meinaatte viikonloppua viettää?
Mitens
työssä/vapaalla
58211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Syön donitseja, vetelen käteen, katson varmaan pari leffaa ja luen jonkun kirjan ja kuuntelen musiikkia. Perussettiä.
Onko merkitystä siinä että ostaa kotiin parilla kympillä sidukkaa ja nauttii kalsarikänniä vai menee ihmisten ilmoille parilla kympillä.
Katos, urossiiderivalas.
Huomenna menen poikkeuksellisesti töihin vaikka ei kyllä huvittaisi. Sitten varmaan lepään lopun ajan. Paitsi sunnuntaina olis tarkoitus mennä salille. Nyt juon kahvia ja syön hasselpähkinä-valkosuklaata. Rröyh.
Meinasin, että ajattelen taas lähteä hiihtämään, niin kuin muinakin viikonloppuina olen ajatellut. Kertaakaan en vielä ole käynyt tosin.
Hyvätkin sukset?
Sellaiset reilut kymmenen vuotta vanhat Peltoset. Kyllä niillä hiihtää, kun on ojentajissa potkua.
Pääasiassa kotosalla. Huomenna salille ja sunnuntaina lahjaostoksille. Ylityövapaan takia piiiiiitkä viikonloppu ja vasta keskiviikkona taas töihin. Vapaata oli jo tänään, vaikka vähän työsähköpostia kirjoittelinkin. Kampaajalla kävin. Mutta sitten otinkin päiväunet nukahtaen sohvalle Per Gesslen hypnoottiseen ääneen... Ei hassumpi alku viikonlopulle.
Vedätkö yksjakosen tehotreenin taas? ja haba kasvaa. Muista syödä proteiinia treenin jälkeen.
Kas, kun on yhden naisen treenit mieleen painunut. Saivartelun sijaan kannattaisi ehkä sinunkin harkita kunnon ja kropan kohennusta. Saattaisit saada naista sen sijaan, että vain purnaisit täällä sen puutetta. Ja kiitos vaan ja Aminopörssiltä toimitettiin juuri 2 kg jauhoja, eiköhän sitä muista syödä treenin jälkeen ja muulloinkin.
Ymmärsit väärin, ei se ollut saivartelua, kehuin sinua viimeksi, kyllä yhdellä kertaakin saa varmasti aivan tarpeeksi tehtyä. Omat treenit on kunnossa ja laihtunut reilut 15 kiloa vuoden aikana, naisten suhteen olen aika nirso ja katson ennemmin laatua kuin määrää.
Hups, taisin siinä tapauksessa kimpaantua turhasta. Sitä nolona pahoittelen ja silti samalla huomautan, että vakkari nimimerkillä näiltä saattaisi välttyä. Ollaanko sujut?
Ja juu, samaa rataa sitä huomennakin on tarkoitus vetää ja itseasiassa siirtyä isompaan romuun jokaisessa lihasryhmässä. Rittävän kauan samoja venkutettu ja mitä enemmän rautaa sen paremmin työviikko nollaantuu. Ja nykyisessä tilanteessa tarvitaankin kunnon nollausta.
Tarkoitus ei sinänsä ollut sinun treeniä arvioida eikä se minulle kuulukaan, vaan tuosta ensiksi mainitusta syystä kieli oli turhan terävä.
Minä olen parhaillaan jumissa yhdellä lentokentällä. Työmatkalta piti päästä vielä tänä iltana kotiin, mutta saas nähdä kuinka käy, ei nyt ainakaan tämän vuorokauden puolella toteudu... damn.
Kun pääsen kotiin aion ottaa viikonlopun iisisti, ulkoilua, urheilua ja tod.näk. treffit hu illalla. Kun nyt vaan pääsisi täältä notkumasta, ehkä siirryn tuohon baarin puolelle notkumaan :)
Todennäköisesti treffit. Naisen elämää. En ymmärrä, miten ihmisillä on ikään kuin tuosta noin vain treffejä. "No mä ajattelin vähän ulkoilla ja rentoutua ja sit on yhet treffit ei tässä mitään normiviikonloppu".
Kävin elokuvissa, huomennakin käyn ehkä, ja voisi käydä hiihtämässä ja siinä se. Yksiäkään treffejä ei varmasti ole enkä naisten kanssa pääse tänäkään viikonloppuna tekemisiin kaupan kassaa lukuunottamatta.
Noh, älä ammu sanansaattajaa - mitä voin tähän sanoa? Lieventää että kyseessä on "vakkari-treffi"?
Eikö sinullakin ole, ainakin teoriassa, mahdollisuus "kontaktoida" montaa naista leffareissussi yhteydessä, hiihtoladulla tai siellä kaupassa?
se piti vielä sanoa, että arvasin siis ne hiihtomonot oikein :)
"Don't hate the player, hate the game".
Ei naiset ole mitenkään tätä asetelmaa luonut. Miehet mahdollistavat sen, että nainen voi valikoida. Ja onhan se pitkälle evoluution tulos, niin se menee muillakin lajeilla.
Ehkä turhautumiseni sai purkaukseni vaikuttamaan henkilökohtaiselta - ei ollut tarkoitus. Viikonloppu jotenkin masentaa muutenkin, vaikka tarjoaakin tilaisuuden nukkua taas, ja vähän kateellisena olen vaan muille, joilla tuntuu vilkas seuraelämä olevan itsestäänselvyys.
En kyllä ymmärrä, miten "kontaktointi" voisi mitenkään olla mahdollista leffassa, ladulla tai kaupassa ilman että vaikutan joltain aspergerstalkkerilta, joka ei ymmärrä jättää kontaktointeja sinne missä se on luvallista, siis baarien pikkutunneille.
(Mitä, oletko joskus tehnyt arvauksia kenkävalinnoistani? Vai mikä minulta nyt menee ohi...)
Jos et nyt ihan heti ymmärtänyt, niin Kympin naisen "treffit" on sitä että hän menee vakipanonsa nussimaksi. Äh äh äh, spruit. Thank you, come again.
Eikö niitä aloitteita voi tehdä ihan missä vaan? Kyllä minua on lähestytty kaupassa, aika läpinäkyvästikin, esim. kahvihyllyllä kun minulla on kahvipaketti kädessä niin mies on kysynyt "onko toi hyvää kahvia, arabialaisista pavuista?" (ja kun oli vähän aikaa eri kahvilaaduista puhuttu niin mies pyysi minua kahville). Juoksulenkillä on lähestytty, samoin leffasalin aulassa kun ostan poppareita...
Eli kaikki tilanteet missä on naisia ovat potentiaalisia ja arvostan itse kyllä näitä selvinpäin tehtyjä aloitteita aika korkealle.
Ne hiihtomonot minä kuvittelin sinulle jalkaan siinä keskustelussa jossa myös silinterinhatusta puhuttiin - taisi olla se tylsyys-keskustelu(?). Onko sinulla se Fjällräven-reppu myös? ;)
Tällä osoitat vain ja ainoastaan oman rajoittuneen näkemyksesi vakkarisuhteista.
Kuka nössö enää viitsii sitoutua? Se on niin 1900-lukua. Vakipanoilta saa kaiken sen mitä suhteeltakin ilman niitä huonoja puolia.
Ei kaikki voi tehdä niitä. Jos ajattelen vaikka leffateatteria, niin on sangen harvinaista että joku 20-40 -vuotias nainen olisi siellä yksin, ja lähes joka kerta - ellei sitten ihan tosissaan joka kerta - kun olen sellaisen naisen nähnyt, ei yleensä ole montaa minuuttia mennyt kun tämän miesseuralainen pyyhältää paikalle. Tiedän, että tämä kuulostaa vain tavanomaiselta maalailultani ja palstadramatisoinniltani, mutta sitä se ei ole. Sinkkunaiset pysyttelevät hyvin kaukana kohtaamisvektoriltani (sikäli kuin heitä nyt tosiasiallisesti on edes olemassa).
Onko tuollainen kauppalähestyminen todella tapahtunut? Minä en ole havainnut kaupoissa asioidessani kenenkään tekevän selkeästi aloitetta kellekään, ja vaikka annat tuon esimerkin aloitteentekotavasta, en silti pysty näkemään että kovin moni (saati sitten minä) pystyisi uskottavasti tuollaisen aloitteen tekemään. Ehkä jossain kalliolaisessa Alepassa se voisi onnistua, jos on hipsterihtävä opiskelijamies ja hipsterihtävä opiskelijanainen.
Juoksulenkillä? Ihan todellako? Samapa tuo, naiset juoksevat aina vastaan ja ohitseni. Ja hyvin harvoin yksin. Viime viikonloppuna kun olin hiihtämässä, niin naisetkin hiihtivät hyvin rivakasti ohitseni. Joku taisi olla muuten yksin hiihtämässä, mutta suurin osa peesasi miestään tai päinvastoin. Kukaan ei kiinnittänyt kyllä minuun mitään huomiota ja suoraan sanottuna en hiihtäessäni pystyisi edes arvioimaan, tekisikö mieleni lähestyä jotakuta kanssahiihtäjää edes pintapuolisimmista syistä, saatikka sitten jotenkin perustellusti.
Tosin nyt vähän valehtelin. Minua lähestyttiin kyllä viimeksi hiihtäessäni, tai itse asiassa palatessani sieltä. Minulta kysyttiin suksieni pidosta, kysyjällä nimittäin oli samanmerkkiset ja -malliset, ja hänellä oli ongelmia. Kerroin mielipiteeni. Viisikymppinen pyylevä mies jatkoi sitten matkaansa ja minä omaani. Sellaiset huipputsäänssit oli.
(Ai joo, nyt muistan. Ei ole Fjällräven-reppua).
Jotenkin taas tulee se fiilis että näet ne esteet, muttet mahdollisuuksia (kärjistetysti)?
Noista esimerkeistä: Leffateatterissa olin muutaman tyttökaverin kanssa ja huomasin yhden miehen katseet. Kun olin yksin kassalla ostamassa poppareita mies tuli juttelemaan. Eli käytti heti tilaisuuden kun olin hetken yksin (toki oli nähnyt että olin naisporukassa).
Kauppaepisodi on ihan totta, tapahtui arkisista arkisimmassa automarketissa kaukana Kalliosta eikä hipsterihtäviä opiskelijoita kumpikaan. Samoin juoksulenkillä totta.
Nyt alkaa näyttää että lentomme lähtee kuin lähteekin, eli jee, pääsen vielä kotiin "tänään". Hyvää viikonloppua kaikille!!!
Samoin!
Näen realiteetit. Ihan oikeasti, tervetuloa minun kehooni ja elämääni päiväksi kaikille naisille ja ylempitasoisille miehille. Takaan, ettette kohtaa tilaisuuksia ja ainakaan sellaisia, että edes itse kokisitte että kannattaisi ehkä yrittää.
Aiheesta puheenollen: minulle ei ole ihan selvää, keitä kohtaan aloitteita voi edes tehdä. Jos edellytys on vain miellyttävä ulkonäkö, niin maailma olisi täynnä naisia joita voisi lähestyä (muiden lähestymisedellytysten tietysti täyttyessä eli ei juuri koskaan). Minusta kuulostaa jotenkin halvalle lähestyä esimerkiksi kaupassa jollain verukkeella naista, koska eihän minulla voi olla muuta syytä yrittää tehdä tuttavuutta kuin että toisen ulkonäkö viehättää ja haluaisin ehkä samaan sänkyyn. Enhän minä tuntisi naista ollenkaan että tietäisin hänen kanssaan vietetyn ajan olevan mukavaa sen itsensä vuoksi, eikä joidenkin matalamielisten piilomotiivien.
Taisi tuon konjakkipullon korkkaaminen olla vikatikki, kun olo on koko perjantain ollut muutenkin lannistunut. En näe kyllä mitään tietä ulos sinkkuudesta. Se vain jatkuu, loputtomiin.
En voi ymmärtää miten on muka niin vaikeaa kun minullekin tulee treffikutsuja lähes päivittäin ihan joka paikassa. Kaupassa, lenkkipolulla, töissä, salilla, kirpputorilla, puistossa, kadulla.
Kasvattakaa pallit, v*tun nössöt.
Arvosanaksi tästä trollista kolme hiukkaskiihdytintä viidestä, mikäli olet aloittelija (vähän händikäppiä ja kannustusta hienoon lajiin ryhtyneelle) mutta maksimissaan puolitoista, jos trollaushistoriaa on yhtään enemmän.
Pyydä lekuria määräämään sinulle masennuslääkkeitä/rauhoittavia niin mielialasi piristyy.
Suuntaa katseesi kaukoitään ja ns postimyyntimorsiamiin.
Siinä sinulle radikaaleja ehdotuksia elämänlaatusi kohentamiseksi ja jotta saisit parempaa sisältöä elämääsi kuin tällä palstalla pyöriminen.
Olinpa eilen huonolla tuulella. En usko, että olen sillä tavalla masentunut, että lääkkeistä olisi minulle hyötyä. Välillä vain masentaa, kun miettii miten monta vuotta tässä on mennyt eikä ole ensimmäistäkään ihan oikealta tuntuvaa suhdetta ollut. Ennemmin epäilisin matalaa testosteronitasoa ja ylipainoa ongelman juurisyiksi.
En halua postimyyntimorsianta. Haluan tasa-arvoisen, itsellisen ja minulle sopivan länsimaisen naisen.
1900-luvulla olitkin vielä nuori ja hehkeä.
Nämä nyt on vähän epäreiluja esimerkkejä, sillä vaikka näitä olisi sinulle kauniina(?) naisena tapahtunut 20v paritteluhistorian aikana pari kertaa, ovat ne ääriharvinaisia. Suurinta osaa tavallisista naisista ei noin ole lähestytty,eikä suurin osa miehistä ole ikinä tuollaista tehnyt. Neuvona nuo ovat jo luokkaa: lottoa niin rikastut.
No ok, sillä erolla, että kuka vaan voi yrittää ja se on rahallisesti ilmaista. Kuitenkin "ätmille" tuossa on vuori kiivettävänä.
Ylipaino kuulemma alentaa testotasoa. Kuulemma myös vähentää flaksia.
Että terveiset kurdipizzalta vaan.
Tiedätkö miten nainen katsoo kiinnostavaa miestä? Eli onko mahdollista, ettet edes tajua mahdollisuuksiasi?
Vartalonvaihdot olisivat kyllä mielenkiintoisia, siitä viimeistään oppisi,että ovatko ne hymyt flirttiä vai mitä? Ehkä 100v kuluttua. .
Olen kuullut samaa. Lisäksi olen helposti stressaavaa tyyppiä (työttömänä stressaa rahattomuus, työllistettynä työt), ja stressikin saattaa niitä tasoja laskea.
Yleensä naiset eivät katso minua lainkaan, ellei hänellä ole jotain asiallista asiaa minulle, jolloin kyseessä on jokseenkin poikkeuksetta kamunainen tai kaupan kassa. Mutta jos katsoisivat, niin en tietäisi.
Entä oletko huomannut sivusta naisten katseita "ylemmän tason miehiä" kohti?
Itse antaisin kylmästi vain kaksi hiukkaskiihdytintä: ihan liian ilmeinen. Tietysti hyvän trollin ja aidon ihmisen välinen ero voi olla häilyvä - voin kuvitella helpostikin että joku nainen ihan tosissaan ihmettelee miten pariutuminen voi olla joillekin vaikeaa, kun hänellekin tulee ihan ilman yrittämistä riittävän usein soidinkutsuja.
En kovin hyvin - tarkoitan, että olen nähnyt, mutta sivusta on hankala arvioida miltä ne katseet näyttävät kohteen näkökulmasta - ja tällöinkin on suurena vaarana sekoittaa ne naisen normaaliin hyväntuulisuuteen ja kohteliaisuuteen - tai kamuhymyyn.
Tässä nousee nyt pari asiaa jota haluan kommentoida (vaikka meneekin aloituksen ohi, sori):
Lord mainitsi että ”…kuulostaa jotenkin halvalle lähestyä esimerkiksi kaupassa jollain verukkeella naista, koska eihän minulla voi olla muuta syytä yrittää tehdä tuttavuutta kuin että toisen ulkonäkö viehättää ja haluaisin ehkä samaan sänkyyn”.
Ensinnäkin: miten tämä eroaa sitten baarilähestymisistä? Jossain toisessa ketjussa nimenomaan miehen neuvo naiselle oli hakea seuraa muualta kuin baarista, koska baarissa ovat ne jotka ”vain seksiä hakevat”. Itse uskon että pitempiaikaisen kumppanin voi löytää mistä vaan. Toinen aspekti on se, että jotenkin se kontakti on luotava, jostakin on liikkeelle lähdettävä ja tutustuminen aloitettava. Miksi aloite kaupassa olisi jotenkin ”halvempi” (kuin muualla)? Tuossa omassa esimerkkitapauksessani kävin ko. ”kahvihyllymiehen” kanssa kerran kahvilla ja kerran ilta-treffeillä syömässä muttei siitä koskaan sen enempää kehkeytynyt. En kokenut lähestymistä kaupassa mitenkään halpana (eikä siinä ollut mitään oletusta seksistä tms), hän piti minua viehättävänä ja ryhtyi juttelemaan, that’s it. Oman kokemukseni mukaan usein ne baarilähestymiset on ”halvempia” (suoraviivaisempia ainakin niiden osalta jotka sitä seksiä vain hakevat).
Kirjoitit myös ”Enhän minä tuntisi naista ollenkaan että tietäisin hänen kanssaan vietetyn ajan olevan mukavaa sen itsensä vuoksi, eikä joidenkin matalamielisten piilomotiivien.” On kunnioitettavaa että haluat tutustua naiseen ensin, mutta tämäkin oikeastaan pyörtää takaisin tuohon edelliseen että jostakin se tutustuminen on aloitettava. Ei se, että pyytää toista kahville tarkoita sen enempää (esim. lupausta/halukkuutta seksiin), eli sikäli, jos aikaa on, niin miksi ei pyytäisi viehättävänä pitämään naista kahville? Nopeastihan sen huomaa jos ei synkkaa yhtään, sitten kahvit jäävät yhteen kertaan. Ei se pitempiaikainen suhde välttämättä näin löydy, mutta toisaalta mahdollisuudet sen löytymiselle kasvavat. Eli onko tämäntyyppisessä toiminnassa jotain riskiä (menetettävää)?
No sitten mies32:lle: en osaa sanoa neuvoni epäreiluudesta tai ko aloitteiden yleisyydestä – miten muuten tiedät että ”suurinta osaa tavallisista naisista ei noin ole lähestytty eikä suurin osa miehistä ole ikinä tuollaista tehnyt”? Ei minulla ollut tarkoitus mistään vuorelta huudella, pahoittelut jos sellainen mielikuva syntyi – ihan omakohtaisen kokemuksen pohjalta vastasin.
Minulle on tämän tyyppisiä aloitteita (ex-tempore baarin ulkopuolella) tapahtunut valehtelematta kymmeniä – tosin on sanottava että ulkomailla tätä tapahtuu enemmän (reissaan jonkun verran työn puolesta). Eikä minulla nyt ihan vielä 20 vuotta ”paritteluhistoriaa” (kuten kauniisti asian ilmaisit) ole takana, 20v sitten leikin vielä barbeilla, voimistelin ja pelasin jääkiekkoa (joskin kiinnostus poikiin alkoi orastaa).
Mutta saihan se joku seinäjokelainen sen kaikkien aikojen suurimman eurojackpot-lottovoitonkin vaikka todennäköisyydet oli häviävän pienet. Jos ei yritä/lottoa, ei voi voittaakaan.
Se "viehättävänä pitäminen" sisältää toiveen seksistä. Vaikkakin ehkä paljon muutakin. Mutta jos ei olisi toivetta seksistä, ei olisi kahvipakettihyllyaloitettakaan.
Mutta Lordinkin olisi vain hyväksyttävä lihallisuutemme. Pilluahan siinä vongataan, eikä siitä mihinkään pääse, vaikka kuinka jalo haluaisi olla.
No olen minä naisia tavannut ja heidän kanssaan jutellut ja hyvin harva on kertonut satunnaisista arkipäivän aloiteyrityksistä. Edes tyttöystävistäni, jotka sentään tietysti ovat olleet kauniita ja sen tyyppisiä, että olisivat varmasti maininneet niistä minulle.
On tuota siis tapahtunut, mutta hyvin harvoin.
Miesten teoista taas tiedän kavereideni kautta. Hyvin harva on kertonut ikinä tehneensä tuollaista, vaikka muuten naisjutut kyllä on jaettu keskenämme. Yksi opiskelukaveri kai harkitsi vakavissaan tekevänsä tuollaista, mutta ei ollut ainakaan vielä silloin tehnyt. Ja toinen taisi jonkun kiertävän jehovan pokata oveltaan, Tai ainakin yritti. Tosin oliko silloin jo itse maistissa? En muista.
Voihan tietysti olla, että näillä arkipäivän aloitteilla ätmi voisi ohittaa "korkeatasoisemmat", jotka keskittyvät vain siihen baaripokailuun. Baaripokailijoista on siis ylitarjontaakin, kun taas maitohyllypokaajista puutetta.
Ulkomaita nyt ei oikein voi laskea, etenkään naisten osalta. Siellä tosiaan viheltelyä perään yms. tapahtuu jatkuvasti.
Niin, eli viehättävää ihmistä pitää lähestyä jos haluaa tutustua. Aloite voi johtaa johonkin tai sitten ei. Mutta ilman yritystä tuskin on tulostakaan.
Kyllä tosiaan näitä arjen aloitteita tapahtuu, myös (nais)kavereilleni, enemmän tai vähemmän koko ajan. Itselleni viimeksi tänään.
Niin, ja viheltelyjä en laske, sitten puhuttaisiin sadoista ;)
No nyt kun oikein muistelemaan aloin, niin tapahtuuhan noita itsellenikin.. Miesten taholta tietysti. Ulkomailla useammin, mutta myös Suomessa.
Mutta ei kai päästä edes yli kymmeneen.
Sitten tietysti ne tilanteet, joissa itse en ole ollut viihteellä, mutta olen joutunut hyvässä juhlatunnelmassa olevien naisten riistaksi. Nämä nyt ennemmin laskisin tuohon baarikastiin.
En sitten tiedä millainen missiseurue kaveripiirisi on vai etkö tosiaan puhu Suomesta, mutta mielestäni lähipiirini naiset siskoista kavereihin ja tyttöystäviini ovat ihan viehättäviä, eikä tuollaisista kyllä usein kuule kerrottavan. Enkä muista oikein yhtäkään tapausta, mikä olisi johtanut mihinkään muuhun kuin jälkikäteen vähän hassulle miehelle naureskeluun kavereiden kanssa.
Baarissa on kuitenkin odotettavampaa, että naiselle aletaan juttelemaan. Siksi naiset eivät hätkähdä baarissa tapahtuvaa juttelun aloittamista samalla tavalla kuin kaupassa/bussipysäkillä/jossain muussa vastaavassa paikassa.
Ilmeisesti kotosalla menee, tuskin mitään erikoista viikonlopulle.
Viikonloppu menee sukuloidessa eikä aikaa millekään harrastuksille oikein jää, joten tänä iltana lähinnä inspiraation hakemista ja akkujen latausta - pullo tummaa Budvaria, jakso Game of Thronesia ja iltasaduksi luen vähän Glennn Cookin Black Company -kirjasarjaa jonka hiljattain löysin... eli Sinkut-palstaa ajatellen ei mitenkään aktiivista naisenmetsästystä tuolla setillä, heh.
Alan olla jo aika kyllästynyt näihin yksinäisiin viikonloppuihin. Olen jo kaksi vuotta pitänyt eloa yksin enkä ole etsinyt tai löytänyt. Kuitenkin olisi kiva jakaa elämänsä ihanan Miehen kanssa. Pelkäänpä, että edellinen kivulias suhde ja ero jättivät niin syvät haavat ja mielenterveyteen epävakautta, että en enää pysty parisuhteeseen vaikka hyvä Mies vastaan kävelisikin..Olen normioloissa hauska, fiksu ja iloinen, mutta kyllä tämä suomalainen elämä masentaa. Näiden kahden vuoden aikana vain yksi mies on pyytänyt minua "treffeille" ja hänkin on ystäväni :)
Muutoin olen tehnyt aloitteita itse neljä kertaa, torjunut en ole ketään, flirttailua mahtuu mukaan muttei yhtään "hei voisinko soittaa sulle" -repliikkiä ;)
Olen ollut pari-/seksisuhteeton ainakin kolme vuotta, sillä edellisessä suhteessa ei ollut eroa edeltävästi kuumaa makkarin tai minkään muunkaan puolella, ellei nyt sitten riidanhaastamista ja riitaa lasketa siihen..
Karmeeta. Liekö edes totta tuollainen kohtalo?
Kuulostaa keksityltä. Miten voi muka olla kolme vuotta ilman seksiä? Ihan naurettava stoori.
Mikä sit on ilman seksiä?
En itse oo harrastanut seksiä toisen henkilön kanssa
4 vuoteen, mutta yksin kyllä noin 6-12 kertaa päivässä.
No ei valitettavasti ole kylläkään keksitty juttu. Tää on ihan totisinta totta... Kyllä voi olla ilman seksiä, jos on paha ero takana ja jos ei harrasta irtosuhteita. Ei ole siis ollut laastareita eikä lisäkipuja sitä kautta. En todellakaan olisi kaivannut enää enempää tuskaa.
Haluttavuudessa, ulkonäössä, luonteessa jne ei ole todellakaan sellaista vikaa etteikö halukkaita löytyisi jos baariin menisi. Eräs niistä, joita itse tavallaan lähestyin (mies baarissa, mutta itse olin aloitteellisempi jatkossa) olisi ollut se onnellinen joka olisi päässyt aikamoiseen hyökytykseen, kunnes hän kertoi taudistaan..Joten..
Tuntuu siltä, että kohta mulle kelpaa kuka tahansa ja se on aika huono homma. Mutta oikeasti surullistahan tää on..
Oon työtön miljoonaperijä ja korjaan ex-muijan autoo.
Ja sit lähdetään huoltoasemal kahvil kun saan sen kuntoon.
Siivoan kämpän, avokki on töissä ja lähtee illalla kanalauman kanssa illanviettoon joten minä taidan hakea jäätelöä ja katsella leffaa tai pistää 3ds maxin tulille ja jatkaa mallinnusharjoitteita.
Sunnuntain aloitan käymällä uimassa & saunassa ja sitten varmaan murun kanssa keksimme jotain viihdykettä kunhan hänen krapulansa helpottaa. Luultavasti lööbailemme ja katsomme pari episodia Breaking Badia.
Ja ei, tänä viikonloppuna en saa. Tuolla on maalarit talossa.
Olen todella surullinen puolestasi, ethän saa tänä yhtenä viikonloppuna. Varmasti jättää pysyvän jäljen sieluusi. Ajattele kuitenkin positiivisia puolia, traumaisista tulee hyviä kirjailijoita.
No jos tarpeeni olisivat ylitepursuavat enkä olisi kohdannut viikonloppua ns. hyvin hoideltuna niin hätätapaukesssa avokki kompensoisi suuhyvällä, joten en tunne oloani asian kannalta epävarmaksi koska mahdollisen epämukavan panetuksen poisto sujuu tarvittaessa toisinkin....
Mutta kiitos empatiasta, muistelen tätä lämmöllä ainakin muutaman päivän.
Eilen illalla oli ravintolatreffit, jonka jälkeen päädyttiin hotelliin. Ihan kohtuullinen pano, mutta sai jäädä yhteen kertaan vaikka tuo mies lupasi vielä soitella. Tänään on uudet treffit eri miehen kanssa. Saa nähdä miten käy. Huomisen lepäilen, vaikka olisi ollut miehiä tarjolla sillekin päivälle. Maanantaina jatkuu taas työt ja alan keräilemään treffikutsuja seuraavaa viikonloppua varten.
Piti lähtee panemaan yhtä naista mut en jaksanut joten makoilen kotona koko viikonlopun.
No työssä/vapaalla.