17v poika

Ulkomaille voi toki lähteä.

Helpoiten töitä saa Euroopasta, koska EU:n alueella on vapaat työmarkkinat ja vapaa liikkuvuus.

Koulutus on tietysti asia, joka on yleensä välttämätön työn saamiseksi. Toki jotain kesätöitä jne. harjoitteluja saa esim. ilman korkeakoulututkintoa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvä ja huono. Kannattaa kuitenkin kouluttautua Suomessa, koska koulutus on teoriassa ilmaista, ja käytännössä reilusti halvempaa kuin muualla maailmassa. Samanlaisista eduista nautitaan opiskelijoiden keskuudessa lähinnä muissa Pohjoismaissa. Suomalaista koulutusta myös arvostetaan maailmalla, joten miksi jättäisi tilaisuuden käyttämättä, kun tarjolla on koulutusta, joka on ehdottomasti maailman parhaimmistoa.

Mikäli Euroopan ulkopuolelle haluaa töihin, niin ammattitaitoista työvoimaa toki tarvitaan etenkin Aasiassa. Kehittyviä alueita ovat myös Afrikka ja Etelä-Amerikka. Myös Lähi-itään on suomalaisia lähtenyt paljon töihin.

Monille nuorille tämä muutto ulkomaille ja työskentely ulkomailla tarkoittaa lähinnä Amerikan Yhdysvaltoja.

Yhdysvaltoihin ei pääse kovinkaan helpolla, kuten ei pääse Kanadaankaan.
Yhdysvaltoihin on parhaat työllistymismahdollisuudet, kun on hankkinut itselleen korkeakoulututkinnon sellaiselta alalta, jossa Yhdysvalloissa on kova työntekijöiden tarve. Esimerkiksi terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joka työllistää niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, nyt ja tulevaisuudessa. Kuitenkaan toisen asteen tutkinnoilla ei vielä työviisumia oikein hankita. Erityisammatit ovat sellaisia, jotka avaavat työllistymismahdollisuuksia ympäri maailmaa.

Helpoin tapa hankkia työ Pohjois-Amerikasta on varmaankin hankkia paikallinen koulutus, jolloin sinulla on huomattavasti paremmat edellytykset saada työlupa. Koulutus on kuitenkin todella kallista verrattuna Suomeen, koska valtio tai osavaltiot eivät tue opintoja samalla tavalla kuin Suomessa. Lukukausimaksut ovat tavallisia Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa jne. Lukukausimaksut vaihtelevat tutkinnon ja koulun mukaan, mutta yleensä puhutaan tuhansista euroista lukukaudelta. Lukukausi ei kaikkialla tarkoita samaa syyskuu-kesäkuu -järjestelmää, joka Suomen peruskouluissa ja toisella asteella on käytössä. Lukukausia voi yhden opintovuoden aikana olla useampia eli tuo tonnin lasku ei välttämättä riitä vuodessa. Usein kokonaiskustannukset ovatkin pidemmiltä koulutuksilta kymmeniätuhansia euroja.

Näihin on toki saatavilla tukea ja lainaa Kelasta, stipendejä jne. Silti suuri osa on kustannettava itse.

Ehkä paras keino kuvata tuota rahoitusta on se, että yhdysvaltalaiset vanhemmat joutuvat usein aloittamaan säästämisen lastensa koulutusta varten jo ennen heidän syntymäänsä. Rahaa siis kerätään helposti 10-20 vuotta.