Hoidetaanko hampaita nykyään jotenkin väärin vai miksi aamuin illoin pesemisestä lankaamisesta ei näytä suurta apua olevan vaan silti tarvitaan hammaslääkäriä.?
Onkohan kaikissa maissa hammastahnaa? ja siellä missä ei ole niin niiltäkö puuttuu hampaat?
Ehkäpä hampaita harjataan liikaa ja väärillä aineilla. Fluori on myrkkyä!
Onkohan kaikissa maissa hammastahnaa? ja siellä missä ei ole niin niiltäkö puuttuu hampaat?
Ehkäpä hampaita harjataan liikaa ja väärillä aineilla. Fluori on myrkkyä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruokailutavoilla (mitä syö, kuinka usein syö) on valtava merkitys hampaiden kunnolle. Hampaat reikiintyy kun mineraalien liukuneminen hampaan pinnasta on suurempaa kuin mineraalien saostuminen. Jokainen suupala (paitsi puhdas vesi) aiheuttavat happohyökkäyksen, joka nakertaa hampaita, mitä tiheämmin happohyökkäyksiä, sitä enemän reikiä. Ja sillä puhdistuksen laadullakin on väliä, voi hutaista tai puunata viimeisen päälle puhtaaksi. Naapurin Maijale hampaiden harjaus voi tarkoittaa sitä, että harjaa käytetään suussa 10 sekuntia ja langataan etuhampaiden välit. Naapurin Minnalle suun hoito voi tarkoittaa päivittäin 10 minuutin urakkaa, jossa joka kohta hampaissa tarkistetaan useaan otteeseen lian varalta. Meitä on siis moneen lähtöön.
Hammastahnan olemassaolo ei ole niin tärkeää, jos ei ole hammasHARJAA, niin millä ne hampaan puhtaaksi saa. Ja jos ei harjaa, niin tuskimpa sitä tahnaakaan on saatavilla. Näissä maissa hampaiden määrä riippuu pitkälti ravinnon laadusta ja määrästä. Runsaasti hiilihydraattia (sokeria) tiheällä annsotuksella ->vähän hampaita. Viidakossa ruokaa harvoin, sekin lähinnä kasviksia ja joskus lihaa -> enemmän hampaita. Monessa kulttuureissa hampaita putsataan erilaisten puunoksien avulla. oksan pää pureskellaan pehmeän säikeiseksi ja sillä hangataan hampaat puhtaiksi.
Hammastahnasta vielä sen verran, että oikeastaan ainut syy käyttää tahnaa on juurikin tuo fluori! Fluori kovettaa happohyökkäysten pehmentämää kiillettä ja hammasluuta. Harjauksen idea on puhdistaa bakteeriplakki hampaiden pinnalta mekaanisesti, ei hammastahna puhdistusta hoida. Ihmisillä on vain käsitys, että "puhtaan suun" tulee haista mintulta tai mentholilta, tahnan kuuluu vaahdota, jotta se "puhdistaisi" paremmin. Se, että tahna poistaa värjäymiä tai hoitaa ikeniäsi on vain mainostajien ja kaupallisuuden luomaa silmänlumetta. Harjaamalla ne ikenetkin voivat hyvin, käyttipä tahnaa tai ei....
Taitaa karieksen leviämiselläkin olla vaikutusta ruokavalion lisäksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karies
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00704
Jos on bakteerin saanut, niin pitää vain puhdistaa hampaansa ja suunsa sekä ruokailla järkevästi.
Hammaharjaa, tahnoja tai muita pesuvälineitä ei kaikillä hampaallisilla eläimillä ole eikä ihmiselläkään kymmeniä tuhansia vuosia sitten.
Eli ravinto ja tarttuvat bakteeritaudit pakottavat hammahygieniaan. Toisaalta tulee mukana raikkaampi suu ja hengitys, kun ei vanhaa ruokaa mätäne suussa.
Raudanpuuteanemiat, yleensä ravitsemus ovat täytyneet olla ainakin nyt keski-ikäisten hampaiden kuntoon syynä. Periytyvä vaiva lähipiirissä myös huono hammaskiille. Saimme ensimmäisen hammasharjan vasta koulussa.
Hampaat harjataan kevysti ja kaksi kertaa päivässä.
On niitäkin jotka harjaavat kerran viikossa.