moraalisesti arvelluttavaa pettäjille itselleen vaan sivulliset joille asia mitenkään kuulu pyrkivät tekemään siitä moraalitonta. Tämä on fakta jota kaikki eivät vain halua millään hyväksyä.

Toki itsekkin ymmärrän, että kännissä kehen tahansa hyypiöön sortuvat ressukat tuntevat itseinhoa mutta vain siksi, etteivät parempaan pystyneet vaan rakastelivat jotain humalaista rupuskaa eivätkä aamulla liioin muistaneet oliko kivaa. Tämä pettäjäryhmä on mielestäni säälittävä ja on se ja sama saako heidän puolisonsa tietää asiasta vai ei, mitään vahinkoa ei synny päättipä puoliso tehdä mitä tahansa.

Sama vastaus pätee tuohon, että siitä tulisi taakka tai se vaikuttaisi jotenkin suhteeseen. Niin ei ole edelleenkään, kuin siinä tapauksessa, että puoliso saa tietää tai on ilmitulon vaara.

Taustoja ei tarvitse kertoa ensiksikin siksi, ettei niissä ole mitään kerrottavaa. Ei pettämiseen mitään taustavoimia tai syitä tarvita vaan se on yksinkertaisesti vain kivaa vaihtelua ja se on suurin syy miksi petetään. Ei siinä ole mitään syiden tutkimista tai etsimistä parisuhdekonsultilla eikä gallubin tekijällä.

Toiseksi taustoja ei kukaan kysele kun ei kellekkään kerro tekemisiään ja näin ainoat jotka tietää ovat tekijät itse. Tälläinen petossuhde jossa molemmat ovat järkeviä ja osaavat asiansa on paras mahdollinen ja tuottaa iloa usein vuosikausia.

Olen edelleen sitä mieltä, että on aivan turha vaivata puolisoa moisella pikkujutulla joka ei mitenkään vaikuta suhteeseen ellei sitten positiivisesti.

Kuten ylempänä sanoin, poikkeus ovat nämä känniset söheltäjät. He melkoisella varmuudella sössivät joka tapauksessa suhteensa ja luultavasti koko elämänsä pilalle ja siksi heille on sama kertovatko vai eivät.

eijei kirjoitti:

Miten niin sinut tekojensa kanssa? Ei pettäminen aiheuta mitään mielenliikutusta niin kauan kun puoliso ei siitä tiedä, eikä ole vaaraa, että saisikaan tietää. Ei pettämisessä ole mitään moraalisesti arvelluttavaa pettäjille itselleen vaan sivulliset joille asia mitenkään kuulu pyrkivät tekemään siitä moraalitonta. Tämä on fakta jota kaikki eivät vain halua millään hyväksyä.

Toki itsekkin ymmärrän, että kännissä kehen tahansa hyypiöön sortuvat ressukat tuntevat itseinhoa mutta vain siksi, etteivät parempaan pystyneet vaan rakastelivat jotain humalaista rupuskaa eivätkä aamulla liioin muistaneet oliko kivaa. Tämä pettäjäryhmä on mielestäni säälittävä ja on se ja sama saako heidän puolisonsa tietää asiasta vai ei, mitään vahinkoa ei synny päättipä puoliso tehdä mitä tahansa.

Sama vastaus pätee tuohon, että siitä tulisi taakka tai se vaikuttaisi jotenkin suhteeseen. Niin ei ole edelleenkään, kuin siinä tapauksessa, että puoliso saa tietää tai on ilmitulon vaara.

Taustoja ei tarvitse kertoa ensiksikin siksi, ettei niissä ole mitään kerrottavaa. Ei pettämiseen mitään taustavoimia tai syitä tarvita vaan se on yksinkertaisesti vain kivaa vaihtelua ja se on suurin syy miksi petetään. Ei siinä ole mitään syiden tutkimista tai etsimistä parisuhdekonsultilla eikä gallubin tekijällä.

Toiseksi taustoja ei kukaan kysele kun ei kellekkään kerro tekemisiään ja näin ainoat jotka tietää ovat tekijät itse. Tälläinen petossuhde jossa molemmat ovat järkeviä ja osaavat asiansa on paras mahdollinen ja tuottaa iloa usein vuosikausia.

Olen edelleen sitä mieltä, että on aivan turha vaivata puolisoa moisella pikkujutulla joka ei mitenkään vaikuta suhteeseen ellei sitten positiivisesti.

Kuten ylempänä sanoin, poikkeus ovat nämä känniset söheltäjät. He melkoisella varmuudella sössivät joka tapauksessa suhteensa ja luultavasti koko elämänsä pilalle ja siksi heille on sama kertovatko vai eivät.

Lue lisää

olen kanssasi täysin samaa mieltä.

eijei kirjoitti:

Miten niin sinut tekojensa kanssa? Ei pettäminen aiheuta mitään mielenliikutusta niin kauan kun puoliso ei siitä tiedä, eikä ole vaaraa, että saisikaan tietää. Ei pettämisessä ole mitään moraalisesti arvelluttavaa pettäjille itselleen vaan sivulliset joille asia mitenkään kuulu pyrkivät tekemään siitä moraalitonta. Tämä on fakta jota kaikki eivät vain halua millään hyväksyä.

Toki itsekkin ymmärrän, että kännissä kehen tahansa hyypiöön sortuvat ressukat tuntevat itseinhoa mutta vain siksi, etteivät parempaan pystyneet vaan rakastelivat jotain humalaista rupuskaa eivätkä aamulla liioin muistaneet oliko kivaa. Tämä pettäjäryhmä on mielestäni säälittävä ja on se ja sama saako heidän puolisonsa tietää asiasta vai ei, mitään vahinkoa ei synny päättipä puoliso tehdä mitä tahansa.

Sama vastaus pätee tuohon, että siitä tulisi taakka tai se vaikuttaisi jotenkin suhteeseen. Niin ei ole edelleenkään, kuin siinä tapauksessa, että puoliso saa tietää tai on ilmitulon vaara.

Taustoja ei tarvitse kertoa ensiksikin siksi, ettei niissä ole mitään kerrottavaa. Ei pettämiseen mitään taustavoimia tai syitä tarvita vaan se on yksinkertaisesti vain kivaa vaihtelua ja se on suurin syy miksi petetään. Ei siinä ole mitään syiden tutkimista tai etsimistä parisuhdekonsultilla eikä gallubin tekijällä.

Toiseksi taustoja ei kukaan kysele kun ei kellekkään kerro tekemisiään ja näin ainoat jotka tietää ovat tekijät itse. Tälläinen petossuhde jossa molemmat ovat järkeviä ja osaavat asiansa on paras mahdollinen ja tuottaa iloa usein vuosikausia.

Olen edelleen sitä mieltä, että on aivan turha vaivata puolisoa moisella pikkujutulla joka ei mitenkään vaikuta suhteeseen ellei sitten positiivisesti.

Kuten ylempänä sanoin, poikkeus ovat nämä känniset söheltäjät. He melkoisella varmuudella sössivät joka tapauksessa suhteensa ja luultavasti koko elämänsä pilalle ja siksi heille on sama kertovatko vai eivät.

Lue lisää

todennäköisesti tekee samaa, naiskentelee kenen tahansa vastaantulevan kanssa - tuntuu hyvältä vai mitä, varsinkin kun et voi tietää asiaa.

Ehkä joku hänen useista naintikavereistaan sattuukin olemaan yhteinen tuttunne ja asia tulee ilmi sinulle ihan sattumalta. Olet varmasti ylpeä puolisostasi ja hänen teoistaan selkäsi takana. Varsinkin kun olet ollut siinä uskossa että hän on ollut "ylitöissä", "ystävän kanssa baarissa", "käymässä kaupassa" tai "ulkoiluttamassa koiraa".

Hyvältä tuntuvat valehtelun lisäksi myös ne taudit mitkä sieltä mukana tulevat kun ei ehditty käyttää kondomia millään kerralla. Niistä saat mukavan ikuisen riesan itsellesi, etkä koskaan enää voi harrastaa seksiä paljaaltaan kenenkään kanssa pelkäämättä hänen tartuttamistaan.

Onnea elämääsi.

Pettäjät kunniaan kirjoitti:

todennäköisesti tekee samaa, naiskentelee kenen tahansa vastaantulevan kanssa - tuntuu hyvältä vai mitä, varsinkin kun et voi tietää asiaa.

Ehkä joku hänen useista naintikavereistaan sattuukin olemaan yhteinen tuttunne ja asia tulee ilmi sinulle ihan sattumalta. Olet varmasti ylpeä puolisostasi ja hänen teoistaan selkäsi takana. Varsinkin kun olet ollut siinä uskossa että hän on ollut "ylitöissä", "ystävän kanssa baarissa", "käymässä kaupassa" tai "ulkoiluttamassa koiraa".

Hyvältä tuntuvat valehtelun lisäksi myös ne taudit mitkä sieltä mukana tulevat kun ei ehditty käyttää kondomia millään kerralla. Niistä saat mukavan ikuisen riesan itsellesi, etkä koskaan enää voi harrastaa seksiä paljaaltaan kenenkään kanssa pelkäämättä hänen tartuttamistaan.

Onnea elämääsi.

Lue lisää

Suotta sinä minulle maalailet omia kauhukuviasi ja pelkojasi summaat.

Pettäjät eivät halua mitään kunniaa vaan meille riittää se mitä pettämisestä henk.koht. saamme. Eivätkä tosi pettäjät häslää varomattomasti vaan suhtautuvat harrastukseensa sen vaatimalla varovaisuudella.

Me pettäjät emme pidä fyysistä minäämme vajaakäyttössä vain siksi, että voisimme vikistä muille moraalista ja pystyä sanomaan 80 vuotiaana, ettemme ole harrastaneet seksiä kuin kulloisenkin puolisomme kanssa.

Puolisoa ei kenenkään kannata vaivata kertomalla harrastuksestaan sillä jokin raja tulee tässäkin asiassa olla.

eijei kirjoitti:

Suotta sinä minulle maalailet omia kauhukuviasi ja pelkojasi summaat.

Pettäjät eivät halua mitään kunniaa vaan meille riittää se mitä pettämisestä henk.koht. saamme. Eivätkä tosi pettäjät häslää varomattomasti vaan suhtautuvat harrastukseensa sen vaatimalla varovaisuudella.

Me pettäjät emme pidä fyysistä minäämme vajaakäyttössä vain siksi, että voisimme vikistä muille moraalista ja pystyä sanomaan 80 vuotiaana, ettemme ole harrastaneet seksiä kuin kulloisenkin puolisomme kanssa.

Puolisoa ei kenenkään kannata vaivata kertomalla harrastuksestaan sillä jokin raja tulee tässäkin asiassa olla.

Lue lisää

ei ole rajaa!

näkeehän sen kirjoitti:

ei ole rajaa!

Itkupilli. hehehehehehh

eijei kirjoitti:

Miten niin sinut tekojensa kanssa? Ei pettäminen aiheuta mitään mielenliikutusta niin kauan kun puoliso ei siitä tiedä, eikä ole vaaraa, että saisikaan tietää. Ei pettämisessä ole mitään moraalisesti arvelluttavaa pettäjille itselleen vaan sivulliset joille asia mitenkään kuulu pyrkivät tekemään siitä moraalitonta. Tämä on fakta jota kaikki eivät vain halua millään hyväksyä.

Toki itsekkin ymmärrän, että kännissä kehen tahansa hyypiöön sortuvat ressukat tuntevat itseinhoa mutta vain siksi, etteivät parempaan pystyneet vaan rakastelivat jotain humalaista rupuskaa eivätkä aamulla liioin muistaneet oliko kivaa. Tämä pettäjäryhmä on mielestäni säälittävä ja on se ja sama saako heidän puolisonsa tietää asiasta vai ei, mitään vahinkoa ei synny päättipä puoliso tehdä mitä tahansa.

Sama vastaus pätee tuohon, että siitä tulisi taakka tai se vaikuttaisi jotenkin suhteeseen. Niin ei ole edelleenkään, kuin siinä tapauksessa, että puoliso saa tietää tai on ilmitulon vaara.

Taustoja ei tarvitse kertoa ensiksikin siksi, ettei niissä ole mitään kerrottavaa. Ei pettämiseen mitään taustavoimia tai syitä tarvita vaan se on yksinkertaisesti vain kivaa vaihtelua ja se on suurin syy miksi petetään. Ei siinä ole mitään syiden tutkimista tai etsimistä parisuhdekonsultilla eikä gallubin tekijällä.

Toiseksi taustoja ei kukaan kysele kun ei kellekkään kerro tekemisiään ja näin ainoat jotka tietää ovat tekijät itse. Tälläinen petossuhde jossa molemmat ovat järkeviä ja osaavat asiansa on paras mahdollinen ja tuottaa iloa usein vuosikausia.

Olen edelleen sitä mieltä, että on aivan turha vaivata puolisoa moisella pikkujutulla joka ei mitenkään vaikuta suhteeseen ellei sitten positiivisesti.

Kuten ylempänä sanoin, poikkeus ovat nämä känniset söheltäjät. He melkoisella varmuudella sössivät joka tapauksessa suhteensa ja luultavasti koko elämänsä pilalle ja siksi heille on sama kertovatko vai eivät.

Lue lisää

Ihmettelen suunnattomasti joidenkin haluja kuulla tekojen "taustoja" ja vaatimusta ehdottomasta rehellisyydestä. Mihin muuhun niillä pyritään paitsi kaaokseen? Kuinka moni petetty haluaisi itse tilittää kumppanilleen tuntojaan jos itse olisikin se pettäjä? Monella menisi varmasti sormi suuhun kun pitäisi keksiä jotain järjellistä sanottavaa ja harvat osaavat toimia edes omien tunteiden tulkkina.

kummalle se kannattaa?

utelias kirjoitti:

kummalle se kannattaa?

Minä en ainakaan haluaisi elää sellaisen luuserin kanssa joka ensin pettää ja sitten vielä salaa tekonsa.Olen tämän itse henkilökohtaisesti joutunut läpi käymään ja tiedän miten tuskaista se on ,mutta se kannatti.Meidän suhde ainakin on aivoimempi kuin koskaan aikaisemmin eikä kummankaan tarvitse varoa sanojaan sen vuoksi että teot tulee julki vahigossa.Aattele kuinka pahalle se tuntuisi jos pettäminen tulisi julki jotain toista tietä kun pettäjän suusta.Eli parempi itse tunnustaa omat töppäykset ja kantaa seuraukset myös!

Luuletko tosiaan ettet koskaan enää petä miestäsi? Aivan varmasti näin tulee käymään!!!

Mies kirjoitti:

Luuletko tosiaan ettet koskaan enää petä miestäsi? Aivan varmasti näin tulee käymään!!!

Petin vuosia sitten ja opin kerrasta mikä helvetti siitä seuraa. Ja nyt puhun omista fiiliksistäni ja tunteistani. Tiedän tasan varmaan etten enää koskaan petä. Ja haluan myös että vaimoni sen tietää ja varmasti uskoo!