Tuuliwatti rakentaa 54 megawatin (12*4.5MW) tuulipuiston Porin pohjoispuolellle.
Investointikustannukset 75 miljoonaa euroa.
http://yle.fi/uutiset/poriin_nousee_suomen_suurin_tuulivoimapuisto/6443304
Investointikustannukset 75 miljoonaa euroa.
http://yle.fi/uutiset/poriin_nousee_suomen_suurin_tuulivoimapuisto/6443304
Vastaukset 76
Vanhimmat
Tuulivoimapuisto, hmm. Termillä yritetään kai luoda myönteistä mielikuvaa. Puisto on aikanaan tarkoittanut luontoaluetta, jossa ihmiset voivat ulkoilla. Sittemmin sitä on alettu soveltaa myös muihin paikkoihin, joissa ihmiset käyvät vapaa-aikanaan: huvipuisto, urheilupuisto... jopa moottoripuisto. Mutta ei kai ole tarkoitus, että ihmiset käyvät piknikillä tuulivoimapuistossa (viheruskovaiset ehkä). Olisikohan puistosanan käyttöä laajennettava edelleen: ydinvoimapuisto, puunjalostuspuisto, mineraalinjalostuspuisto, jätteidenkäsittelypuisto...
54MW tuulivoimalan arvioidut investointikulut 75M€ merkitsee n. 1.4M€/MW.
(Offtopic: Tuulipuisto-sana lienee ulkomaista alkuperää. Tuulivoimalan aluetta voidaan hyödyntää esim. laitumena. Nyt, kun myllyt on suurempia, "puisto" ei tosiaan oikein istu Suomen kieleen. )
Tuohan edellyttäisi huipun käyttöaikaa yli 3200 h/a, näkis vaan. Jotta yhden voimalan 4,5 MW tehoon päästäisiin edes teoriassa noilla lapojen mitoilla, täytyy tuulenkin olla jo yli 12 m/s.
Suomessakin yli 40% kapasiteettikerroin (huipunk.aika yli 3410h) saavutettu:
"Tuulivoimaloiden koon kasvaessa, tekniikan kehittyessä ja rakennuskokemusten karttuessa myös voimaloiden teho ja kustannustehokkuus on parantunut. Huonon sijoituksen takia jotkut laitokset tuottavat alle 15 % keskiteholla. Voimala voi kuitenkin tuottaa kaksinkertaisen tehon, ja parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon. Vuonna 2005 keskitehon keskiarvo oli 24 % huipputehosta.[23]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa
Yli 40% kapasiteettikerroin on saavutettu ainakin Meri-Porissa, rannikolla.
Ellei aikaa ole ilmoitettu, sillä tarkoitetaan yhtä vuotta.
Esimerkiksi vuonna 2010 Suomessa suurin yksittäisen tuulivoimalan huipun käyttöaika oli 2824 h, pienin 174 h ja keskimäärin kaikille koko vuoden toiminnassa olleille 1654 h. Suurin kapasiteettikerroin vastaavasti 0,32, pienin 0,02 ja keskiarvo 0,19. (lähde: Tuulivoiman tuotantotilastot, Vuosiraportti 2010, VTT)
Tuulisähkön tuotannon määrään vaikuttavia tekijöitä: Vesivaraston tasaaja
Tässä tuulimyllyn tuotannon määrän päätekijät:
- mylly itse, mm. tekninen käytettävyys
- sijainti
- suursäätila (tuulisuus, pakkaset)
Noista se kapasiteettikerroin muodostuu. Helppo ymmärtää, että vuosituotanto vaihtelee, kuitenkin vähemmän kuin vesivoimalla, joten
- tuulivoiman käyttö vesivaraston tasaajana on ympäristön kannalta aivan erinomainen asia.
mutta miksi esitetään tietoisesti ylioptimistisia laskelmia?
Esitä yksi ylioptimistinen laskelma, niin pohditaan vastausta, jookosta?
vaikka tuo Porin tuulipuiston laskettu vuotuinen 3250 h huipun käyttöaika, kukas siihen sinun lisäksesi muka uskoo?
Ai se on uskosta kiinni :) No, asiantuntijoilla on taatusti paremmat tiedot asiasta kuin sinulla. Kysymys kuuluukin: kuka uskoo sinua? :)
Mutta palataan asiaan muutaman vuoden kuluttua ja katsotaan sitten - sinulla on silloin muutakin tietoa kuin oma uskosi.
Kylläpäs näkyy olevan kaksi nikkiä päivystämässä muutaman tunnin ajan! "Vuoroteltu" sopivasti. Kyseisen "tuulipuiston" todellinen tuotanto selviää vasta lopullisessa käyttövaiheessa.Kaikki muu on spekulointia.
Höpinää olemattomastakaan ylioptimismista ei voi estää.
Huipunkäyttöajoista: yleensä on niin, että pienille tuulille tarkoitetut tuulimyllyt antavat korkeammam huipunkäyttöajan ja päinvastoin. Se ei siis ihan suoraan ole tuulivoiman hyvyyden tai tehokkuuen mittari.
Vastaajalle, itse edellä esitit ylioptimistisia väitteitä
Vastaaja, " parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon. Vuonna 2005 keskitehon keskiarvo oli 24 % huipputehosta."
(Vastaaja, " Ellei aikaa ole ilmoitettu, sillä tarkoitetaan yhtä vuotta".)
Vertaus todellisuuteen;
" Suurin kapasiteettikerroin vastaavasti 0,32, pienin 0,02 ja keskiarvo 0,19. lähde: Tuulivoiman tuotantotilastot, Vuosiraportti 2010, VTT"
Myös Porin tuulipuistolle on ylioptimismia;
" Tuohan edellyttäisi huipun käyttöaikaa yli 3200 h/a "
Nimimerkin "jo on laskelmat" esittämä kysymys;
mutta miksi esitetään tietoisesti ylioptimistisia laskelmia?, on hyvin aiheellinen.
Luullun ymmärtämiskokeen preppausta: esitä ensin faktat linkeillä. Kiitos
Joko katsoit mitä vuonna 2008 saatiin parhaaksi kapasiteettikertoimeksi?
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2009/W132.pdf
Jos et osaa etsiä sitä tuosta, kysy vaan reilusti, niin autan sinua, niinkuin preppaajan pitääkin. Kai sä sen ymmärrät, ettei parasta vuositason kapasiteettikerrointa määritetä vain yhden vuoden tietojen perusteella, ymmärthän?
Tuulivoiman tuotantotilastot, Vuosiraportti 2010, VTT
??? häh. onhan noita enmnänkin. Mihin liittyy? Ai preppaukseen :) No, ei tuo ole linkki lähteeseen. Mitä tuosta?
ei taida tulla mitään. Katso nyt sitten jotain muuta, esim. Vuosiraportti 2008, VTT.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2011/W178.pdf
Tuossa linkki, jota et osannut itse hakea.
ja jos et osaa itse vastata omaan kysymykseesi: Mihin liittyy?,
niin pyydä rohkeasti apua, mietitään yhdessä, mihin tuo lähde voisi tässä ketjussa liittyä.
Osaan toki, mutta on kohteliasta esittää linkit pyytämättä :) Preppaus jatkuu:
kirjoitit:
"Vastaaja, " parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon. Vuonna 2005 keskitehon keskiarvo oli 24 % huipputehosta.""
Ymmärsitkö, että tuo oli lainaus? Etsi mainitsemani lainauksen lähde ja esitä se. jookosta? Kerro sitten kuka mielestäsi sanoi mitä, jookosta?
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2009/W132.pdf (Preppaus on edennyt hyvin, joten palkitsen sinut linkillä)
Kuulehan "vahtimestari".
Jos esittää lainauksen, esittää myös lähteen lainaukselle.
Joten esitäpä lähde lainauksellesi.
----------
Vastaaja " ei taida tulla mitään. Katso nyt sitten jotain muuta, esim. Vuosiraportti 2008, VTT"
Vastaaja, "No, ei tuo ole linkki lähteeseen."
Vastaaja, " on kohteliasta esittää linkit pyytämättä"
Miksi toistat? Tottaki on kojhhteliasta esittää linkki, ettei lukijoiden tarvitse sitä etsiä! Ja kuten sanoin, kyseessä on preppaus
"http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2009/W132.pdf (Preppaus on edennyt hyvin, joten palkitsen sinut linkillä)"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11182445/#comment-59341178
Preppaus jatkuu;
"kirjoitit:
"Vastaaja, " parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon. Vuonna 2005 keskitehon keskiarvo oli 24 % huipputehosta.""
Ymmärsitkö, että tuo oli lainaus? Etsi mainitsemani lainauksen lähde ja esitä se. jookosta? Kerro sitten kuka mielestäsi sanoi mitä, jookosta? "
Vastaaja, "kyseessä on preppaus"
Vastaaja, kunnioita ketjun avaajaa.
Tämän ketjun aiheena ei ole prepata eikä auttaa sinun linkkien etsimisessä.
Seuraavalla kerralla, kun esität lainauksen, muista ilmoittaa lainauksen lähde,
jookos ?
Preppaan sinua keskustelemaan aiheesta "Poriin Suomen suurin tuulivoimapuisto", koska olet esittänyt lukuisia linkittämättömiä (todentamattomia) väitteitä viestissäsi "Vastaajalle, itse edellä esitit ylioptimistisia väitteitä ", http://keskustelu.suomi24.fi/node/11182445/#comment-59340035
Tuossa viestissäsi kirjoitit sanomakseni mm. tämän:
"Vastaaja, " parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon. Vuonna 2005 keskitehon keskiarvo oli 24 % huipputehosta.""
Preppaus jatkuu:
Voisitko ystävällisesti kertoa minulle, kenen sanomaksi yleensä ymmärrät, kun joku sanoo lainaavansa jotakin tekstiä? Löydätkö tuolle lainnaukselleni antamani lähdetiedon? Jos löydät, esitä se, ja kerro, kuka niin on sanonut, jookosta?
Vastaaja, " parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon. Vuonna 2005 keskitehon keskiarvo oli 24 % huipputehosta."
Noin esitit edellä viestissäsi Vastaaja 10.1.2013 12:23 .
Kuten viestissäsi on mainittu, lähteenä oli http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa
Samassa viestissä esitit (ilman lähdettä)
" Yli 40% kapasiteettikerroin on saavutettu ainakin Meri-Porissa, rannikolla.
Ellei aikaa ole ilmoitettu, sillä tarkoitetaan yhtä vuotta."
Väitteesi yli 40% kapasiteettikertoimista vuodessa Suomessa on ylioptimismia.
Jos olet eri mieltä, anna lähde väitteellesi.
Historiallisen tiedon kertominen ei voi olla ylioptimismia. Ymmärretty?
Olet jo sekä toistanut että antanut lähteen "väitteellen," joka ei ole väitteeni, koska esitän sen lähdetietoon viitaten. Ymmärretty?
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2011/W178.pdf
Lähdeviitteen taulukon 7 mukaan vuosina 2003-2010 suurin yksittäisen tuulivoimalaitoksen kapasiteettikerroin on ollut 0,39 (39%).
Väitteet yli yli 40% kapasiteettikertoimista vuodessa Suomessa on ylioptimismia.
Ymmärretty?
Tässä täytyy ottaa huomioon se että tuulivoimaloita ei ole ihan lähivuosina juuri rakennettu Suomessa. Kuitenkin kohtuullisen tuore tuuliatlas antaa uutta hyvää tietoa tuulivoimaloiden optimaalisista paikoista. Uudet voimalat voidaan siis sijoittaa paremmin ja ne myös tuottavat enemmän. Ensimmäiset laitokset sijoitettiin melkeimpä mututuntumalla ;) Uusissa voimaloissa on myös tekniikka kehittynyt. Ne esim. käynnistyvät entistä pienemällä tuulella. On siis ihan luonnollista että uusissa laitoksissa on paremmat huipunkäyttöajat kuin vanhoissa.
Hyvällä paikalla tuulimylly pyörii pienellä teholla melkein joka päivä. Täydellä teholla ei juuri koskaan.
Keskimääräisen kapasiteettikertoimen laskemissa on pieni jekku.
Keskimääräinen kapasiteettikerroin voidaan laskea
a) yksittäisten myllyjen tuontantojen kapasiteettikertoimien keskiarvona
b) kaikkein myllyjen yhteistuotannon kapasiteettikertoimena
Vaihtoehto a) antaa helposti huonon tuloksem: yksi tai kaksi tosi surkeaa kapasiteettikerrointa pudottaa keskiarvoista kapasiteettikerrointa rajusti, vaikka niiden tuotannolla ei olisi mitään merkitystä kokonaistuotantoon verrattuna.
Eiköhän VTT:n raportissa kapasiteettikertoimet ole laskettu oikein, kokonaistuotantomäärän suhteena kokonaiskapasiteettiin. Luulen, että skisma johtuu siitä, että 2005 oli erityisen hyvä tuulivoimavuosi ja 2010 vastaavasti huono. Wikin kirjoittaja on poiminut juuri tuon vuoden. VTT:n raportista ilmenevät myös aiempien vuosien tulokset.
"Vastaajalla" ei tunnu olevan kaikki muumit ihan laaksossa.
Höh. Onko joku muuta väittänyt?
"Eiköhän VTT:n raportissa kapasiteettikertoimet ole laskettu oikein, kokonaistuotantomäärän suhteena kokonaiskapasiteettiin."
Kuka kummassa voisi edes epäillä muuta?
Onko sinusta jotenkin hauskaa kertoilla itsestäänselvyyksiä?
Kuten VVT:n raporteista selviää, tähän mennessä yksikään tuulivoimala Suomessa ei yhtenäkään vuotena ole yltänyt vuosikeskiarvona yli 40% kapasiteettikertoimeen.
Voisitko antaa listan raporteista, joiden perusteella olet uskomattoman johtopäätöksesi tehnyt?
pikkulusikalla.....
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2011/W178.pdf
Tuossa lista, josta selviää, että vuosina 2003-2010
1. kapasiteettikerroin oli keskimäärin 0,19 - 0,24
2. suurin yhden tuulivoimalan kapasiteetti 0,40 (yhtenä vuotena= v. 2005)
Kuten VTT:n raporteista selviää, tähän mennessä yksikään tuulivoimala Suomessa ei yhtenäkään vuotena ole yltänyt vuosikeskiarvona yli 40% (siis vähintään 0,41) kapasiteettikertoimeen.
Jos tarvitset lisäopetusta viiteraportiin tutustumisessa, kerro, niin autan sinua.
Voi sua raasua. Et ymmärrä, rettä luvut on pyöristettyjä. Osatko laskea tarkat arvot annettujen tietojen perusteella? Voin auttaa sinua siinä, jos et osaa, ja varmaan moni muukin.
Jokainen täysijärkinen ymmärtää että suunnitellun tuulipuiston oletettu 0,37 käyttökerroin on raskaasti ylioptimistinen.
Tässä on se hyvä puoli, että käsittääkseni tuki maksetaan todella tuotettuun energiaan sidottuna syöttötarifiina. Aiemmin saattoi tuotantoa liioittelemalla maksimoida investointitukea.
Ihan kuin pitäisit suunnittelijoita tyhminä :D Älä vaan vaihda nikkiäs, että pysyy tieto kohdallaan!
Yksittäisen huippuvuoden tulos ei voi olla laskelmien pohjana.
Sen sanoo järkikin muille paitsi ilmeiseti Vastaajalle.
onko joku sanonut tai tehnyt niin? millainen on vointisi?
Avauksen linkin mukaan tuulipuiston koko oilisi 54 MW ja vuosituotoksi kehutaan 175.000 MWh. Jos osaa kerto- ja jakolaskua tuosta saa käyttökertoimeksi 0,375.
Kerro jo vihdoinkin, kuka on ottanut "yksittäisen huippuvuoden tuloksen laskelmien pohjaksi"? En minä tiedä yhtään semmoista, mutta sinä väität, että minä uskon jotain sellaista. HAlOO!
Olet liittänyt avaukseesi linkin missä noin uskotellaan.
Uskot itsekin linkin sanomaan ilman mitää kritiikkiä.
Arvoisa nimimerkki Vastaaja,
Tässä viestiketjussa olet esittänyt muun muassa seuraavat ( ilmeisesti jostakin lähteistä kopioidut ) väitteet:
väite A, " Suomessakin yli 40% kapasiteettikerroin (huipunk.aika yli 3410h) saavutettu:"
väite B, " parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon."
väite C, " Yli 40% kapasiteettikerroin on saavutettu ainakin Meri-Porissa, rannikolla. Ellei aikaa ole ilmoitettu, sillä tarkoitetaan yhtä vuotta."
Katsotaanpa vielä noita väitteitä:
väite A: 3410 tuntia on vuodesta 39%, joten väitteessä on ilmeinen ristiriita.
väite B: väitteen mukaan on useita voimaloita, joilla kapasiteettikerroin yli 40%.
Kerro, mitkä voimalat kyseessä ja minä vuosina yli 40% kapasiteettikertoimet on saavutettu ?
väite C: kapasiteettikertoimet on ilmoitettu 1%-yksikön tarkkuudella. Kapasiteettikerroin on tilastoissa käytetyllä tarkkuudella yli 40% vasta , jos se on tarkasti laskien yli 40,5%.
Paras huippukäyttöaika on ollut 3518 tuntia eli käyttökerroin on 40%, ei yli 40% (siis ei 41% tai enemmän).
näyttää siltä että et osaa laskea tarkkoja arvoja. Vastaaja-setä tulee varmaan pian auttamaan sinua.
Kerroin on reilusti yli 0.4!
Ole laskenut oikein, kun saat toistaiseksi suurimmaksi kapasiteettikertoimeksi Suomessa yksittäisen myllyn kohdalla yhden vuoden aikana (karkeana likiarvona esittäen):
0,4005009107468124
Wikipedia oli oikeassa kirjoittaessaan:
"... parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa
Täsmennys: laskelma perustui VTT:n tuulivoiman tuotantilastoihin, tähän päivämäärään mennessä julkaistuihin.
Wikipedia käyttää monikkomuotoa " parhaat voimalat "
Kertooko Wikipedia tai osaatko sinä kertoa, mitkä muut tuulivoimalat Suomessa ovat päässeet yli 40,00000 %:n keskitehon ?
Jos niitä ei löydy, silloinhan Wikipedian väite oli väärä.
lisää preppausta;
" Suomessakin yli 40% kapasiteettikerroin (huipunk.aika yli 3410h) saavutettu:"
Osaatko laskea tarkasti, kuinka paljon 3410 tuntia on vuodesta? Onko sekin yli 40,00000 %?
lopuksi, kerro edes yksi tuulivoimala Suomessa, joinka keskiteho on ollut 41% tai enemmän ?
Mene Wikipediaan korjaamaan tiedot.
"Kertooko Wikipedia tai osaatko sinä kertoa, mitkä muut tuulivoimalat Suomessa ovat päässeet yli 40,00000 %:n keskitehon ?
Jos niitä ei löydy, silloinhan Wikipedian väite oli väärä."
Mee hyvä lapsi wikin sivuille ja rupee muokkaamaan tietoja mieleiseksesi.
"kerro edes yksi tuulivoimala Suomessa, joinka keskiteho on ollut 41% tai enemmän ? "
Ai että paapero lopettaisi kiukuttelun? ottaisit opiksesi.
Mukavaa, että sinä otit opiksesi.
Muista jatkossa, että ennen kuin kopioit lainauksia viesteihin, kannattaa hetkeksi pysähtyä ajattelemaan, onko lainausten tietosisältö oikeaa.
Tässä tapauksessa mainitsemani virheellisyydet niissä olisi voinut helposti huomata.
voi sua raasua.
"... parhaat voimalat Suomessa pääsevät yli 40 % keskitehoon"
Tuo viittaa paitisi monikkoon, myös mahdolliseen tulevaisuuteen. Menneisyydestä tiedämme jo tuon olevan totta..
Joko opettelit laskemaan kapasiteettikertoimen parhaimman huipunkäyttöajan saaneelle tuulimyllylle yhden vuoden aikana Suomessa VTT:n tuulivoimaraporttien mukaan. Jos sait tulokseksi
noin 0,4005009107468124,
mikä siis on yli 0.4, osasit ehkä laskea oikein. En prepannut turhaan!
No, mutta ystävä kallis, näköjään tarvitset vielä lisää preppausta.
Vastauksesi " noin 0,4005009107468124 " on väärä !
Harjoitellaanpa hieman jakolaskua, hitaasti, jotta pysyisit mukana:
Vuodessa (v. 2005) on 365 päivää ja 24*365 = 8760 tuntia,
Paras huippukäyttöaika on ollut 3518 tuntia eli käyttökerroin on 40%.
tarkemmin käyttökerroin = 3518/8760 = 0,401598...
Vastaaja, sinulla oli lähes oikea tulos, mutta kuitenkaan ei aivan oikeaa.
Joten nyt siellä kotona muutamia jakolaskuharjoituksia, ja ensi kerralla sinäkin voit laskea oikein .
Ps. mitä tarkoittaa tuloksen ilmoittaminen esim. kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, on liian vaikea asia tässä yhteydessä, joten antaa sen olla...
Menneet käyttöajat sun muut tiedot näkee mittareista, eli menneen ennustaminen on siis helppoa. Tuleva tuotanto riippuu tuulista.
VTT:n raportin mukaan useamman viime vuoden kattava keskimääräinen kapasiteettikerroin Suomen tuulivoimaloille on 22-23 % luokkaa. Poriin tulevat myllyt ovat suurimmat tähänastisista mutta 37 %:n saavuttaminen tuntuu utopialta. Jonkin verran yli 30 % olisi jo hyvä saavutus.
Noinhan kansanmies ajattelee. Asiantuntijoilla voi olla parempaa tietoa myllyistä, paikasta ja tuulisuudesta. Viime vuosina tuulisuus näyttää pysyneen kohtuullisen tasaisena 12kk:n liukuvalla keskiarvolla tarkasteltuna (kuvassa tuotantoideksi):
http://www.vtt.fi/files/projects/windenergystatistics/kuvat/kk_liukuva_tuotanto_kapasiteetti_indeksi.JPG
Todelliset arvot antaisi lisätietoa tuulisuuden vuosivaihtelusta.
Rahan kerjääjillä ne yliodotukset on perinteisesti olleet, kansanmiehellä se käytännön antama viisaus. Tuo viittaamasi kuvajainenhan juuri osoittaa 15 3 puheet todeksi. Sanohan suoraan, onko sinulla tuulivoimaloiden teorista mitään hajua tai edes perusmatematiikasta? Vai etkö halua muuten vaan tunnustaa missään asiassa todellisuutta?
Todellisuuden tässä asiassa näemme vasta muutaman vuoden kuluttua. Uskoisit jo.
Löytääkö joku tästä tietoa Tuuliwatin http://www.tuuliwatti.fi/index.php?id=4962 sivuilta?
Kiinnittä huomiota, että tuossa tuuliwatin linkissä on tuulivoimayhdistyksen PP-esitys, jossa on useita sivuja suoraan Peter Lundin esityksestä. Onkohan se suotavaa, että Aalto-yliopiston energiateksiikan professori on noin suoraan naimisissa yksittäisen energiatekniikan etujärjestön kanssa?
Toivottavasti et jättänyt linkkiä pois pelkästään ahdasmielisyyttäsi - olisin sen kuitenkin laittanut ja laitankin vielä. jos on tarpeen. En jaksa alkaa etsimään sitä juurin nyt.
En tiedä tarkoititko tätä tiedotta /1/
"Tuulivoiman kasvu laskee suomalaisten sähkölaskua
Tuulivoima energiavallankumouksen eturintamassa
Lehdistötiedote 3.10.2011 julkaisuvapaa klo 14.00"
jossa Peter Lund mainitaan lisätiedon antajana:
"Lisätietoja
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
puheenjohtaja Jari Suominen
toiminnanjohtaja Anni Mikkonen
professori Peter Lund, Aalto-yliopisto"
Olisi aika kohtuutonta, fos asiantuntijan julkisia julkaisuja ei voisi käyttää lisätietoviitteenä. Niin mentellään käsittääkseni ihan yleisesti. Hyvän lähteen moneen juttuun tulevaan kuitenkin annoit, kiitos!
/1/ http://www.tuuliwatti.fi/index.php?id=9675
"Tuulivoiman kasvu laskee suomalaisten sähkölaskua"
Varsinaisia asiantuntijoita.... salli mun nauraa...
Niin, koko viikon sähkön pörssihinta on ollut noin 4 c/kWh, vaikka kulutus on tähän vuodenaikaan huipussaan. Uusi tuulivoimalaitos saa aluksi syöttötariffina reilut 10 c/kWh. Eli kyllä minun matematiikkani mukaan se nostaa sähkön hintaa. Lund taitaa soveltaa ns. vihreää matematiikkaa.
http://www.tuuliwatti.fi/index.php?id=4962
"Hankkeen valmistuttua kokonaistuotantokapasiteettimme on jo 156 megawattia ja arvioitu vuosituotantomme 500.000 MWh "
Tuostahan tulee käyttökertoimeksi 36,5%.
Tuntuu melkoisen optimistiselta, vaikka ei yli 40% kertoimia luvatakaan.
" Kotimainen tuulivoiman tuotanto vähentää maamme huikeaa, lähes 10 miljardin euron tuontienergialaskua ja laskee sähkön markkinahintaa. Tuulivoima on kustannuksiltaan kaikkein edullisin puhtaan sähkön tuotantomuoto ja mitä enemmän sitä tuotetaan, sitä enemmän se korvaa kulloinkin kalleinta sähköntuotantomuotoa."
Miten tuulisähkö voi laskea sähkön markkinahintaa, kun tuulisähkölle maksetaan 8,35 snt/kWh takuuhinta, joka on tuplasti sähkön nykyinen markkinahinta.
Myös höpötys puhtaasta sähköstä on huuhaata. Sähköä on vain yhdenlaista. Ei ole erikseen likaista ja puhdasta sähköä.
Tuulivoima alentaa sähkön hintaa. Kokonaiskustannukset.
"Miten tuulisähkö voi laskea sähkön markkinahintaa, .."
Aiempia viestejä aiheesta
"Millaisella energialla tuotettua sähköä valtion on kannattavaa tukea?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10507931/#comment-57814927
"Tuulivoima pienentää sähkölaskua"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10860792
"Miten tuulivoima alentaa sähkön hintaa?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10860792/#comment-58099112
Kokonaiskustannukset:
"Tutkimustulos sähköntutantomuotojen kokonaiskustannuksista:
- tuotantomuoto cnt/kWh
- hiilivoima 15
- tuulivoima 7
- aurinkovoima 10-18
- ydinvoimalat, "vanhat", 13-36
- ydinvoimalat, "uudet", 31-54"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11049369
Kokonaiskustannuksissa huomioitu ulkoiset kustannukset, kuten ympäristö- ja terveyshaitat, sekä onnettomuusriski.
Tuo "tutkimus" on täällä monessa ketjussa osoitettu täydeksi viherpotaskaksi.
epäilemättä. täällähän "osoitetaan täydeksi viherpotaskaksi" lähes kaikea, mikä ei miellytä, vieläpä niin,. että minkäänklaisia perusteluja ei tarvita - riittää kuin joku apinoi, että
"Tuo "tutkimus" on täällä monessa ketjussa osoitettu täydeksi viherpotaskaksi. "
ja taas tuli yksi täydeksi viherpaskaksi osoittaja lisää.
Tuo "tutkimus" kerrotaan tehdyn Green Budget Germany nimisessä organisaatiossa. Kun menee sen nettisivuille, löytää mm. listan tutkimuksista (studies) mutta ei yhtään joka koskisi tuota aihetta.
Aiemmissa ketjuissa todettiin, että täytyisi olettaa kaikkien ydinvoimaloiden päätyvän Tshernobyl/Fukushima luokan onnettomuuksiin, jotta saataisiin tulokseksi Green Budget Germany'n väittämiä kustannuksia.
http://www.nei.org/corporatesite/media/filefolder/ec_external_costs_study.pdf
Viittestä löytyy Euroopan komission perusteellinen raportti sähköenergian tuotannon ulkoista kustannuksista.
Raportin tuloksista lyhyesti,
Ulkoiset kustannukset EU-maissa:
- tuuli- tai ydinvoimalla tuotettu sähkö, ulkoiset kustannukset noin 0,2-0,3 snt/kWh
- hiilellä tai öljyllä tuotettu sähkö, ulkoiset kustannukset noin 5-10 snt/kWh
- maakaasulla tuotettu sähkö, ulkoiset kustannukset noin 1-3 snt/kWh
mitä on öskettu ulkoisiin kustannuksiin tuossa? miltä vuodelta?
siinä linkissähän se on seikkaperäinen selvitys, lue sieltä.