AY syö vaikka ihmisiä

HBL kertoi, että SAK:n tiedotuspäällikkönä nykyään toimiva Riitta Juntunen oli DDR:n salaisen poliisin Stasin ilmiantaja – kiduttajien ja murhajien juoksutyttö. Hänen Stasiin liittyvä koodinimensä oli “Kati”, ja hän työskenteli kääntäjänä valtiollisessa tulkkaus- ja käännöstoimistossa Itä-Berliinissä.

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2009/11/09/riitta-juntunen-kiduttajien-ja-murhaajien-juoksutytto/

HBL: SAK:n Riitta Juntunen sai 70 000 D-markkaa vakoilupalkkioita
Sanomalehti HBL paljastaa, että SAK:n nykyinen viestintäjohtaja Riitta Juntunen sai 70.000 D-markkaa palkkioita Itä-Saksan Stasilta vakoilijan toimistaan. "Agentti Kati" luovutti aineistoa Stasille kaikkiaan seitsemän mapillista, yhteensä 940 sivua.
46254
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 46

Vanhimmat

Tämän saman vanhan jutun jaksat postata kerta toisensa jälkeen.....

Äänestä
  • Hullut ay varkaat ovat mielisairaita.

    Äänestä

Joku hullu on vieläkin tuollaisten liittojen jäsenenä.

Äänestä
  • Eiköhän siellä Stasin vakoojina ollu muitakin nykyisiä Suomalaisia huippupoliitikkoja lähinnä vasemmistoolaisia?

    Ihmetyttää että tollanen "kati" saa olla SAK:n huippu virassa? No ehkä "katilla" on tietoja muistakin stasilaisista jotenka parempi olla hiljaa.

    Äänestä

  • Kerroppa nimelläsi, jos ole jolsa jätkä. Tule nimelläsi, tai runkkaudu kopissasi. 38 työvuoden jälkeen eläkkeeni netto on 1883 euroa, repäise siitä.Mutta älä huoli , runkkautuu ne miljonääriykin.

    Äänestä

  • ja duunari maksaa kirjoitti:

    Eiköhän siellä Stasin vakoojina ollu muitakin nykyisiä Suomalaisia huippupoliitikkoja lähinnä vasemmistoolaisia?

    Ihmetyttää että tollanen "kati" saa olla SAK:n huippu virassa? No ehkä "katilla" on tietoja muistakin stasilaisista jotenka parempi olla hiljaa.

    Tarja Halonen toimi aikoinaan Stasin vakoojana Suomessa ja eteni vähitellen merkittäviin tehtäviin kuten Setan toimitusjohtajaksi. Ansioistaan hän sai DDR:n korkeimman kunniamerkin eli Punaisen Sirpin.

    Äänestä

Kaikki ne SAK:n porukat ovat joko Stasin tai KGB:n leivissä. Ei tässä mitään uutta ole mutta ihmetytti että ne sai myyrän aina presidentiksi asti oli aika huippua.

Kannattaa aina pitää välimatka noihin maanpettureihin koska eipä noista tiedä milloin sitä puukkoa tulee selkään.

SAK on siis maanpetosvihollinen.

Äänestä
  • Onpa "arka" aihe Kun Ay meuhkaajat (neljäs-nainen jne) ovat hiiren hiljaa!
    Vähän sama kun kommentoitiin noin vuosi sitten Akt:n puheenjohtajan sikailusta uhkailtiin ip osoitteen selvittämisellä ja kovilla seurauksilla?!

    Äänestä

  • lampaat!!! kirjoitti:

    Onpa "arka" aihe Kun Ay meuhkaajat (neljäs-nainen jne) ovat hiiren hiljaa!
    Vähän sama kun kommentoitiin noin vuosi sitten Akt:n puheenjohtajan sikailusta uhkailtiin ip osoitteen selvittämisellä ja kovilla seurauksilla?!

    Nii missä se DDR on. Missä Neuvostoliitto. Vetääkääpä poijjaat kello nykyaikaan. Enempi teinä miettisin työntekemistä ja omillaan toimeentulemista kuin haikailemista jonkun DDR stasi KGB Polsevismin ym. perään. Rannanjärvi on kuallu.

    Äänestä

Nyt valkeni!
Jalasjärven papukaija on nimittänyt harhaluuloissaan minua Kalervo Kullannupuiksi lukuisia kertoja täällä. Olen aina ihmetellyt, että mistä se nimitys tulee. Nyt selvis.

Katso myös
http://tinyurl.com/luulo

Äänestä
  • Joku herra -G- esiintyy mm kalle örinämahana ytk vakuuttava työttömyyskassa fasebookissa

    Äänestä

  • Nyt kuitenkin erään vieraskirjassa ei kunnioiteta vakiintunutta nimimerkki käytäntöä vaan omavaltaisesti otetaan IP osoitteessa oleva organisaatio ja nimetään vastaajan omaksumalla nimimerkillä "jalasjärven papukaija" sillä ei ole mitään eroa vaikka nimimerkkinä olisi "kiven pyörittäjän kylä" niin tämä vieraskirjan vastaaja vääntää sen "jalasjärven papukaijaksi"

    Äänestä

  • Nyt valkeni! -G-LLe kirjoitti:

    Nyt kuitenkin erään vieraskirjassa ei kunnioiteta vakiintunutta nimimerkki käytäntöä vaan omavaltaisesti otetaan IP osoitteessa oleva organisaatio ja nimetään vastaajan omaksumalla nimimerkillä "jalasjärven papukaija" sillä ei ole mitään eroa vaikka nimimerkkinä olisi "kiven pyörittäjän kylä" niin tämä vieraskirjan vastaaja vääntää sen "jalasjärven papukaijaksi"

    Vieraskirjan ylläpitäjä on estänyt viestien jättämisen käyttämästäsi verkko-osoitteesta.

    Herra -G-:n tulkinan mukaan kun ei vastaa, se on hävinnyt väittelyn ihan itse!.

    Äänestä

Tuollaisia ammattiliittojen henkilökunta on moraaliltaan. Tyhmät lampaat eli jäsenet juoksevat vaikka polttouuniin, kun ay-pelle puhuu ja paasaa hullun saarnaajan tavoin.

Äänestä
  • Onneksi on niitä ""tyhmiä lampaita, että fiksuilla ja filmaattisilla on tervydenhoito, kolutus,,lomat ja pekkaset!!

    Mitä ihanaa fiksut ja filmaattiset aikaansaavatkaan kun jo "tyhmät lampaat" noin paljon niin hyviä asioita saivat aikaiseksi! Johtajillakin on isyysloma, kesäloma duunareista puhumattakaan.

    Äänestä

  • neljäs-nainen kirjoitti:

    Onneksi on niitä ""tyhmiä lampaita, että fiksuilla ja filmaattisilla on tervydenhoito, kolutus,,lomat ja pekkaset!!

    Mitä ihanaa fiksut ja filmaattiset aikaansaavatkaan kun jo "tyhmät lampaat" noin paljon niin hyviä asioita saivat aikaiseksi! Johtajillakin on isyysloma, kesäloma duunareista puhumattakaan.

    Niin on eduskunta päättänyt. Ne eivät liity mitenkään yhdistystoimintaan eli liittoihin.

    Äänestä

  • Eipäs sekoilla kirjoitti:

    Niin on eduskunta päättänyt. Ne eivät liity mitenkään yhdistystoimintaan eli liittoihin.

    Kyllä ne liittyvät ammattiliittoihin ja työnantajaliittoihin hyvin paljon, duunarit ne ovat työehtosopimuksiin taistelleet, ei eduskunta.

    Äänestä

  • neljäs-nainen kirjoitti:

    Kyllä ne liittyvät ammattiliittoihin ja työnantajaliittoihin hyvin paljon, duunarit ne ovat työehtosopimuksiin taistelleet, ei eduskunta.

    Aivan, tuossa listaa sodista vuosituhannen vaihteeseen. Muutamia ay-liikkeen tärkeitä aikaansaannoksia kautta vuosien:
    1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
    1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää.
    1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
    1958 Työturvallisuuslaki
    1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
    1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
    1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
    1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
    1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
    1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
    1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
    1969 Luottamusmiessopimus.
    1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus.
    1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
    1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
    1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
    1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
    1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
    1977 Talviloma.
    1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
    1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
    1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
    1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
    1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II : työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
    1985 Laki kotihoidontuesta.
    1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
    1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
    1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
    1990 Henkilörahastolaki
    1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
    1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
    1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
    1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
    2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

    Äänestä

  • 153 kirjoitti:

    Aivan, tuossa listaa sodista vuosituhannen vaihteeseen. Muutamia ay-liikkeen tärkeitä aikaansaannoksia kautta vuosien:
    1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
    1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää.
    1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
    1958 Työturvallisuuslaki
    1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
    1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
    1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
    1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
    1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
    1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
    1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
    1969 Luottamusmiessopimus.
    1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus.
    1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
    1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
    1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
    1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
    1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
    1977 Talviloma.
    1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
    1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
    1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
    1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
    1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II : työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
    1985 Laki kotihoidontuesta.
    1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
    1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
    1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
    1990 Henkilörahastolaki
    1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
    1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
    1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
    1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
    2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

    Siinä olikin pitkä lista Suomen eduskunnan määräämistä laista ja asetuksista.

    Ay-liikkeet ovat yhdistyksiä, niillä ei ole päätösvaltaa.

    Äänestä

  • neljäs-nainen kirjoitti:

    Kyllä ne liittyvät ammattiliittoihin ja työnantajaliittoihin hyvin paljon, duunarit ne ovat työehtosopimuksiin taistelleet, ei eduskunta.

    Eli mielestäsi eduskunnassa ei ole duunareiden edustajia ja duunarit eivät äänestä.

    Äänestä

  • Parlamentti päättää kirjoitti:

    Siinä olikin pitkä lista Suomen eduskunnan määräämistä laista ja asetuksista.

    Ay-liikkeet ovat yhdistyksiä, niillä ei ole päätösvaltaa.

    Ay-liikkeet ovat yhdistyksiä joilla on VALTAA neuvotella ja sopia tyehdoista ja palkoista!

    Äänestä

  • 153 kirjoitti:

    Aivan, tuossa listaa sodista vuosituhannen vaihteeseen. Muutamia ay-liikkeen tärkeitä aikaansaannoksia kautta vuosien:
    1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
    1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää.
    1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
    1958 Työturvallisuuslaki
    1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
    1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
    1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
    1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
    1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
    1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
    1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
    1969 Luottamusmiessopimus.
    1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus.
    1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
    1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
    1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
    1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
    1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
    1977 Talviloma.
    1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
    1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
    1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
    1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
    1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II : työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
    1985 Laki kotihoidontuesta.
    1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
    1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
    1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
    1990 Henkilörahastolaki
    1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
    1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
    1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
    1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
    2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

    Mistä olet kopioinut tämän listan? 40 tuntinen työviikko ei tullut 1965, koska vielä 1967 oli 45-tuntinen työviikko. Kesällä tehtiin 40-tuntista viikkoa, mutta ne vapaat lauantait oli kyllä tehty aikaisemmin sisään.

    Äänestä

  • neljäs-nainen kirjoitti:

    Ay-liikkeet ovat yhdistyksiä joilla on VALTAA neuvotella ja sopia tyehdoista ja palkoista!

    Jokaisella on valta ja oikeus neuvotella ja sopia itse omat työehtonsa sekä palkkansa.

    Ihmeellisiä tuollaiset ihmiset ja tahot, jotka haluavat koko kansan orjuuteen ja valvontaan, kuten Pohjois-Koreassa..

    Äänestä

Paha epidemia varsinkin sivistysmaissa. Muuta siis pohjoiskoreaan siellä et joudu kärsimään liitoista.

Äänestä
  • Oli venäjälläkin liitot. Yhtä demokraattisia, kuin esim PAM. Tai SAK.

    Äänestä

  • Pohjois-Korean malli on liittojen tavoite. Nyt liitot ovat jo melko pitkällä, työntekijä ei saa päättää edes omista työajoistaan, eikä palkastaan.

    Äänestä

  • Vapaudenriistoa kirjoitti:

    Pohjois-Korean malli on liittojen tavoite. Nyt liitot ovat jo melko pitkällä, työntekijä ei saa päättää edes omista työajoistaan, eikä palkastaan.

    Missäs vaiheessa on syntynyt sellainen harha, että työntekijä ITSE päättää palkastaan ja työajoistaan?

    Kyllä lakien, säädösten ja sopimusten mukaan palkasta ja työajasta päättää TYÖNANTAJA ja ihan yksin!

    Äänestä

  • huuhaatahups kirjoitti:

    Missäs vaiheessa on syntynyt sellainen harha, että työntekijä ITSE päättää palkastaan ja työajoistaan?

    Kyllä lakien, säädösten ja sopimusten mukaan palkasta ja työajasta päättää TYÖNANTAJA ja ihan yksin!

    Suomessa on sopimusvapaus ja työnteosta saavat sopijapuolet päättää keskenään mitä vain, mikä ei riko lakia.

    Äänestä

  • Tietoa tytölle kirjoitti:

    Suomessa on sopimusvapaus ja työnteosta saavat sopijapuolet päättää keskenään mitä vain, mikä ei riko lakia.

    Niinhän tuossa ylläolevassa kijoituksessa todettiin!

    Äänestä

  • neljäs-nainen kirjoitti:

    Niinhän tuossa ylläolevassa kijoituksessa todettiin!

    Olen ihmetellyt termiä menetetty sukupolvi. En enää kun näitä kirjoituksia lukee. Nämähän syövät kädestä kunhan syöttäjällä on Saksalainen laatuauto siistit kuteet. Täysin väärä käsitys työelämän perusasioista. (tes. työsopimuslaki. sopimusosapuolet.) Luullaan paljon ei tiedetä yhtään mitään. Neljäs nainen on sentään perillä asioista mutta turha näitä on valistaa. Kyllä elämä opettaa kun velkarahalla leikitään rahamiestä.

    Yhden uusavuttoman isoin huolihan on että liitto syö verovaroja joistä hänen toimeentulotukensa rahoitus järjestetään.

    Ja tämmösiä neropatteja jonkun pitäis vielä työllistää. Ei ihme jos ei kysyntä ja tarjonta kohtaa.

    Äänestä

  • heihalloo kirjoitti:

    Olen ihmetellyt termiä menetetty sukupolvi. En enää kun näitä kirjoituksia lukee. Nämähän syövät kädestä kunhan syöttäjällä on Saksalainen laatuauto siistit kuteet. Täysin väärä käsitys työelämän perusasioista. (tes. työsopimuslaki. sopimusosapuolet.) Luullaan paljon ei tiedetä yhtään mitään. Neljäs nainen on sentään perillä asioista mutta turha näitä on valistaa. Kyllä elämä opettaa kun velkarahalla leikitään rahamiestä.

    Yhden uusavuttoman isoin huolihan on että liitto syö verovaroja joistä hänen toimeentulotukensa rahoitus järjestetään.

    Ja tämmösiä neropatteja jonkun pitäis vielä työllistää. Ei ihme jos ei kysyntä ja tarjonta kohtaa.

    Pohjois-Korean kannattaja sössää taas innoissaan. Olet palstan tyhmin, neljäs-nainen, kehut itseäsi toisella nimellä.

    Äänestä

  • neljäs-nainen kirjoitti:

    Niinhän tuossa ylläolevassa kijoituksessa todettiin!

    Sopijapuolet ovat työntekijä ja työnantaja, liitot eivät kuulu siihen.

    Äänestä

  • säälittävää kirjoitti:

    Pohjois-Korean kannattaja sössää taas innoissaan. Olet palstan tyhmin, neljäs-nainen, kehut itseäsi toisella nimellä.

    :: DDDDDDDDDDDDD!!!! Siellä palstan majakka loistaa arvailuillaan!!!!

    Mikä siinä on kun jotkut eivät osaa ottaa minkäälaista asiallista kantaa ilman Neuvostoliittoa tai Pohois-Koreaa??? Tai nimittelyä kommariksi tai sekoittamalla Stasin, KGB:n aina kun on kyse työehtosopimuksista???

    Se, että aloilla on yhteneväiset minimi työehdot ja palkat on yrittäjien etu mitä suurimmassa määrin, kaikki yrittäjät ovat työvoimakustannusten kanssa samalla viivalla, tasa-arvoisessa kilpailuasemassa.

    Äänestä

  • opi ymmärtämään kirjoitti:

    Sopijapuolet ovat työntekijä ja työnantaja, liitot eivät kuulu siihen.

    Ammattiliitot kuuluvat siihen ja mitä suurimmassa määrin!!

    Työntekijä ja työnantaja voivat sopia vain työehtosopimuksen ja laiken mukaisen työajan ja palkan!!!

    Muutakin voi tietysti sopia ja tehdä, mutta jos palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen, ei tule työttömyyspäivärahaakaan koska työssäoloehto ei täyty, ei kukaan kokoomuslainenkaan duunari voi olla niin pahvi, että pissii omaan viuluunsa!

    Äänestä

  • neljäs-nainen kirjoitti:

    :: DDDDDDDDDDDDD!!!! Siellä palstan majakka loistaa arvailuillaan!!!!

    Mikä siinä on kun jotkut eivät osaa ottaa minkäälaista asiallista kantaa ilman Neuvostoliittoa tai Pohois-Koreaa??? Tai nimittelyä kommariksi tai sekoittamalla Stasin, KGB:n aina kun on kyse työehtosopimuksista???

    Se, että aloilla on yhteneväiset minimi työehdot ja palkat on yrittäjien etu mitä suurimmassa määrin, kaikki yrittäjät ovat työvoimakustannusten kanssa samalla viivalla, tasa-arvoisessa kilpailuasemassa.

    Nauraa katketakseen DDD.

    Äänestä

"Muutakin voi tietysti sopia ja tehdä, mutta jos palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen, ei tule työttömyyspäivärahaakaan koska työssäoloehto ei täyty, "

Ei pidä paikkaansa. Jos palkka on alle tietyn rajan, niin silloin saa pelkkää peruspäivärahaa työttömäksi jäädessään. Raja kulkee suunnilleen siinä missä ansisionnainen laskisi alle peruspäivärahan.

Äänestä

Sama meininki on nyt Suomessa.

Äänestä

Kuka haluaisi nuolla?

Äänestä

Ammattiliitot pitävät tietokantoja Stasin tavoin. Jäsenet on helppo hakea tarvittaessa vankileirille.

Äänestä

Demareiden Rinne ja Ihalainen ovat ministereinä. Miettikää jo kenet päästätte valtaan. Onko mukavaa, kun yöllä haetaan vankilaan ilman syytä ja paluuta ei ole.

Äänestä

Tuota tyyppiä elätät jäsenmaksuillasi.

Äänestä

SAKin entinen johtaja on työministerinä.

Äänestä

Muistakaa, että demarit vihaavat palkansaajia.

Äänestä
  • Miksi vihaisi, he maksavat jäsenmaksuja.

    Kaikki vihaavat työtävieroksuvia sossupummeja.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


AY vie aina kaiken kirjoitti:

HBL kertoi, että SAK:n tiedotuspäällikkönä nykyään toimiva Riitta Juntunen oli DDR:n salaisen poliisin Stasin ilmiantaja – kiduttajien ja murhajien juoksutyttö. Hänen Stasiin liittyvä koodinimensä oli “Kati”, ja hän työskenteli kääntäjänä valtiollisessa tulkkaus- ja käännöstoimistossa Itä-Berliinissä.

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2009/11/09/riitta-juntunen-kiduttajien-ja-murhaajien-juoksutytto/

HBL: SAK:n Riitta Juntunen sai 70 000 D-markkaa vakoilupalkkioita
Sanomalehti HBL paljastaa, että SAK:n nykyinen viestintäjohtaja Riitta Juntunen sai 70.000 D-markkaa palkkioita Itä-Saksan Stasilta vakoilijan toimistaan. "Agentti Kati" luovutti aineistoa Stasille kaikkiaan seitsemän mapillista, yhteensä 940 sivua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu