Kaveripiirissäni ei oikeastaan kukaan tee töitä taikka opiskele.
Itse olen peruskoulun jälkeen kouluttautunut kahteen eri ammattiin ja tehnyt töitä milloin milläkin alalla ja nyt olen korkeakoulussa opiskelemassa taas uutta ammattia alan hyvän työllisyystilanteen vuoksi.
Kaverini istuvat päivätpitkät tietokoneella ja naljailevat kun olen "paskatöissä ja koulupoikana" (tein siivoojan ja rakennuseristäjän töitä).
Nyt kun aloitin korkeakouluopinnot niin "ei sinusta kuitenkaan mitään tule" - asenne. Peruskoulun jälkeen kuulemma "elämänkoulu" on se kaikkein opettavin.
Viihdyn kavereideni kanssa, mutta välillä tuntuu, että he
ovat jämähtäneet henkisesti johonkin 16 vuotiaan tasolle. eivätkä he toki ole ainoat. Tämä maa on pullollaan kolmekymppisiä työttömiä, jotka
tekevät kaikkensa ettei tarvitse töihin mennä kun rahaa saa muutenkin. Mietinkin siivojana ollessani, että onko tässä mitään järkeä kun raadat niskalimassa
erittäin tiukalla aikataululla ja saan muutaman hassun satasen enemmän kuin tyttömät kaverini? Mielestäni ei ole.
Ja toinen mikä oikeasti ottaa päähän on se, että ihmiset joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, elevät minuun, opiskelijaan nähden herroiksi.
Itse kituutan köyhyysrajan alapuolella ja heillä tuntuu aina olevan rahaa kaljaan ja tietokoneeseenkin hankitaan aina jotain uutta rautaa.
Jos joku saa osoituksen työhön, niin ei muutakun psykiatrille ja valittamaan, että on masentunut yms. ja kas kummaa- on sairasloma paperit kourassa
ja taas puolivuotta loikoilua kotona. Olenko kateellinen? Kyllä olen.
itse pienipalkkaisia hommia tehneenä ja oikeasti yrittäneenä voin kyllä sanoa ettei tässä maassa työnteko kannata, ei ainakaan jos olet pienipalkkaisessa
hommassa.
Itse olen peruskoulun jälkeen kouluttautunut kahteen eri ammattiin ja tehnyt töitä milloin milläkin alalla ja nyt olen korkeakoulussa opiskelemassa taas uutta ammattia alan hyvän työllisyystilanteen vuoksi.
Kaverini istuvat päivätpitkät tietokoneella ja naljailevat kun olen "paskatöissä ja koulupoikana" (tein siivoojan ja rakennuseristäjän töitä).
Nyt kun aloitin korkeakouluopinnot niin "ei sinusta kuitenkaan mitään tule" - asenne. Peruskoulun jälkeen kuulemma "elämänkoulu" on se kaikkein opettavin.
Viihdyn kavereideni kanssa, mutta välillä tuntuu, että he
ovat jämähtäneet henkisesti johonkin 16 vuotiaan tasolle. eivätkä he toki ole ainoat. Tämä maa on pullollaan kolmekymppisiä työttömiä, jotka
tekevät kaikkensa ettei tarvitse töihin mennä kun rahaa saa muutenkin. Mietinkin siivojana ollessani, että onko tässä mitään järkeä kun raadat niskalimassa
erittäin tiukalla aikataululla ja saan muutaman hassun satasen enemmän kuin tyttömät kaverini? Mielestäni ei ole.
Ja toinen mikä oikeasti ottaa päähän on se, että ihmiset joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, elevät minuun, opiskelijaan nähden herroiksi.
Itse kituutan köyhyysrajan alapuolella ja heillä tuntuu aina olevan rahaa kaljaan ja tietokoneeseenkin hankitaan aina jotain uutta rautaa.
Jos joku saa osoituksen työhön, niin ei muutakun psykiatrille ja valittamaan, että on masentunut yms. ja kas kummaa- on sairasloma paperit kourassa
ja taas puolivuotta loikoilua kotona. Olenko kateellinen? Kyllä olen.
itse pienipalkkaisia hommia tehneenä ja oikeasti yrittäneenä voin kyllä sanoa ettei tässä maassa työnteko kannata, ei ainakaan jos olet pienipalkkaisessa
hommassa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Joo,ei kannata. Itekin painoin 1997-2002 pirusti töitä 10 euron tuntipalkalla, maksoin autosta,itseni ja avovaimon elämisen sekä ostin asunto-osakkeen Helsingistä.
Aika hurjaa, vaikka 2000 euron kuukausibrutolla vedettiin? No, silloin nuorena reiluna parikymppisenä ei tiennyt että mitään tukia saa tai on olemassa. Asenne oli sotilaallinen ja aina tehtiin.
NYT, olen opiskellut AMK tutkinnon,tehnyt lapset...MUTTA...enolekaan saanut alan töitä ja lasteni äiti petti ja tuli ero.
Kun ei ole alan töitä,ja asemassani ei missään nimessä ole paluuta enää mihinkään 10 euron tuntipalkan töihin...
Saan rehellisesti erilaisia tukia 1600 euroa nettoa kuukaudessa, eli työssäkäymällä tämä vastaa reilua 1900 euron bruttotula, lähemmäs 2 tonnia.
Vaikka elämäni valtaosan olenkin painanut töitä, osatnu asuto-osakkeen,myyny, eronnu, ni silti matemaatikkona tajuan että ei kannata mennä pikkupalkalla töihin. Ja kun vielä olen kouluttautunut IT-alalle mistä ei otdellakaan saa töitä, ei työvoimatoimisto pakotakaan mihinkään töihin.
Tosiaan, pyhäkolminaisuus: asumistuki-työmarkkinatuki ja niiden "kattotuki" toimeentulotuki takaavat minulle 1600 euron nettotulot, kun summassa on mukana lähes 300 euron elatusmaksut joista saan vapautuksen työttömänä.
Jos ei olis skidejä, ni tuet olis 1250 euron luokkaa.300 euroa elareista pois ja sossu maksaa reilut 50e/kuukaudesssa lasten tapaamisiin rahaa...
Mutta,heti kun työpaikka missä palkka vähintään bruttona 2600,netto palkka 2000,ni lopetan tuilla ratsastamisen - ja olenhan sanojeni takana oleva mies sillä mulla on työhistoriaa yli 10 vuotta...
Miten VOI olla työttömän tuet noin korkeat?!
Minulle, yksin asuvalle, tulee työmarkkinatukea 501 euroa ja asumistukea 45 euroa. Siinä kaikki. Sossu ei maksa mitään, nauroivat ulos. Elän säästöilläni. Mikä on salaisuutesi? Mistä nuo tuet koostuvat?
"Sossu ei maksa mitään, nauroivat ulos."
Sinua on k*settettu. Ei ne siitä nauramalla selviä vaan pitää saada kirjallinen valituskelpoinen päätös.
Ja laskelma pitää ollla päätöksen mukana, vaikkapa tuohon tapaan:
Perusosa oli viime vuonna 461,05 ja tuo työmarkkinatuki 501,76 (20pv), tänä vuonna nuo luvut on 477,26 ja 519,36. Jos saat asumistukea vain 45 euroa/kk niin vuokran pitää olla todella alhainen, käytän esimerkkinä 100 euroa/kk, korjaa itse oikeaksi. Kai sulle sähkölaskukin tulee ja joskus lääkärissä käyntejä ja lääkemenojakin on.
Vuonna 2012:
Tulot: Työmarkkinatuki 501,76 ja asumistuki 45,00, yhteensä 546,76
Menot: Vuokra 100 ja perusosa 461,05, yhteensä 561,05
Toimeentulotuki: 561,05-546,76 = 14,29 sähkölasku mahdolliset lääkärilaskut ja resptilääkkeet.
Vuonna 2013:
Tulot: Työmarkkinatuki 519,36 ja asumistuki 45,00, yhteensä 564,36
Menot: Vuokra 100 ja perusosa 477,26, yhteensä 577,26
Toimeentulotuki: 577,26-564,36 = 12,90 sähkölasku mahdolliset lääkärilaskut ja resptilääkkeet.
Noita säästöjä ei pitäisi olla ainakaan pankissa, siksi et saa toimeentulotukea. Pankissa ei kannata muutenkaan rahoja pitää koska kohta pankit vaativat maksun siitä että säilyttävät rahojasi.
Ainakin tytön työnhakija saa tukea täällä pk-seudulla sen 1190e/kk plus sitten siihen sähkölaskut päälle ja maksusitoumukset välttämättömään terveydenhoitoon.
Tarkoitan siis toimeentulotuki asumistuki peruspäiväraha, eli ei ansiosidonnainen. Säästöjä eikä omaisuutta saa olla (metsää, omistusasuntoja, autoa jne.)
Brutto vai netto? Summa vaikuttaa aika hurjalta... tuo toimeentulotuki on pistänyt silmään monessa ketjussa ja keskustelussa, maksetaanko sitä ihan automaattisesti jokaiselle työttömälle? Vuokrat Pks:lla on toki kovemmat, mut saahan siellä kovempaa asumistukeakin, joten pitäs käytännössä olla suunnilleen pohjoisen tasolla tuo kuukausibudjetti. Pohjoisessa tuo toimeentulotuki on "harvinaista herkkua", eli siihen on oikeus ja mahdollisuus lähinnä niissä tilanteissa, kun rahaliikenne on jumissa syystä X.
No sullahan on mennyt ihan hyvin, jos on jäänyt sen parisataa enemmän kuin luuserille. Raha on aina rahaa. Sekin tekee 2400€ vuosi, jos olet sukan varteen laittanut. Kotona oleilijana menee työkyky, kun ei tee mitään. Vielä mahdollisesti sortuu kaljoittelemaan. Sitten masentaa rapulapäivinä ja niin pois päin. Semmoisesta kierteestä on vaikea päästä pois. Kukaan työnantaja ei palkkaa sellaista oleilijaa, vaikka lorvin tekisikin jo mieli töihin.
Kannattaa tehdä tiukat laskelmat, että paljonko jää plussalle, jos aloittaa työt. 200€ vaikuttaa jo ihan hyvälle. Jos jää miinukselle, niin ei kannata aloittaa ollenkaan. Se kuitenkin syö työmotivaatiota, jos joutuu hakemaan erotuksen sossusta. Maailman ja Suomen tilanne on aika huolestuttava. En hirveästi luottaisi yhteiskunnan tukiverkkoihin, ne voi pettää joskus. Silloin vahvin voittaa ja oleilijoille tulee nälkä ja vilu.
Joskus pitää sietää tilapäisesti alentunutta tulotasoa. Olet itsesi herra. Kannattaa ehkä hakea virkistäviä harrastuksia muussakin seurassa. Sitten kun tulotasosi nousee ja elämääsi tulee uusia mielenkiintoisia juttuja, alkaa innostuksesi tympiä päivästä toiseen pienessä piirissä eläviä, jotka ovat valinneet tylsän loisimisen elämänpiirikseen. Beavis ja Butthead porukat toimivat vain, kun kaikki ölisevät samaa stooria.
No siis. Ei kukaan täysjärkinen todella pienipalkkaisia 1000-1500 € /kk hommia ikäänsä teekkään. Varmin tapa työllistyä jos ei halua paljoa opiskella on hankkia vaikka lähihoitajan tutkinto. Lähtöpalkka on noin 1800-2000 € /kk, ja jos joutuu olemaan yöduunissa niin voi olla jopa 2500 € /kk. Tietty tollasella kuukausiliksalla joutuu säästämään isompiin hankintoihin, mutta onhan tollanen palkka nyt ihan reilusti parempi jos vertaa vaikka siivoojaan tai raksalla ns. lautamiehenä työskentely. Ei kannata syyttää muita, vaan hankkia itelle edes joku tollanen peruskoulutus.
Hei, elä nuori ihminen usko ihan kaikkea mitä kamut sanoo. Mukana voi olla kateuttakin piilotettuna. Ja heillä pelkoa ettei elo arpaonnia suo.
Olet selkärankainen nuori ihminen, kun et vierasta töitä.
Ja se kun on niin henkilökohtaista kelläkin, milloin kasvaa huomaamaan ettei maalima loputtomiin elätä.
Eri asia on, kun yrittää ja kompastuu, ja nousee ja taas yrittää- silloin on sit kyse muustakin kuin omasta itsestä.
Itse teen keikkahommia ja etsin normitöitä... Työkkärissäkään ei lotkauteta korvaa, kun vinkkaan, että saa tarjota oikeita töitä.
Mutta, eteenpäin, sanoo mummi lumipenkassa!
Omassa tilanteessani on hankalinta, kun pitää tehä lippulappuja joka suuntaan, pomolle ja soviteltua hakiessa, ja sitten pää leviää kirjoitellessa joskus, etteikö tämä ikinä lopu...kyykytys.
Vai aloitti Kaaleppi peruskoulun jälkeen korkeakouluopinnot...
Pientä tarkkuutta näihin provoiluihin jatkossa, Kaaleppi!
Minä en tee ainakaan töitä jotka eivät ole koulutustani vastaavaa (diplomi insinööri). Tulen toimeen näinkin (oma asunto, auto, kesämökki). Oikeastaan kaikki mitä tarvitsen minulla jo on tai säästöilläni ostan. Miksi lähtisin opiskelemaan uuden ammatin josta ei ole edes varmaa, että työllistyykö siitäkään. Valtion mokahan se on jos työtä ei ihmisille löydy.... ulkoistetaan kaikki mahdolliset valtion palvelutkin kun itse ei uskalleta antaa potkuja työntekijöille.....valtiohan ei voi konkurssiin mennä.
Sanokaa minun sanoneen, että Suomi on menossa niin metsään kuin olla ja voi. Vanhat ikäluokat kun jäävät työttömäksi ja heidän lapsensa perivät omaisuuden ja kun paras aika elämästä on jo elettu ja paljon saatu perintönä miksi ja mitä varten kukaan ihminen enää töitä tekisi kun tulee toimeen muutenkin.
>valtiohan ei voi konkurssiin mennä.
voi, ja niitä on mennytkin melko paljon.
Itse otin lopputilin kesällä ja syy oli muunmuassa palkkaus. Pelkällä provikalla ei vaan kertakaikkiaan elä tällaisina aikoina. Provikat alkoi olla peruspäivärahaa pienempiä summia, kilometreistä sentään tuli toinen samanlainen siivu siihen päälle, mutta itse palkka huomioituna tuota hommaa vaan ei kertakaikkiaan kannattanut tehdä. Töihin lähden heti, kun jostain löytyy sellanen paikka, mistä maksetaan OIKEAA PALKKAA yli 1000€/kk. Sillä summalla kannattaa jo lähteä, jää vielä asumistuen loputtuakin kelarahoja enemmän käteen!
Caleb-killer, tarkkuutta luetun ymmärtämiseen! Itse olen peruskoulun jälkeen kouluttautunut kahteen eri ammattiin ja tehnyt töitä milloin milläkin alalla ja nyt olen korkeakoulussa opiskelemassa taas uutta ammattia alan hyvän työllisyystilanteen vuoksi.
"kouluttautunut kahteen eri ammattiin ja tehnyt töitä milloin milläkin alalla ja nyt olen korkeakoulussa opiskelemassa taas uutta ammattia alan hyvän työllisyystilanteen vuoksi. "
Milloin ajattelit ruveta tekemään oikeita töitä? Tai edes niitä töitä joihin olet "kouluttautunut"?
Provosi huononevat koko ajan...
Ensiksi: mistä olet keksinyt, että nimeni olisi Kaaleppi?
toiseksi: en tietääkseni sanonut menneeni peruskoulun jälkeen korkeakouluun. Peruskoulun jälkeen olen opiskellut graafikoksi. Oikeita töitä en graafikkona saanut kuin yhden lyhyehkön äitiysloman sijaisuuden ja alan työllisyystilanne on muutenkin huono.
Tämän jälkeen olin oppisopimuksella rakennustöissä ja teinkin niitä hommia niin kauan ennenkuin firma, jonka palkkalistoilla olin, hakeutui konkurssiin. Sen jälkeen olen tehnyt pätkätöitä siivojana, sekä rakennuksilla milloin missäkin hommassa.
Eli kyllä on kokemusta niistä mainisemistasi "oikeista töistä". Opiskelen nyt terveys-alaa ammattikorkeakoululla. En toki tiedäkkään alan työllisyystilannetta viiden vuoden päästä, mutta ainakin tällä hetkellä työllisyystilanne on hyvä. Eihän tuolla asenteella jos miettisi onko alalla viiden vuoden päästä töitä, voisi hakea minnekkään. Katsos kun ihminen ei näe tulevaisuuten.
Ja ei, aloitukseni ei ollut provo.
Toi on fiksu taktiikka, et jos ei duunia ole, niin mennä opiskelemaan vaan. Kun kuitenkin, jos olet tällä hetkellä vaikka 30v, niin olet viiden vuoden päästä 35v joka tapauksessa. Valinta on kuitenkin sinun, että kannattaako tuo aika käyttää viinan juontiin ja hauskan pitoon sen sijaan, että opiskelisi kunnollisen ammatin itselle sellaiselta alalta jossa on hyvä työllisyys.
Mistä Kaaleppi tiedät onko alalla viiden vuoden päästä hyvä työllisyys?
Mikä sua oikeesti mättää Caleb-killer? Taidat itse olla niitä luusereita joita ei työnteko huvita... Aloittajan juuri tuolla kertoi että on tehnyt töitä vaikka millä alalla.
Oletkohan sinä tehnyt mitään? Tai edes YRITTÄNYT?