Ollaan eroamassa puolisoni kanssa ja meillä on 1 alakouluikäinen lapsi. Lastenvalvojan kanssa jo sovittiin yhteishuoltajuudesta siten, että lapsi on kirjoilla äidin luona, mutta asuu tasapuolisesti molempien luona. Joka toinen viikonloppu on tarkoitus olla äidin kanssa ja joka toinen viikonloppu isän kanssa.
Mutta miten nuo arkipäivät saa jaettua tasapuolisesti siten, ettei tule älyttömän pitkää taukoa kummankaan luona. Olemme puolisoni kanssa yhtä mieltä siitä, että joka toinen viikko isän luona ja joka toinen viikko äidin luona, ei meidän tapauksessa ole toivottava ratkaisu. 4-5 päivää putkeen toisen luona ja sitten taas toisen luona. Tulemme asumaan melko lähellä toisiamme, joten kavereiden tapaamiset ja koulunkäynti onnistuu molemmista kodeista ihan hyvin.
Miten saa kalenterista edes säännöllisen epäsäännöllisen, jos tavoite on tuo joka toinen viikonloppu toisen vanhemman luona ja joka toinen viikko toisen? En saa itse aikaiseksi moista, vaan aina tuppaa viikonloppujen takia levähtämään mun luonnostelmat. Tässä on lisämausteena se, että lapsi kulkee koulumatkat koulutaksilla, joka tietysti toivoo mahdollisimman säännöllista ja ennalta sovittua aikataulua.
Mutta miten nuo arkipäivät saa jaettua tasapuolisesti siten, ettei tule älyttömän pitkää taukoa kummankaan luona. Olemme puolisoni kanssa yhtä mieltä siitä, että joka toinen viikko isän luona ja joka toinen viikko äidin luona, ei meidän tapauksessa ole toivottava ratkaisu. 4-5 päivää putkeen toisen luona ja sitten taas toisen luona. Tulemme asumaan melko lähellä toisiamme, joten kavereiden tapaamiset ja koulunkäynti onnistuu molemmista kodeista ihan hyvin.
Miten saa kalenterista edes säännöllisen epäsäännöllisen, jos tavoite on tuo joka toinen viikonloppu toisen vanhemman luona ja joka toinen viikko toisen? En saa itse aikaiseksi moista, vaan aina tuppaa viikonloppujen takia levähtämään mun luonnostelmat. Tässä on lisämausteena se, että lapsi kulkee koulumatkat koulutaksilla, joka tietysti toivoo mahdollisimman säännöllista ja ennalta sovittua aikataulua.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Meille tuli sellainen käänne, että poika asui minun luonani niin pitkään kunnes ex-eukkoni sai tietää että lapsilisät maksetaan sille jonka luona lapsi on kirjoilla. Silloin exäni halusi poikamme luokseen asumaan. Tuo kannattaa huomioida.
50/50 asumisessa pitää huomata, että elatusmaksuja silti maksetaan, jos vanhempien tuloerot ovat suuret. Ja vain lähivanhempi voi saada esim. asumis- ja toimeentulotukea (niin että lapsen kulut lasketaan mukaan). Ts. lapsen 50/50 asuminen on kallista.
Meille tuli heti alkuun sellainen käänne, ettei lapset (kaikki yli 12v) käyneet isällään koskaan, ei edes sovittuina viikonloppuina eikä juhlapyhinä. No ei kyllä halunnut maksaa elatusmaksujakaan. Tulot samat kuin minulla, muttei kuulemma ollut maksuvaraa. No, oikeus päätti toisin.
Lähivanhempi joutuu vastaamaan lapsista täysin, ellei etävanhempaa huvita, tai on oikeasti estynyt. Tämä pätee myös lasten täytettyä 18v. Tämä kannattaa huomioida.
"Lähivanhempi joutuu vastaamaan lapsista täysin, ellei etävanhempaa huvita, tai on oikeasti estynyt. "
Oikeasti se menee niin, että äiti kantaa vastuun lapsista oli sitten lähi- tai etä. Usein etenkin parempituloiset isät haluaa lasten 50/50 asumista, jottei tarvitsi maksaa elatusmaksuja, tai niitä voisi maksaa paljon vähemmän lasten äidille. Tämä toimii niin kauan, kunnes isä löytää uuden naisen. Sitten tarvitaan laatuaikaa hänen kanssaan. Vaikka lapsista on tehty 50/50 sopimus, niin käytännössä monet asuvat pelkästään äidillään tämän isän "elämänmuutoksen" takia. Tietty äidin kustannukset nousevat, kun entisen 50 asumisen sijaan lapset on hänellä 100. Erityisen katkeraa tämä on äideille, jotka ovat vielä etähuoltajia eikä ole tuhansien tuloja kuukaudessa.
Voisiko sopia tälläinen malli:
pariton viikko:
ma äiti
ti äiti
ke isä
to isä
pe äiti
la äiti
su äiti
parillinen viikko:
ma isä
ti isä
ke äiti
to äiti
pe isä
la isä
su isä
ja sitten taas alusta
onnistuisiko näin : Etällä joka viikko ti-to ja joka toinen vlo. Lähillä muut ajat
Miksi lapsen pitää joka viikko muuttaa? Juuri kun kerkee sopeutumaan yhteen taloon, pitää jo lähteä seuraavaan?
Eikö lapsen kannalta parempi olisi, että joka toinen kuukausi olisi toisen luona?
Kuukausi on taas liian pitkä, ehtii juuri sopeutua, ja sitten taas muutetaan.
Järkevintä olisi, jos lapsi viettäisi esim. pari iltaa viikossa etävanhemman luona, mutta yöpyisi kotonaan lähivanhemman luona. Paitsi sen jokatoisen viikonlopun olisi kokonaan etävanhemman luona.
Millä tavalla kuukausi on liian pitkä aika? On hyvä antaa lapsen hetken aikaa olla siellä kotona ilman, että ajatellaan et "kohta taas sinne".
Jos itse olisin lapsi, niin mielummin viettäisin kuukausi - kuukausi vanhempien luona.
Paria eri mallia kokeilleena, viikko-viikko ja vaihtopäivä jokin muu kuin pe-su toimii parhaiten.
Tuohon elatusmaksu asiaan sen verran, että ainakaan meillä ei kumpikaan maksa kummallekaan elatusmaksua, vaan yhteiselle tilille x sata euroa kuussa kummaltakin ja lapsilisät sinne. Sieltä sitten maksetaan lasten puhelinlaskut jne. Eikä muuten ollut lastenvalvojalla tuohon mitään poikkikommentoitavaa.
Olettekohan ajatelleet, miten vaikea on lapsen tilanne, olette nyt ajatelleet vain itseänne.
En ainakaan minä pitäisi siitä, että asun viikon täällä ja toisen tuolla, en vaikka kuinka siellä olisi toisessa isä ja toisessa äiti ja varsinkaan jos siellä niitä niitä uusia ukkoja ja akkoja pyörii nurkissa lapsineen.
Sopii ensin itse koettaa moista toimintaa, kuinka monta viikkoa kestät?
Eikö lapsen kannalta olisi parasta jos ette eroaisi. Apua kannattaa etsiä sitä on tarjolla. Eikö olisi mahtavaa kuulua siihen 4% jotka kääntävät kelkkansa ja lyövät hynttyyt uudelleen yhteen.
Miksi lapsi ei voi asua normaalisti lähivanhempansa luona ja olla etävanhemman luona jokatoinen vkl? Kamalaa tuollainen eessuntaas ramppaaminen. Kokeile itse! Huomaat pian, ettei koti ole missään.
Parasta toki lapsen kannalta olisi, jos emme eroaisi. Ja se on minulle ollut lähtökohtakin viimeisen reilun vuoden ajan. Vaan kun puoliso on sitä mieltä, että mikään terapia tule kyseeseen eikä mikään muukaan liiton kunnostustoimenpide, niin ero on ainut vaihtoehto!
Vaikuttaa nyt siltä, että saatiin sopiva setti aikaiseksi. Joka toinen viikonloppu isän ja joka toinen viikonloppu äidin luona. Arkipäivien osalta tehdään niin, että äiti saa lievän enemmistön, jolloin aikataulu on säännöllinen. Isällä lapsi on yleensä 6 vrk putkeen ja äidillään 8 vrk.
Tässä on se hyvä puoli, että molemmat vanhemmat asuu edelleen melko lähekkäin toisiaan, joten noita "aikatauluja" ei ole pakko ihan orjallisesti noudattaa ja lapsi voi halutessaan suhata asuntojen välillä kesken päivänkin.
Toivotaan, että tästä syntyy hyvä setti siten, ettei tarvitse alkaa riitelemään. Riiteleminen ei ole lapsen etu eikä myöskään pakkotoimet. Toivon, että puolisoltanikin löytyy sen verran järkeä, että saadaan hoidettua asiat ilman käräjiä ja lapsen etu etusijalla!
Käräjille voi mennä riitelemään vain yksinhuoltajuudesta/yhteishuoltajuudesta! Tai vaihtoehtoisesti etähuoltajuudesta/lähihuoltajuudesta. Tai elatusmaksuista. Ei 50/50 asumisesta. Siihen tarvitaan molempien vahva yksimielisyys ja yhteistyökyky. Sekä paljon rahaa, kuten tuolla jo sanottiinkin. Onko teidän elatusmaksuasiat/talous kunnossa molemmilla?
Pelkästä tapaamisista VOI mennä käräjille mutta miksi heifän pitäisi ?
Meidän lapset ainakin haluavat asua yhtä paljon mol. luona eikä kuten nyt 11 pvää kuukaudessa minun luona ja isän kanssa loput.
"kiitos" Asuminen ja tapaaminen ovat eri asioita. Yhteishuoltajuus on automaatti - siitä on turha vääntää ilman vakavia perusteita. On lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu, ja tapaa etävanhempaansa normisti jokatoinen vkl. Joskus yhden illan viikolla.
Lapsen asumiseen molemmilla vanhemmillaan 50/50 tarvitaan vanhempien ehdoton yksimielisyys, käräjöinti ei auta. Vanhemmat sopivat. Huomattava on myös, ettei lapset voi päättää asumisestaan 50/50, kuten ei etävanhemman tapaamisistakaan.
En millään tavalla halua syyllistää näitä tapauksia. Mutta moniko tietää miten raskasta lapselle/lapsille on vaihtaa "kotia" tämän tästä. Olen jutellut yhden tässä tilanteessa olevan lapsen kanssa enkä ihmettele jos he väsyy jo nuorina. Lapsiparat.
Samaa mieltä. Eivät ne tunnu oikein ajattelevan että on hyvä lastenkin välillä hengähtää. Asuvat he sitten kuinka lähellä tahansa, ei kumpikaan paikka tunnu kodilta kun vähän väliä asutaan jomman kumman luona.
Luulen että lapsista kehittyy psykologisesti sellaisia, jotka eivät koskaan tunne oloaan kuin kotona ja siitä saattaa seurata vanhempana ongelmia.
Meillä toimii tuo viikko-viikko ihan hyvin. Tuo teidän 6 8 päivää kuulostaa ihan hyvältä. Siirtymisiä ei kannata olla liian usein, joten tuo väli on hyvä. Lisäksi asumme niin lähekkäin, että lapsi tapaa kummankin vanhemman lähes päivittäin. Viikko olisi liian pitkä aika olla erossa kokonaan. Lapsi vaikuttaa ihan kotoisalta kummassakin kodissa.