Päivä ei pitene symmetrisesti

Jos olisit verrannut tilannetta yhtä pitkän ajan päässä talvipäivän seisauksesta päivän lyhentyessä (21.11.2012: nousu 8.27, lasku 15.14) olisit myös huomannut, että myös päivän lyhentyminen on epäsymmetristä, eli päivä lyhenee voimakkaimmin aamusta.

Tämä tapahtuu siksi, että Maan rata- ja pyörimisliike summautuvat eri tavalla syksy- ja kevätpuolella eikä Maan rata ei ole symmetrinen päivänseisauskohtien suhteen.

Eräs tapa lokeroida tämä ilmiö aivoihinsa taloudellisesti on käyttää aurinkokellon rakentajille tuttua käsitettä "ajantasaus", eli kielisille "Equation of time".

http://en.wikipedia.org/wiki/Equation_of_time

Eli voi myös ajatella että keskipäivän ajankohta hiukan elää vuoden aikana, noin ±15 aikaminuuttia.

Auringon nousut ja laskut ovat (lähes) symmetrisiä keskipäivän suhteen, mutta keskipäivän kohta tosiaan hiukan "elää". No jaa, deklinaation muutos (nousun ja laskun välillä) tekee myös oman pienen efektinsä.

Miksi keskipäivän kohta sitten ei ole vakiopaikalla virallisen ajan suhteen? Tämä juontaa siitä että maapallo kylläkin pyörii pyörimisakselinsa suhteen melkoisen tasaisesti, mutta kiertää rataliikettä Auringon ympäri hiukan vaihtelevalla nopeudella koska elliptisellä radalla etäisyys Auringosta vaihtelee ja keskipäiväksi ajatellaan periaatteessa se hetki kun Aurinko on meridiaanissa.

Lisää vettä myllyyn. Oma selitykseni vaikka noissa se osittain tulikin.

Maapallo pyörähtaa akselinsa ympäri noin 23h 56minuutissa. Mutta koska maapallo kiitää myös radallaan eteenpäin asteen verran auringosta katsottuna, on maapallon pyörähdettävä aste enemmän kuin 360 astetta, jolloin aurinkoon nähden tulee kierros täyteen ja siinä menee noin 4 minuuttia. Josta saadaankin vuorokauden mitaksi noin 24h.
Mutta maapallon rata ei ole täysin pyöreä vaan ellipsi ja auringon ollessa toisessa polttopisteessa maapallo kulkee nopeammin auringon ohi kuin maapallon ollessa kauimmaisessa pisteessa. Auringosta katsoen maapallo liikku hieman enemmän kuin asteen kun maa on lähimmillään aurinkoa tammikuun alussa. Koska maa liikkuu enemmän kuin asteen. on myös maapallon pyörähdettävä vastaavasti enemmän kuin asteen, jotta aurinko tulee samaan kohtaan ja tähän kuluu aikaa muutama sekunti, jopa kymmenen sekuntai tai yli. siksi etelässä olo hetki siirtyy talvipäivänseisauksen aikaan minuutti sotalla kuukaudessa. Samalla nousu ja laskuajat siirtyvät vastaavasti.
Jos katsot almanakasta auringon etelässä olo hetken. Huomaat eron olevan vaikka 12 minuuttia jossakin jaksossa, ja vertaat sitten nousu ja laskuaikoja huomaat että päivä pitenee vaikkapa 66min josta iltapäivä venyi 44min ja aamupäivä 21min kun ilman tätä 12minuutin etelässä olo hetken siirtymista, olisi molemmat päät pidentyneet 33minuuttia. kesällä tillanne on toisin päin ja etelässä olo hetki aikaistuu kesän aikana.

Onko jollakulla tarkempaa tietoa siitä, miten paljon kaamosraja kevättalvella siirtyy päivittäin pohjoiseen päin? Päässälaskulla pääsee arvoon 30 km/päivä (¼°·40000 km/360°).

"Miksi päivä ei pitene yhtä paljon alusta ja lopusta?"

Villakoiran ydin on mielestäni siinä että keskipäivän kohta ei pysy paikallaan kellonajan suhteen. Keskipäivänä pidän sitä hetkeä jolloin Aurinko on suoraan etelässä.

Jos oletetaan että Auringon deklinaatio ei muutu nousun ja laskun välillä (joka ei ole ihan tarkalleen totta) niin nousu ja lasku ovat symmetrisiä keskipäivän suhteen. Ajantasauksen tarve kuitenkin osoittaa että keskipäivän kohta liikkuu noin ±15 minuuttia vuoden kuluessa.