Ehkä jonkun teistä, jonkun tunteettoman,itsekkään ja alhaisten himojensa orjan lapsi joutuu joskus kirjoittamaan tänne tällaisen viestin... voi vain kuvitella mitä moinen aiheuttaa lapsen herkkään mieleen!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106&conference=638&posting=22000000004277889
Ettekö te saatanan pettäjät tajua että on parempi ottaa ja lähteä kuin toimia petollisesti toisen selän takana?! Vai eikö riitä kantti ottaa vastuuta ja tunnustaa olevansa huono ihminen?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106&conference=638&posting=22000000004277889
Ettekö te saatanan pettäjät tajua että on parempi ottaa ja lähteä kuin toimia petollisesti toisen selän takana?! Vai eikö riitä kantti ottaa vastuuta ja tunnustaa olevansa huono ihminen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
mietitään..
..ihan paskan jauhamista koko juttu.. hoh hoijaa!!
Olen ollut vastaavassa tilanteessa, tosin olin silloin jo päälle kahdenkymmenen kun sain tietää. Oli se silti shokki ja vittumainen tilanne. En puhunut asiasta, mutta annoin äitini ymmärtää että tiedän suhteesta enkä hyväksy. Viesti meni perille ja suhde loppui, äiti noloilee vieläkin jos joskus keskustelu kääntyy pettämiseen. Se myös oli äidilleni kova pala kun oma pitkäaikainen parisuhteeni päättyi siihen että minua petettiin, ja hän näki sen tuskan mikä siitä seurasi.
En tiedä. On hän yhä äitini ja rakastan häntä, mutta kyllä tieto hänen tempustaan vaikuttaa yhä väleihimme, varsinkin sen jälkeen kun itseäni petettiin. Ehkä välit olisivat paremmat jos asia olisi nostettu pöydälle ja isä ja äiti olisivat tapelleet siitä johtuvat tappelut vaikka se olisi sitten johtanut eroonkin. Salailu syö naista, ja pelkään sitä päivää jos/kun asia paljastuu ja isä kysyy minulta miksi en kertonut. Siihen minulla ei ole vastausta.
Sinua on petetty ! Silloinhan se ei ollut rakkautta koskaan .. mitä olet menettänyt ? Et mitään ! Mietipä sitä .. ja jatka elämää ..
Kymmmenen ehkä kaksikymmentä vuotta elämästäsi, dorka! Jatka siinä sitten elämääsi kuin ei mitään... Missä tollasia taliaivoja edes kasvaa...?!
Kannattaako elämää rakentaa sitten yhden kortin varaan. En tarkoita, että puolisoita pitäisi olla varalla, vaan sitä, että oma elämä ei voi olla toisen ihmisen varassa .. tiedän, se on itseluottamuskysymys ja toisaalta kuka tahansa loukkaantuu joksikin aikaa. Mutta elämä täytyy ottaa omiin käsiin, niinhän se pettäjäkin on tehnyt. En usko, että koskaan eletty elämä on mennyt hukkaan, onhan se ollut opiksi ainakin, ellei muuta ja luultavasti siihen on hyviäkin hetkiä sisältynyt. Ajattelen vaan, että on helpompi elää, kun lopettaa olemasta katkera.
Nm taliaivo dorka :))
ei voi sanoa huonoksi ihmiseksi, vaikka hän olisi krooninen pettäjä! KAikissa meissä on jotain hyvää ja jotain huonoa, siitä on lähdettävä.
Lisäksi tuo kyseinen kirjoittaja-lapsi kiroili liikaa ja solvasi äitiään erittäin rumalla tavalla joten epäilen koko kirjoituksen todenmukaisuutta.
Vastuunottamista on myös perheen suojelu omilta paheilta.
"Lisäksi tuo kyseinen kirjoittaja-lapsi kiroili liikaa ja solvasi äitiään erittäin rumalla tavalla joten epäilen koko kirjoituksen todenmukaisuutta"
Sinänsä aika yllättävää että kiroilee ja solvaa äitiään tuollaisessa tilanteessa.. Haloo!
Jos itselläni olisi samanlainen kohtalo, niin ei jäisi ihan noin vähäiseksi kiroilu..
Näen lapsen solvauksen ihan oikeutetuksi, hän ei voi ymmärtää miksi äiti tekee näin. (todennäköistä on että ko. vanhempien suhde ei ole kunnossa, muuten äiti ei varmasti pettäisi.) Lapsi ei näe/halua nähdä vanhempiensa ongelmia, tietää vain että äiti tekee väärin. Jokainen pieni lapsi haluaa vain nähdä vanhempansa onnellisena ja mieluiten yhdessä.
Koittakaahan vanhemmat miettiä niitä lapsiakin kun hypitte sängystä toiseen..