DI ei kelpaa kesätöihin

Jos ei ole riittävästi omalta alalta työkokemusta, joutuu laskemaan rimaa mitä työtehtäviä voi valmistuneena saada. Kun työkokemusta tulee lisää, voi päästä vaativampiinkin tehtäviin.

Ja jos ei muu auta, niin hakemaan sitä kokemusta vaikka ulkomailta. Vaikka se ei helppo ratkaisu useimiten olekaan, se voi kuitenkin olla se työllistymisen kannalta järkevää. Paremmalta se vuoden-kahden ulkomaankeikka näyttää CV:ssä kuin vastaavan pituinen työttömyysjakso tai alaan liittymättömät hanttihommat.

Kunnollinen työpaikka pitäisi saada jo opiskelun aikana, valmistunut on liian hyvä hantti hommiin ja huono koulutusta vastaaviin.
Itse olen käynyt amk:n jo vuosia sitten, mutta tuntuu ettei niillä papereilla ole työnhaussa mitään merkitystä. Työpaikat on olleet jotain b-luokan firmoja, näihin hyvämaineisiin ja varmoihin paikkoihin pitäisi päästä heti opintojen alussa tai aikaisemmin sisään.
Opiskellessa ihmettelin miksi jotkut venyttää valmistumista vuosia, kun itsellä oli tavoitteena saada ne nopeasti alta pois ja sitten töihin. Jälkeenpäin ajatellen se oli turhaa huhkimista ja stressaamista, paljon paremman työuran olisin saanut venyttämällä opintoja kunnes on varma työpaikka.

meni nyt väärinpäin eli di ei ole id eli idiootti
jotkut vielä trollille vastas

Sitten on myös paljon näitä, joilla opinnot ovat kesken, mutta vakipaikka jossain väliportaan päällikkönä on jo saavutettu, jollain 3500 kuukausipalkalla. Riittää kun on ns "hyvä tyyppi" ja sopivasti tehnyt itsensä tutuksi tietyissä piireissä mainettaan pilaamatta sekä osaa vetää oikeista naruista oikeaan aikaan. Plus vielä jos on alalla, jossa "päteviä" hakijoita vähän, ja vielä jos pienellä paikkakunnalla, niin kilpailevia nahkansa myyjiäkään ei ole. Kun paikka on pedattu jo valmiiksi, voi opintojen suorittaminen loppuun tuntua epämielekkäältä ja turhaltakin. Monelle työnantajalle riittää, että on vähän edes yrittänyt opiskella, hyvä maine ja käytännön osaaminen on opintopisteitä tärkeämpää.

Eräskin henkilö ns puhui itsensä firman myyntipäälliköksi, vaikka ns pätevyyttä ei ollutkaan. Oli hyvä puhumaan, autojobbarina kun aikaisemmin toimi, osasi vedellä oikeista naruista sekä tiesi milloin pitää huijata, ja milloin pitää puhua totta. Henkilö ns vedätti itsensä firmaan sisään. Ja näitä poikkeuksia tehdään työnantajan toimesta paljon nykyään, opinnot ovat toisarvoisessa asemassa. Ei siinä, lahjakas kaveri puhumaan ja saa kyllä puhuttua asian kun asian läpi, vielä niin että vastapuoli kokee saavansa siinä etua, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Tavallaan minua ärsyttää, millä tavoin henkilö pääsi nykyiseen työpaikkaansa. Mutta toisaalta ihailen tuollaista kykyä puhua itsensä vaikka presidentiksi, jos haluaa. Arvostan.

Eikä aina edes tarvitse olla oikeasti "hyvä tyyppi". Voi olla vaikka täysi m u l k k u, riittää kun riittävän moni tuttu lobbaa henkilöä, ja keksii ns hyvätyyppi -jutut. Tätä voi sanoa ns hyväveliverkostoksikin. Edellämainittu henkilö myös eteni palkkakehityksessä varsin mainiosti. Palkkakehitys perustui myynteihin. Henkilö teki firman myyntiennätyksen ja teki aivan hurjaa tahtia kauppoja. Henkilön kaveri oli kunnan eräässä "yhdistyksessä", joka teki ostoja. Siinähän oli sitten hyvä tehdä myyntiä, kun ostajakin oli jo tiedossa, ja ostaja jostain kumman syystä halusi aina ostaa juuri kyseiseltä firmalta. Nykyään palkka pyörii jossain 5000 euron kuukausi tahdilla. Ei siinä, arvostan sitäkin. Henkilö on erittäin hyvä jobbari, öh, ei kun myyntimies. Ketään ei kiinnosta miten ne myyntitulot tulivat, kunhan tulivat.

En yhtään ihmettele, miksei opintojen loppuun suorittaminen kiinnosta. Tälle henkilölle riitti kun pääsi ammattikorkeeseen, siellä sitten lähinnä verkostoituminen oikeiden henkilöiden kanssa, ja sen verran pelimerkkejä että pääsee jonnekin jalka oven rakoon. Loppu sitten henkilön omalla taidolla ja tuurilla. Tämä tietysti vain ja ainoastaan Suomen erityisolosuhteissa.

Se onko tämä reilua ja tasapuolista, en ota kantaa. Aina joku vetää välistä tai saa emennän kuitenkin.

Tutkimuksen mukaan myös laihat ja sporttisen näköiset kaverit saavat paremmin töitä kuin lihavat, kun sporttisten uskotaan olevan tehokkaampia ja huolehtivan asioistaan paremmin.

tuolla pääset kuntoon ja saat töitä pian

http://www.kolumbus.fi/kuntosali_ja_ruokavalio/

Itse amk-inssinä hakiessani ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työpaikkaa minulle sanottiin työhaastattelussa eräässä IT-pajassa, että olen liian kokematon (kokemusta alalta parin vuoden ajalta), palkkatoivomukseni on kohtuuton ja koulutukseni puolesta voisin juuri ja juuri sopia tehtävään - täsmentäen, että jos olisin koulutetumpi (esim. DI), olisin jo ylikoulutettu niihin tehtäviin.

Firmat haluavat siis vähemmän vaativiin tehtäviin todella kokeneita työntekijöitä, joilla on minimaalinen palkkatoivomus (= eivät arvosta työtään?) ja matala koulutustaso? Ja vastaavasti vaativampiin tehtäviin todella kokeneita työntekijöitä, joilla on ???? palkkatoivomus ja korkea koulutustaso?

Vielä kun katselee työilmoitusten tavallisesti hyvinkin kattavia vaatimuslistoja, voi vain ihmetellä, kuka niihin töihin voi hakea/soveltua/päästä. Tähän kun ympätään se, että halutaan valmiita tekijöitä, eikä koulutettavia, on yhtälö erityisesti vastavalmistuneen työnhakijan kannalta aika mahdoton.

Itse olen AMK-insinööriksi opiskelemassa tai tarkemmin sanottuna kaikki kurssit on käyty, mutta harjoittelut puuttuu kaikki. En ole saanut mitään harjoittelupaikkaa ja yhteen haastatteluunkin vain päässyt. Sähköalaa opiskelen lukiopohjalta, joten kaikki asentajanhommat on poissuljettu kun ei asentajan papereita ole. Vaativiin, esimerkiksi suunnitteluhommiin en edes koe olevani valmis, koska käytännönkokemusta ei ole juuri lainkaan ja sitä haluaisinkin ensin.

En tiedä pitääkö tässä sitten ammattikouluun lähteä jos sen jälkeen pääsisi ensin asentajaksi ja sitä kautta parempiin hommiin. Kiinnostus kyllä aika nollissa lähteä lasten kanssa opiskelemaan.

Taisi olla virhe lähteä opiskelemaan alaa, johon ei ole lainkaan suhteita. DI ei saa töitä niin miten saisi AMK insinöörikään.

Liika koulutettu suomi ja hölmöt "miljoonia" haluavat. Keksikää jotain... sitähän se DI on... vai haluatteko katetun pöydän, niinkuin kotona ?

Yleensäkin voisi kysyä, MITÄ valmistunut diplomi-insinööri osaa? Vastaus on, "ei vielä oikein yhtään mitään". Kun asioita verrataan pelkästään konkreettisin perustein, voidaan sanoa, että siivooja osaa enemmän. DI tietää monesta asiasta jotain pintapuolista, mutta käytännön osaamista ei ole juurikaan mistään. Toisaalta, suurin osa DI:n tietämyksestä on sellaista, mikä on nykypäivänä aivan yleistietoa. Nykyään tietoteknisenä aikana, tavallinen tallaajakin tietää yllättävän paljon kaikenlaista, esim rahoitusmaailman puolelta yms. Tosin koulutuksen avulla voidaan todistaa tietämys, vaikka kouluttamaton tietäisi saman asian.

Kun mitataan työntekijän tuottavuutta, insinöörit yms ovat aika heikossa asemassa. Insinöörit yms teoreetikot ovat firmalle lähinnä kuluerä, rasite. Monella työpaikalla insinöörien tehtäviin ei kuulu ns uuden keksiminen, asiantuntijuus, yms koulutusta vastaava tietotaito. Varsin usein insinööri tai DI on ns juoksupojan asemassa. Tärkein tehtävä on olla välikätenä, viedä papereita ilmoitustaululle, tulostaa, kopioida, käyttää sähköpostia. Loput on sitten yrityksen sisäistä tietotaitoa ja siihen liittyviä asioita, jotka opitaan yrityksessä vuosien karttuessa.

Varsinainen DI tutkinto on vain valmistava opinahjo, valmistunut DI ei voi mitenkään osata tulevan työpaikan asioita OLLENKAAN. Jokaisella työpaikalla on omat juttunsa, jotka opitaan VASTA siellä. Monet ovat sanoneet, että insinööritutkinto on vain ns "kärpännahkaviitta", jonka avulla pääsee vähän eri paikkoihin kokeilemaan. Moni on myös suoraan sanonut, ettei varsinaisella insinööri- tai DI-tutkinnolla ole ollut mitään muuta hyötyä, muuta kuin ns muodollinen pätevyys. Varsinaiseen työhön tutkinnolla ei ole ollut mitään hyötyä, edes ajattelumaailman kannalta. Moni on sanonut, että ajattelumaailma on korkeakoulumaailmassa monesti jopa väärä, lapsellinen, tms, ja siitä voi olla jopa haittaa työelämässä. Työelämään siirryttäessä pitää unohtaa ns insinööritieto, ja opetella ns firman tieto. Se on yleensä aivan nollasta lähtemistä.

Tutkinnon pääasiallinen tarkoitus on karsia pätevä porukka pieneen. Ei siitä mitään tulisi, jos kaikilla olisi mahdollisuus hakea näitä työpaikkoja. Se olisi työnantajan kannalta hankalaa. Tutkinto myös karsii aivan huonoimmat pois, ja jäljelle jää kaikki keskinkertaisesta ylöspäin. Tämä on varmaan myös kaikkien etu.

Pointti on kuitenkin se, että DI- tai insinööritutkinto ei tarkoita vielä yhtään mitään osaamista. Sen varjolla on myös vaikea vaatia heti aivan mitään kovin hyvää palkkaakaan. Varsinkaan kun tuo väliportaiden työ ei ole tuottavaa, vaan kuluerä, rasite. Pakollinen sellainen.

Parasta olisi, jos koko yritysmaailman organisaatiot yritettäsiin minimoida. Nykyään Suomessa on paljon sellaisia yritysorganisaatioita, jossa on noin puolet pelkkiä vapaamatkustajia. Toiset tekee juoksupojan töitä, tulostaa, kopioi, sähköpostaa, jne. Voisiko tällaisiin juoksupojan töihin palkata oikeasti jotain vähän vähemmän koulutettua väkeä. Jokainen osaa tulostaa, kopioida, ja lähettää sähköpostia. Ei siihen tarvita korkeasti koulutettua insinööriä. Tämä on Suomen ja koko Euroopan ongelma. Liikaa hyväpalkkaisia ihmisiä, yksinkertaisissa ja tuottamattomissa töissä.

Itselläni on aloittajan kaltainen tilanne. Valmistuin vuonna 2012 enkä saa töitä mistään. Joihinkin paikkoihin olen liian pätevä ja toisaalta en ole pätevä. En tajunnut opiskelujeni aikana vetää ns. oikeista naruista ja nyt olen työtön. Tuntuu erikoiselta kuinka hankalaa on saada edes harjoittelupaikka tai työpaikkaa, joka vastaisi melkein alaani.

En ole verkostoitujatyyppiä, mutta olen erittäin pätevä työntekijä. Jos en löydä töitä, en masennut asiasta, vaan jatkokouluttaudun. Toki tulen kalliiksi yhteiskunnalle, jos hankin toisen tutkinnon ja elän sitä ennen pari vuotta työttömuusturvalla. Rehellisesti sanottuna tämä kalliiksi tuleminen on minulle pienin murhe.

Olen hieman kartoittanut muiden ihmisten työllisyystilannetta ja näyttää siltä, että osa tekee töitä 2000 euron palkalla, vaikka on maisteri. Kuulema näin saa jalan oven väliin yrityksessä. Itse tiedän kokemuksesta, että asia ei välttämättä ole näin. Suostuisin varmaan tekemään määräaikaisen 2000 eurolla, mutta se, että tekisin näin pienellä palkalla töitä useamman vuoden, tuntuu jotenkin itsensä aliarvioimiselta. Meidän alan suositusaloituspalkka on kuitenkin se 3200 euroa.

Stemppiä aloittajalle työnhakuun. Kaikkein tärkeintä työttymyysaikanakin on pitää mieli korkella. Toisin sanoen ei kannata masentua, jos töitä ei löydy. Esimerkiksi siskoni oli pitkään työttämänä, mutta löysi lopulta töitä hyvällä palkalla.