OVATKO NÄMÄ POISSAOLOKOHTAUKSIA??

Törmäsin kerran wikipedian artikkeliin poissaolokohtauksesta ja mun mielestä oikeet on aika hyvin kuvattu. Mä saatan jopa "terästäytyä" kun tiedän että kohtaus on päällä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Simple_partial_seizure

Kiitos viestistäsi! Onko sulla edenny nuo poissaolokohtaukset kouristeluun? Onko sulla mitään lääkitystä päällä? Mitä tarkoitat tuolla "terästäytymisellä"?

Kiitos jo etukäteen vastauksesta :)

Ja jos sulla on ollu lääkitys niin onko se saanut kuriin poissaolokohtaukset?

Mä saan tajunnanhämärtymiskohtauksia. Ne kestää 20s-2min ja sinä aikana ei ulkopuoliset välttättä huomaa, elleivät tiedä entuudestaan millaisia kohtaukseni ovat. Alan useimmiten tosin myös maiskuttamaan silmät kiinni, mutta näiden alle minuutin kestävien kohtauksien aikana olen vain jossain aivan huuruissa enkä kykene vastaamaan mihinkään vaikka kuinka yritän, ja kun kohtaus on ohi, olen aivan muissa maailmoissani pari minuuttia ja olo on todella väsynyt, kuin olisin juuri herännyt. Jos kohtauksia tulee monta, olen aivan tillin tallin koko loppupäivän. Näitä kohtauspäiviä on n. 1-2 kuukaudessa.

Myös minulla oli alussa puolen vuoden paniikkihäiriö, joka meni niin pitkälle että tarvitsin lääkitystä. Viekäkään en tiedä oliko se epilääkityksestä joku sivuoire, vai epilepsiasta johtuva.

Mulla on lääkkeenä Neurotol Slow, ja lisälääkitystä etsiskellään, kun ei NS riitä.

Okei kiitos tiedosta rebben :)

Kannattaa uskoa lääkäreitä diagnoosissa eikä etsiä suoraan sanottuna tekosyitä kohtaukselle kofeiinista. Kerta olet saanut vuosia jonkinlaisia auroja ja testeissä on näkynyt epilepsiaan viittaavia jälkiä. Jos kohtaus ois tullut ykskaks niin sit ehkä toi kofeiini menettelis mahdollisesna syynä, mut ei enään näin selvässä tapauksessa.

Olen pahoillani puolestasi, mutta ei kannata alkaa epäilemään/kieltämään epiä itse itseltäsi. Itsellä oireilu alkoi pikku hiljaa teini-iästä ja vuosien saatossa lisääntyä päivittäiseksi.

Kohtaus alkoi niin et tuli "outo-olo" ja tunne et "jotain tapahtuu", toiminta pysähtyi(käden liike, puhuminen), ymmärsin missä olin ja kuka olin ja kuulin kyllä mitä mulle puhuttiin ja ymmärsin mitä ympärillä tapahtu, mut en vaan pystynyt vastaamaan puheeseen enkä muihinkaa ärsykkeisiin vaikka oisin halunnut, olin jonkinlaisessa ihme "tilassa" , lisäksi aisti häiriöitä, dejavu yms.

Kunnes sit yks kerta sain varsinaisen kohtauksen ja jouduin sairaalaan ja tutkimukset tehtiin ja magneetti ja sähkökäyrä molemmat "osoittivat samaa" kohtaa pääkopassa ja niin se epilepsia diagnoosi sit tuli.

Sit alkoi lääkekokeilu ajat ja lääkäri vain sanoi et aika näyttää millainen epi mulla on ja et mikä lääke tehoaa, vai tehoaako mikään. Kuitenkin kävin siinä kaiken p*skan lomassa(paniikkikohtauksia alkoi ilmaantua kun stressasin et "mitä jos saan nyt kohtauksen" ja keppran sivuoireena) koulun loppuun ja töitäki tein kaikki lomat ja useat vloput. Oikea lääke lopulta löytyi ja olen ollut vuosia kohtaukseton ja nykyään elän täysin normaalia elämää(mm. juon alkoholia ja ajan autoa ja käyn töissä)

Eli ei muutaku eteenpäin elämässä! Vaikka saattaa masentaa tms., niin ei kannata jäädä kotia makaan vaan jatkaa elämää ihan kuin ennenkin. Tietysti tietyin varotoimin(uni,ruoka, alkoholi).

Tsemppiä ja hyvää kevään odotusta sulle :)

Mun ensimmäinen kohtaus alkoi noin: Äänet alkoivat kuulua kaukaa, päässä humisi jne. ja heräsin sairaalan pihalla (siis olin auton kyydissä ja ajaja läksi tietenkin heti sairaalaan). Nyt minulla on lääkitys ja nyt melko hallinassa, välillä kohtaus "aktvoituu" jostain yllättävästä äänestä (ennen sopivaa lääkitystä herkemmin). Mikron ääni, koiran haukahdus, vauvan itku...

Nyt kohtaukset sellasia että päässä alkaa humiseen, vartalossa tuntuu kumma tunne ja joskus puhe menee ("puuroutuu"). Ihmiset ympärillä ei näe/huomaa.. Saatan olla aamuraportilla töissä koko tuon ajan, ymmärrän mitä ympärillä tapahtuu ja kun olen hiljaa niin kukaan ei huomaa mitään.
En ole ajatellut että nämä olisi poissaolokohtauksia, olen mieltänyt poissaolokohtaukset sellaisiksi että "havahtuu" jostain mitä ei ollut huomannut alkaneensa tekemään.. Korjatkaa os olen väärässä, en tiiä?

Lääkityksenä Lamictal jonka rinnalle otettiin Frisium.

Kiitoksia kannanotoistanne, nimimerkillä "mun tarina". Minkälainen lääkitys sinulla on tällä hetkellä ts.minkänimisä lääkkeitä otat?

Hei kohtalotoveri. Minulla myös näitä ns. petit mal kohtauksia. Minulla kesti kauan hakeutua hoitoon. Pelkäsin tätä epilepsiaa ja eniten ajokieltoa. Kohtaukseni alkavat esitunteella(hyvä fiilis) ja etenevät pian sellaiseksi, että en ymmärrä muiden puhetta kunnolla enkä saa sanottua mitään järkevää. Kestää muutaman minuutin. Ymmärrän olla nolostunut ja yritän häipyä tilanteesta. Useita vuosia elin näiden kohtausteni kanssa, ilman, että kukaan huomasi. Pahimmillaan kolmasti päivässä. Kohtauksen aikana olen monesti yrittänyt lukea, mutta sanoja ei vaan ymmärrä. Autolla ajaessa sain kohtauksia ja selvisin yleensä hyvin. Kerran tosin en osannut vaihtaa vaihdetta. Join aiemmin runsaasti aspartaamilimuja, näiden lopettamisen jälkeen kohtaukset hieman harvenivat, mutta eivät loppuneet. Kerran rajun mahataudin yhteydessä sain sitten kouristuskohtauksen. Magneetti kuvissa ei onneksi löytynyt mitään, eeg:ssa selvä muutos. Sain pari kk sitten apydan nimiset lääkkeet ja annosta nostellaan nyt jatkuvasti, jotta kohtaukset häipyisivät. Voimia sinulle hämmennyksesi kanssa. Minä myös yritän aina kohtaksen jälkeen pohtia syitä mikä siihen johti. Aspartaamit ja glutamaatit on pannassa. Kahvia juon paljon. Sama epäilys kaihertaa välillä omaa mieltäni, että onko diagnoosini oikea, etenkin kun lääkkeet eivät vielä ole tehonneet. Kai tämä on jotakin kieltäytymistä, ennenkuin mieli alkaa sopeutua. Epilepsialiittoon liittyminenkin oli ison kynnyksen takana. Sitä ei vaan ole vielä hyväksynyt olevansa Epileptikko.

No Hei! :) Mähän en aluksi edes tajunnut että nämä ovat mitään kohtauksia.. :D aloitko sä minkäikäisenä ite muute saamaa näitä? luulin vaan, että tää on ihan normaalia, kunnes sitten sain sen (ensimmäisen, ja toivottavasti viimeisen) kouristelukohtauksen. Nyt kun olen diagnoosin saanut jne niin olen oikeastaan aika sujut sen kanssa. Ajokielto otti oikeestaa eniten päähän..

Mustaki tuntuu, että jotkut tietyt lisäaineet/hermovälittäjäaineet saattavat laukasta noita kohtauksia herkemmin, mutta en ole vielä ainakaan huomannut mikä erityisesti.

Onneksi tää epilepsia ei nyt oo sieltä pahimmasta päästä, pystyy kuiteki normaalii elämää elään jne, ja toivotaan että saadaan nää pikkukohtauksetkin lääkkeillä kuriin:) Mulki on muute tuo apydan juuri lääkkeenä otan tällä hetkellä 2kpl päivässä.

Itsellä myös poissaolokohtauksia(?), välillä useamman viikon tauko, mutta jälleen jatkuessaan saattaa tulla useampikin kohtaus päivässä. Kohtauksen aikana olen tajuissani, mutta mikäli puhun jollekin tai luen tekstiä, vaatii ponnisteluja saada niistä selvää ja ymmärtää. Tahdosta riippumatta alkaa päässä pyöriä pikakelauksella vanhat tapahtumat/unet ja tulee huono olo. Kohtauksen jälkeen ilmenee usein väsymystä ja kylmiä väreitä ja mikäli olen jonkun seurassa, en välttämättä heti tiedosta olinpaikkaani tai kykene keskustelemaan.

Itse lähiaikoina menossa tilaamaan ajan lääkärille ja myöskin pienellä ennakkoluulolla, sillä edellinen aika peruttiin

Joo lääkäriin ja äkkiä ja muista se, että jos meet julkiselle, niin yleensä sun pitää itse vaatia toimenpiteitä eli vaadit päästä ainakin pääkopan magneettiin ja eeg käyrään..!

Minun poissaoloni alkoivat kolmikymppisenä. Tasaisesti tihenivät aikaa myöden. Nyt on Apydanin annos nostettu 2x600mg. Kohauksia on tullut nyt kerran viikossa. Lääkäri on hoitajan mukaan (puhelinaika) tyytyväinen tähän. Ilmeisesti pitäisi vähentyä hiljakseen. Itse olen vähän pettynyt, koska oletin, että lääkkeillä "paranee". Aina annosnoston jälkeen olo on puolen viikkoa aivan karmea, mutta tasaantuu sitten. Nyt saan hämärässä todella ärsyttävää väpätystä näkökenttään. Iltalenkille en ole enään uskaltanut.Natrium arvo on nyt 129, eli tosi matala. Kuinkahan nopeasti lääkkeet ovat muilla tehonneet? Natriumit tasaantuneet?

mulla on ollu poissaolokohtauksia muutaman vuoden ajan, ja lähinnä koen ne ärsyttäväksi ja haluan kohtauksen vaan menevän ohi asap. kerran sain kohtauksen supermarketissa, ja havahduin yhtäkkiä kun tajusin etta olin leijunut hyllyjen välissä ilman määränpäätä aikani, ja olin tutkinut tuoteselosteita mutta en osannut valita oikein mitään (täysin päinvaistaista toimintaa kuin normaalisti).

voitte myös kuvitella tilanteen kun oon facebookin chatissa, keskellä keskustelua kun kohtaus iskee päälle ja toinen ihminen huhuilee ja ihmettelee mihin mä oon hävinnyt ja mä tiedostan kyllä tilanteen mutta en voi edes kirjoittaa että mun pitää nyt mennä.

mulla poissaolokohtauksiin liittyy myös näköharhat, eli mikään ei näytä oikein siltä kuin pitäis. kotona esim. huonekalut on vaihtaneet järjestystä, ja kerran harhailin omassa kodissani tunnistamatta ympäristöäni. katsoin vaatekaappiinkin ja totesin että ei ole mun vaatekaappi.

ymmärrän siis kyllä kaiken mitä ympärillä tapahtuu mutta en pysty osallistumaan keskusteluun, vastaamaan kysymyksiin, lähinnä vaan harhailen edestakaisin kunnes kohtaus menee ohi ja palaudun takaisin maanpinnalle. mun kohtaukset kestää useammasta minuutista (kaupassa) puoleen tuntiin (kotona). ehkä siis julkisella paikalla pystyn tsemppaamaan ja palautumaan nopeammin, en tiedä?

eniveis, olen käynyt MRI:ssä ja EEG:ssä, lopputulos oli että mitään poikkeavaa ei löytynyt. nyt olen ollut lähestulkoon ilman kohtauksia jo puolen vuoden ajan.

sophie147: onko sinulle siis neurologi antanut epilepsia diagnoosin? Oireesi kuulostavat oudolle, tai lähinnä tuo et saatat puoli tuntia harhailla ei käsittääkseni kuulu epilepsiaan. Epilepsiassa poissaolokohtaukset kestävät hetken, sekunneista MUUTAMAAN minuuttiin, ei puoleen tuntiin!?

ramanda: mielestäni sinun oireet ei kuvasta epilepsiaa. Oletko ehkä masentunut/mieliala laskenut jostain syystä? Itsellä huono muistisuutta, mutta pistän sen täysin mielialan laskun syyksi(ajoittaista).
Sinun tilanteessasin kun lapsella todettu ja mainittu mahdollisuutta perinnöllisyyteen veikkaisin et ehkä ylireagoit "oireisiin"(, samaan tyyliin kuin hyvin monella raskautta yrittävällä).

Pitäiskö mun olla huolissani, kun pari kertaa yökerhossa tanssiessani on tullut sellasia muutaman sekunnin black outteja? Ne on tullut silloin, kun discovalot on alkanu vilkkumaan sillain tosi nopeasti. En muista enää kunnolla, miltä sillon tuntui (vaikka viimesimmästä tapauksesta on aikaa vain vajaa 2 viikkoa..) mutta muistan, että oon tiedostanut, että en pysty tavallaan hallitseen itseeni enää. Ja muistan, että toivoin kovasti, että näytän normaalilta, että pystyn jatkamaan tanssimista ja että se olotila menee nopeasti ohi.
Meidän suvussa on ollut epilepsiaa (ainakin pikkuserkulla oli), joten sen takia oon koittanut etsiä tietoa. Mutta koska noi black outit on harvinaisia, niitä ei oo vielä tullut normiarjessa, niin tuntuu tyhmältä mennä johkin lääkäriin.

Joo tiiän tää on aik vanha mut oon ite 13 ja mul on tullut näit kyseisii kohtauksii 11v asti ;_;. Eli 2 vuotta

Kaikki muut täsmäs täydellisesti, paitsi kouristukset ku niitä ei tuu.

Mulla oli ennen ensimmäistä kohtausta (-2008) juuri tuommoisia kohtauksia (auroja? ).. Päätyi kunnon kohtaukseen. Näitä auroja on tullut vuosien aikana enemmän tai vähemmän, mutta kunnon kohtausta ei ole tullut koska olen tuosta asti ollut säännöllisellä lääkityksellä. Kukaan ulkopuolinen ei huomaa näitä.

Itse olen 12-vuotias ja minulla on esiintynyt samantyyppisiä kohtauksia jo viiden vuoden ajan. Kohtaukset kestävät jopa monta tuntia kerralla ja niitä tulee melkein joka päivä. Ollaan oltu lääkärillä ja määrättiin eeg:hen epilepsian varalta mutta mitään epilepsiaa ei todettu. Nyt mentiin viikko sitten uudestaan lääkärille ja sieltä ei saatu mitään vastausta.

Poissaolokohtauksia on lukuisia erilaisia

Myös aloituksessa kuvattuja, mutta lisäks isompia/pienempiä, lyhyempiä/tosi pitkiä, ihan kujalla/hyvin vähän. Jne

Terve terve ukko!

Mulla on itellä (juuri samalla tavalla) tulevia poissaolokohtausia!

Multa leikattiin päästäni verenkiertotukos vasemmalta puolelta ku olin 12 v

Nyt oon 41 ja ennen tuli myös toisenlaisia kohtauksia, mut onneks ei enään tuu niitä!!!

Hyvää jatkoa!!!

On ja lääkäri lisää kebaa 2 trileblaa 1-2 Nyt Soita aamulla taas.
Pelottaa kohta 10.06 70v.
Joko on minun vuoro.

☹
Minulla on tullut kesäloman alussa 88% enemmän poissaolokohtauksia mun silmät jää ylös ja mun kohtaus kestää suunnilleen 10-15min ja oon 15v viel joten koulussakin oon nii sillon ku terveyden hoitaja ei oo paikalla nii Avustaja soittaa samontein numeroon 112 ja silloin kun terveydenhoitaja on paikalla nii Avustaja hälyttää terveydenhoitajan apuun, ja tätä poissaolokohtausta tulee mulle joka viikko 3kertaa päivän aikana ja jos kohtausta ei tulekaan nii sillon rupean itkemään ja itken kaks tuntii tai kohtauksen jälkeen itken kaks tuntii niinku eilen ja tänään koulussa itkin kaks tuntii joten en tehnyt yhtään mitään ja kohtauksen jälkeen saattaa ei välttis mut saattaa iskee hirveä migreeni että oksentelen niinkuin maanantaina, mun normi migreeni on vaa et päätä särkee ihan pirun paljon, ja sit saatan sanoa jotain Tahatonta kuten antaisin muka opelle ja Äidille selkään ja sen jälkeen en muista sen jälkeisistä tapahtumista juuri yhtää mitää.😒