Olen 19-vuotias tyttö, jonka ortoreksia muuttui puoli vuotta sitten bulimiaksi. Ennen en syönyt mitään herkkuja, vartaloni oli täydellisessä kunnossa ja urheilin jatkuvasti. Puoli vuotta sitten aloitin pikkuhiljaa lisäämään herkkuja ruokavaliooni, koska halusin parantua ortoreksiasta ja päästä eroon hirveästä kalorien ja ravintoaineiden tarkkailusta. Lihomisen pelko kuitenkin kasvoi, ja rupesin oksentamaan kaikki herkut pois. Inhottavinta tässä on se, että elimistöni valmistautuu itse oksentamaan kun juon vain muutaman kupin vettä (minun ei tarvitse tunkea sormia kurkkuun tai mitään) joten oksentamisen välttäminen on kauhean vaikeaa. Oksentamiseni lähtee aina siitä, että otan ihan pienen suupalan mistä minulle tulee huono omatunto, ja ahmin niin kauan että minun elimistöni jo huutaa että pitää oksentaa. Käyn psykologilla, mutta hän toistelee minulle jatkuvasti että tämä on vain vaihe matkalla kohti aikuisuutta.
Olen lukenut paljon juttuja ihmisistä, jotka ovat oksentaneet yli kymmenen vuotta. Minä olen saanut tarpeekseni jo tästä puolesta vuodesta. Haluaisin kuulla teidän tarinanne, missä vaiheessa parantumista olette, mistä olette saanut apua ja ne jotka ovat parantuneet niin mikä auttoi sen viimeisen askeleen yli. Olen niin loppu, enkä jaksa tätä enää yksin.
vertaistukea vailla
1
164
Vastaukset
- Bullis
Itse sairastuin bulimiaan jo 14 vuotta sitten. Teininä olin lihava melkein 100kg. Aloin laihduttaa. Liikuin kuin hullu ja pidin kalorimäärän minimaallisena. Aloin tuntea pakottavaa syyllisyyttä jokaisesta suupalasta, aloin oksentaa. Pano laski alle 50kg. Keho hylki silloin jo vettäkin. Hampaista alkoi mennä kiille. Tuli paha anemia. Jouduin osastolle tyksiin ja psykalle. En siksi että olisin ollut alipainoinen vaan siksi että keho oli pettämis pisteessä. Paranin hiljaa fyysisesti. Tulin raskaaksi ja aloin voida mielettömän hyvin. En välittänyt kiloista, ruuasta enkä mistään. Vuosia kului vain harvoin oksentaen. Tuli lapsia ja ikää lisää. Nyt olen 28 vuotias, 3 lapsen äiti. Heräsin lihoomiseni viime vuonna. Painoin enemmän kuin koskaan. Menneisyys heräsi nukuttuaan 7 vuotta.Siitä se sitten lähti. Ainut tietämäni tapa hallita kehoani on äärilaidat molempiin suuntiin. Arkeni kuluu laskien ja miettien. Herään aamulla 04 lenkille koirien kanssa, siitä töihin, päiväkodin kautta lenkille. Tähän asti onnistun välttämään ruokaa. Sit tulee mies kotiin. Sitten ruokaa pöytään ( eka virhe) pöntölle oksentamaan. Normaalista annoskoosta. Eilen mies tuli vessaan. Naureskelin et mulle ei perunat enää sovi. Silitti mun selkää eikä sanonut mitään. Meinasin hajota jo siihen. Sit kun muksut nukkuu lähden salille tai crossaan kotona. Juon.syön oksennan. Keho ei kestä vettä.ruokaa.ei edes purkkaa. En voi mennä ravintolaan, en juhlimaan. Olen niin kiinni tässä. En voi laskea päätä alas tai treenata vatsalihaksia. Poskihampaat on kamalassa kunnossa.. koko keho turvonnut. Hiuksia lähtee.kun ei toimi vitamiini ja nestetasapaino.Yritän saada lapsille hyvän itsetunnon vaik oma on nollissa. Alasti oleminen ja omakeho saa vain itsemään. Seksi ei huvita. Työkavereiden olemattomat vitsit satuttavat. Kulissi alkaa painaa. Painoa on nyt 11 kk.ssa lähtenyt yli 50kg. Järki käskee lopettamaan. Keho ei kuuntele. Laihtuminen ksnnustaa jatkamaan. Oravanpyörä johon jouduin lapsena jo. (Eka lihavuushoitoni oli 7 vuotiaana. Lasten nutrilet kokeilu tyksissä). Miten tällsisesta voi parantua? Ei voi. Alkoholisti on aina alkoholisti joten syömishäiriöinen on tavallaan aina myös oman mielensä ja ruumiinsa vanki. Toivon ihmiset ettette ala tähän opetella tai pidä tätä helppoma ratkaisuna. Bulimia on loinen joka tavalla tai toisella voittaa. Se voi mennä piiloon mutta palaa kun olet heikoimmillasi. Pelkistetty tarinani oli tässä. Toivon kaikille voimia ja rohkeutta avata silmändä ja hymyillä kyynelten läpi. Itse toivoisin itselleni samaa. Olen äiti jonka tarvitsee olla terve ja vahva mutta on rikki ja hajalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1271944
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi1001690Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy561306Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?731265Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M311008Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s47916Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm51913Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet44872- 108830
Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37830