Ei, en tarkoita tuota lempinimeä, jolla puolue tunnetaan. Sehän juontuu Suomen Keskustan yhdestä aikaisemmasta nimestä Keskustapuolue; nykynimestä väännetty Suokusta ei ole yleistynyt. Tarkoitan, että miksi tuo puolue on meillä merkittävämpi poliittinen toimija kuin vastaavat puolueet muissa meihin vertautuvissa maissa?
Viimeisten gallupien mukaan meillä on taas neljä lähes tasavahvaa, n. 20 % kannatusta nauttivaa puoluetta, keskusta-oikeistolainen Kokoomus, keskusta-vasemmistolainen SDP, radikaalipuolue Perussuomalaiset ja lähinnä kai maaseutu-talonpoikaispuolue Kepu. Muissa meihin vertautuvissa maissa selvästi suurimmat ovat keskustaoikeistolainen ja keskustavasemmistolainen puolue, jotka vuorottelevat maan johdossa. Niiden väliin ei jää tilaa niin, että siinä saumassa mikään muu puolue voisi kasvaa kovin suureksi. Lähinnä suurempia muualla ovat vihreät, joskus liberaali- tai radikaalipuolueet. Pienin on Kepuumme vertautuva maaseutu- tai talonpoikaispuolue, joka voi olla nimeltään myös keskustapuolue, kuten Ruotsissa n. 5 % kannatusta nauttiva Centerpartiet. Miksi meillä on toisin?
Muualla keskusta-oikeistolainen ja keskusta-vasemmistolainen puolue ovat hyvin harvoin samassa hallituksessa. Saksassa tosin viime vuosikymmenellä keskustaoikeistolaiset kristillisdemokraatit (CDU) hallitsivat jonkin aikaa yhdessä sosialidemokraattisen puolueen (SPD) kanssa, mutta nythän siellä CDU:n kumppanina on liberaalipuolue FDP. Muualla keskusta-oikeistolainen puolue voi ottaa tuekseen pienen maaseutu-talonpoikaispuolueen (kuten nyt Ruotsissa sikäläinen kokoomus Centerpartietin), vasemmistopuolue tukeutuu yleensä vihreisiin (kuten oli Ruotsissakin demarijohtoisen hallituksen aikana). Ruotsissa kokoomus (Moderata samlingspartiet) ja sosialidemokraatit (Sveriges socialdemokratiska arbetareparti) eivät liene koskaan olleet samassa hallituksessa.
Meillä keskusta-oikeisto- ja keskusta-vasemmistopuolueet kokoomus ja SDP hallitsevat yhdessä nytkin. Maalaisliitto-Kepumme on kelvannut kumppaniksi niin kokoomukselle kuin demareille, ja nuo molemmat ovat kelvanneet kumppaniksi Kepulle silloin, kun se on päässyt kumppaninsa valitsemaan. Historian valossa SDP tosin on ollut mieluisin kumppani Kepulle - ja Kepu SDP:lle. Mistähän tuokin johtunee?
Kun meillä Kepu on pysynyt suurempana kuin vastaavat puolueet muualla, se on ollut varteenotettava tuki mille puolueelle tahansa. ”Liian suuri” Kepu on meillä poliittinen häiriötekijä, joka estää syntymästä poliittisen vastuun kannalta parasta, selkeää blokkimuodostelmaa, sellaista kuin on Ruotsissa ja myös Saksassa, Ranskassa ja lähes kaikissa länsimaissa, selvimmin USA:ssa ja Isossa-Britanniassa..
Mutta miksi Kepu on pysynyt suurempana kuin vastaavat puolueet muualla? Olisiko selitys Kepumme poliittisesti epämääräisessä hahmossa, jokaiselle jotakin tarjoamaan pyrkivänä halpatavaratalona, jolloin se saa kannatusta paitsi maltillisempia myös aivan äärivasemmistolaisia ja äärioikeistolaisiakin näkemyksiä omaavilta? Noinhan tapahtuu, nähdään tällä palstallakin. Kun noin tapahtuu, täytyy kysyä: Onko meissä suomalaisissa poliittisesti valveutumattomia tai ajatteluun kyvyttömiä tahi vaivautumattomia ihmisiä enemmän kuin noissa muissa maissa? Siltä vaikuttaa, ja sitä näkökantaa esitin edellisessä avauksessani, jossa tuosta syytä pidin kansanäänestyksiä meille soveltumattomina .
No, poikkeavathan meillä muutkin puolueet vastaavista meihin vertautuvissa maissa, joissa esim. vihreät yleensä ovat vain vasemmiston tukena, ja meidän vihreitämme kutsutaan kokoomuksen puisto-osastoksi, eivätkä meidän Perussuomalaisemmekaan oikein vertaudu muiden maiden radikaalipuolueisiin muuten, kuin kenties maahanmuuttovastaisuudessaan. Mutta noiden asioiden käsittely ei kuulu tälle palstalle, jolla kehotetaan keskustelemaan Kepusta ja sen politiikasta.
Suomi ei paljonkaan poikkea väestö- ja elinkeinorakenteeltaan muista länsimaista, ei ainakaan Ruotsista. Poikkeamisemme niistä tuossa suhteessa on hämmästyttävää. Sen syistä esitin edellä kysymyksiä ja niihin vastailinkin, mutta esittänette omia vastauksianne, jos näkemyksenne poikkeavat näkemyksistäni. Joten kertokaapa nyt mielipiteitänne asiasta! (Jos päässänne on liian tiukka pipo, heittäkää se ensin pois, sillä kiristävä päähine voi viedä ajatuksenne aivan muuanne ja tuottaa sieltäkin harhaisia näkemyksiä!;))
Viimeisten gallupien mukaan meillä on taas neljä lähes tasavahvaa, n. 20 % kannatusta nauttivaa puoluetta, keskusta-oikeistolainen Kokoomus, keskusta-vasemmistolainen SDP, radikaalipuolue Perussuomalaiset ja lähinnä kai maaseutu-talonpoikaispuolue Kepu. Muissa meihin vertautuvissa maissa selvästi suurimmat ovat keskustaoikeistolainen ja keskustavasemmistolainen puolue, jotka vuorottelevat maan johdossa. Niiden väliin ei jää tilaa niin, että siinä saumassa mikään muu puolue voisi kasvaa kovin suureksi. Lähinnä suurempia muualla ovat vihreät, joskus liberaali- tai radikaalipuolueet. Pienin on Kepuumme vertautuva maaseutu- tai talonpoikaispuolue, joka voi olla nimeltään myös keskustapuolue, kuten Ruotsissa n. 5 % kannatusta nauttiva Centerpartiet. Miksi meillä on toisin?
Muualla keskusta-oikeistolainen ja keskusta-vasemmistolainen puolue ovat hyvin harvoin samassa hallituksessa. Saksassa tosin viime vuosikymmenellä keskustaoikeistolaiset kristillisdemokraatit (CDU) hallitsivat jonkin aikaa yhdessä sosialidemokraattisen puolueen (SPD) kanssa, mutta nythän siellä CDU:n kumppanina on liberaalipuolue FDP. Muualla keskusta-oikeistolainen puolue voi ottaa tuekseen pienen maaseutu-talonpoikaispuolueen (kuten nyt Ruotsissa sikäläinen kokoomus Centerpartietin), vasemmistopuolue tukeutuu yleensä vihreisiin (kuten oli Ruotsissakin demarijohtoisen hallituksen aikana). Ruotsissa kokoomus (Moderata samlingspartiet) ja sosialidemokraatit (Sveriges socialdemokratiska arbetareparti) eivät liene koskaan olleet samassa hallituksessa.
Meillä keskusta-oikeisto- ja keskusta-vasemmistopuolueet kokoomus ja SDP hallitsevat yhdessä nytkin. Maalaisliitto-Kepumme on kelvannut kumppaniksi niin kokoomukselle kuin demareille, ja nuo molemmat ovat kelvanneet kumppaniksi Kepulle silloin, kun se on päässyt kumppaninsa valitsemaan. Historian valossa SDP tosin on ollut mieluisin kumppani Kepulle - ja Kepu SDP:lle. Mistähän tuokin johtunee?
Kun meillä Kepu on pysynyt suurempana kuin vastaavat puolueet muualla, se on ollut varteenotettava tuki mille puolueelle tahansa. ”Liian suuri” Kepu on meillä poliittinen häiriötekijä, joka estää syntymästä poliittisen vastuun kannalta parasta, selkeää blokkimuodostelmaa, sellaista kuin on Ruotsissa ja myös Saksassa, Ranskassa ja lähes kaikissa länsimaissa, selvimmin USA:ssa ja Isossa-Britanniassa..
Mutta miksi Kepu on pysynyt suurempana kuin vastaavat puolueet muualla? Olisiko selitys Kepumme poliittisesti epämääräisessä hahmossa, jokaiselle jotakin tarjoamaan pyrkivänä halpatavaratalona, jolloin se saa kannatusta paitsi maltillisempia myös aivan äärivasemmistolaisia ja äärioikeistolaisiakin näkemyksiä omaavilta? Noinhan tapahtuu, nähdään tällä palstallakin. Kun noin tapahtuu, täytyy kysyä: Onko meissä suomalaisissa poliittisesti valveutumattomia tai ajatteluun kyvyttömiä tahi vaivautumattomia ihmisiä enemmän kuin noissa muissa maissa? Siltä vaikuttaa, ja sitä näkökantaa esitin edellisessä avauksessani, jossa tuosta syytä pidin kansanäänestyksiä meille soveltumattomina .
No, poikkeavathan meillä muutkin puolueet vastaavista meihin vertautuvissa maissa, joissa esim. vihreät yleensä ovat vain vasemmiston tukena, ja meidän vihreitämme kutsutaan kokoomuksen puisto-osastoksi, eivätkä meidän Perussuomalaisemmekaan oikein vertaudu muiden maiden radikaalipuolueisiin muuten, kuin kenties maahanmuuttovastaisuudessaan. Mutta noiden asioiden käsittely ei kuulu tälle palstalle, jolla kehotetaan keskustelemaan Kepusta ja sen politiikasta.
Suomi ei paljonkaan poikkea väestö- ja elinkeinorakenteeltaan muista länsimaista, ei ainakaan Ruotsista. Poikkeamisemme niistä tuossa suhteessa on hämmästyttävää. Sen syistä esitin edellä kysymyksiä ja niihin vastailinkin, mutta esittänette omia vastauksianne, jos näkemyksenne poikkeavat näkemyksistäni. Joten kertokaapa nyt mielipiteitänne asiasta! (Jos päässänne on liian tiukka pipo, heittäkää se ensin pois, sillä kiristävä päähine voi viedä ajatuksenne aivan muuanne ja tuottaa sieltäkin harhaisia näkemyksiä!;))
Vastaukset 49
Vanhimmat
Miksi meillä on kepu.
Täällä ainakin senn vuoksi, että heikkolahjaisille mielenvikaisille helsinkiläisvanhuksille olisi jotain johon purkaa pahaa oloaan, yksinäisyyttään ja kaunojaan.
Muille, normaaleille ihmisille tietysti Kepulla on myös poliittista merkitystä
Keskusta on yksinkertaisesti luotettavin puolue ja ihmiset alkavat pikkuhiljaa tajuta asian.
Hallitus yrittää epätoivoisesti pitää itsensä koossa vaikka natina kuuluu jo päähallituspuolueidenkin riveistä: Uskottavuutta nakertaa pahasti myös asiantuntijoiden Kokoomuksen kuntaliitokselle antama täystyrmäys ja "tänäinen" salailusyytös.
Salailuun ja diktatooriseen määräilyyn syyllistyvät yleensä tahot joilla ei muuhun (demokratia) ole edellytyksiä.
Keskusta ei kuuna nykyisenä päivänä olisi kumpaankaan demokratian halventamistekoon syyllistynyt.
P.S. Yritä nyt viimein ymmärtää olevasi ihan väärä taho kertomaan mistä täällä saa kirjoittaa. SE EI OLE TOIMIVALLASSASI!
Miksi meillä on kepu? Entä jos meillä ei olisi kepua?
Mikä taho meillä sitten tekisi ne järkevät ehdotukset,
kuten sotu- ja kuntauudistuksissa?
Ei näytä kok ministerin ajamasta kuntaremontista
kuin sdp huippuministerin ajamasta soteuudistuksesta
tulevan lasta ei pas...!
Nykyhallitus näkyy toimivan joka asiassa juupas eipäs
periaatteella.
.
Jotta jokainen pultsarikin voisi tuntea *ylemmyyttä* näihin uunipottuihin nähden
.
Monennenkohan avauksen tästä aiheesta mahdoit jo tehdä? Enpä taida viitsiä ryhtyä niitä vanhoja vastauksia sen perusteellisemmin toistamaan kuin mainitsen arvioistani olennaisimman:
Suomalainen sosialidemokraattinen puolue ja konservatiivinen puolue eivät toisin kuin eurooppalaiset vastineensa aja johdonmukaisesti kansalaisten etua koko maassa. Ne ovat jättäneet alueellisen tasa-arvon yksin keskustalle, demarit yllättävän paljon sosialipolitiikassa ja kokoomus yllättävän paljon yrittäjien aseman ajamisessa. Jopa omien kannattajien kuuleminen on heikohkoa, kuten mm. kuntauudistuksessa ja sote-uudistuksessa on nähty.
Oikeastaan vastasit kysymykseesi itsekin toteamalla, että muualla keskustaoikeistolaisen ja keskustavasemmistolaisen puolueiden väliin ei jää tilaa niin, että siinä saumassa mikään muu puolue voisi kasvaa kovin suureksi.
Meillä siis jää! Syynä on, että nuo kaksi puoluetta itse jättävät tilaa.
Enpä tiedä, monesko avaus tämä olisi minulta tästä tai ainakin samoja asioita käsittelevistä aiheista, pitänee kysyä noilta palstapäivystäjiltä, jotka ovat vuosikaudet herkeämättä seuranneet minun tekemisiäni täällä ja kirjanneet jokaisen tuloni ja menoni, niin varmaan tuonkin asian.
Puutun vain tuohon sanomaasi:
>>Oikeastaan vastasit kysymykseesi itsekin toteamalla, että muualla keskustaoikeistolaisen ja keskustavasemmistolaisen puolueiden väliin ei jää tilaa niin, että siinä saumassa mikään muu puolue voisi kasvaa kovin suureksi.
Meillä siis jää! Syynä on, että nuo kaksi puoluetta itse jättävät tilaa.
Kun peräänkulutat noita tilastotietoja, niin kerrotaan, että tämä on yli 10 vuotta yhtämittaisesti jopa 16 tuntia vuorokaudessa jatkuneen päivystysurasi 521. avaus aiheesta miksi meillä on Iso Kepu ja ja Ruotsissa lilla Center.
Kerrottakoon vielä sellainen tilastotieto, että tänä vuonna olet antanuyt jo 10 lähtöilmoitusta vaikka eletään vasta tammikuuta, siis vanha 59 lähtöilmoituksen vuosiennätys on edelleen kirkkaasti menossa rikki. Itkuripuleita olemme nähneet tänä vuonna toistaiseksi 36 kpl.
Hyvin siis menee.
Miksi meillä on kapi? No siksi, että hän on vain heikkolahjainen, äitinsä hylkäämä reppana Rautavaaran korvesta. Isäänsä ei reppana tiedä, äpärä kun on...
Suomessa Keskusta täyttää sitä tyhjiötä jonka SDP jätti maaseudun ihmiset hylätessään.
Ruotsissa demarit ovat koko kansan puolue, niin sosiaalisesti kuin alueellisesti. Ruotsalainen duunari voi äänestää demareita siinä missä yritysjohtaja tai maanviljelijäkin. Suomessa SDP on rajannut kannattajakuntansa SAK:laiseen ay-liikkeeseen ja sosiaalitanttaporukkaan. Joukossa on muutama Mielipidepankin kaltainen nuoruuden idealismin harhoissa elävä haihattelija.
Kokoomuksen tai SDP:n ei siis olisi pitänyt tehdä selvempää eroa Kepuun, kuten sinuä vääräksi lääkkeeksi määräät. Silloinhan Kepun kannatus vain kasvaisi, vaan näiden puolueiden pitää mennä ja ottaa tila pois Kepulta kasvaa, siis lähemmäs Kepua. Sinulle tollikalle tuollaisen ymmärtäminen on toki liian vaikeaa
Menisi villiksi poliittinen meno, jos myös demarit ja kokoomus alkaisivat toimia kepun kaltaisena halpatavaratalona, joka pyrkisi tarjoamaan jokaiselle jotakin. Kas, kun kepu ei ole ottanut mainoslauseekseen sitä, jollaisen kerrotaan olleen jollakin punikkiryhmällä aikoinaan: ”Maata maattomille, työtä työttömille ja **ttua kaikille!” Sitä **ttua ei ainakaan liene kepukaan pystynyt järjestämään ahkerimmille kannattajillaan täällä, jotka sen puutteessa kituen unelmoivat jopa miesten munakarvoista.
Mutta eihän niistä halpatavarataloista niiden räväköistä mainoksista huolimatta oikein mitään kunnolla toimivaa ja kestävää saa; sen varmasti tietävät niin demarit kuin kokoomuskin ja pitävät sentään vähän eroa kepuun, mutta suurempi se ero voisi olla. Vaikeaa tosin kokoomuksen on mennä enemmän oikealle ja demarien enemmän vasemmalle kuin ovat levällään olevan kepun laidat.
Tunnustat sentään, että kepu on edelleen ennen muuta maalaisliitto. Sitähän tarkoitat tuolla:
>>Suomessa Keskusta täyttää sitä tyhjiötä jonka SDP jätti maaseudun ihmiset hylätessään
Itke, itke Paloheinän tollisko. Mitäpä sinä rottakoululainen muutakaan voisit!
Tsot tsot Kapi. Jos puhutaan politiikan halpatavarataloista niin SDP on sellaiseksi muuttunut. Siinä missä Soinin porukka on toreilla kojukauppaa harrastavia helppoheikkejä, Urpilaisen joukot koettavat kilpailla samoista asikkaista sisätiloissa. Unelmahöttöä tyrkytetään kauniiden lauseiden kera vaikka sisältö on täyttä huttua.
SDP oli kaikkien vahäosaisten ja koko maan puolue. Sillä oli vankka kannatus maaseudun köyhien keskuudessa. SDP kuitenkin hylkäsi nuo peruskannattajansa. Kommunistit saivat ansiotonta arvonnousua ottamalla osan tuosta porukasta joukkoihinsa, osan etsiytyessä Maalaisliiton piiriin. Sittemmin myös Vennamo ja Soini ovat hankkineet suosiotaan noiden ihmisten avulla. SDP:lle oli kisailu ay-liikkeestä niin tärkeää, että kaikki muu jätettiin, ja samalla jätettiin tilaa muille puolueille hankkia kannatusta.
Tuossa siis vastaus avauksesi kysymykseen.
Maaseudun ihmisillä pitää ymmärtää paitsi ihan perinteisen maatalousmaaseudun lisäksi pienet taajamat ja maakuntakaupungit.
Tollikka kyllä paljastaa monella tapaa, vai mitä
Puhut ristiin. Ensiksi sanot demareiden harrastavan kaikkea tarjoavaa helppoheikkitoimintaa, ja sitten sanot niille vain kisailun ay-liikkeestä olevan tärkeää. Jos et ole tollikka, päätä jo, kummin päin se on.
Eipähän minulle demareiden asiat ja linjaukset kuulu, mutta ay-liikkeen luulisi kyllä olevan tärkeä maaseudunkin palkansaajille, sillä eivät sielläkään kaikki ole maatalous- tai muita yrittäjiä. Siipiveikkojako haluavat maalaiset palkansaajatkin olla, istua tuleen muiden persuksilla, kuitenkin mielellään vastaanottaen kaiken sen, mitä liittojen kautta heillekin tulee? Halveksittavaa sellainen.
Itse kyllä aikoinaan sotilaanakin aina kuuluin liittooni, ja niin kuului koko sotilasammattikunta, niin aliupseerit, toimiupseerit kuin kadettiupseeritkin jokseenkin sataprosenttisesti. Ulos olisi katsottu kerholtakin sellainen, joka ei olisi sitä kautta maksanut jäsenmaksujaan liitolle.
Valion isännöitsijänä ollessani mielin liittyä joko meijeriväen liittoon tai teollisuustoimihenkilöiden liittoon, mutta luovuin aikomuksestani, kun esimieheni, Valion talousjohtajan mielestä olisin silloin joutunut ristiriitaiseen asemaan, kun alaisinani oli noihin liittoihin kuuluvia, ja jouduin palkka- ja muissa neuvotteluissa edustamaan työnantajaa. Mutta olenhan nyt mukana myös noiden liittojen eläkeläisriennoissa, niiltä tiimoilta olin eilen illallakin pienessä kokouksessa, ja yhden sellaisen porukan kanssa lähden huomenillalla naisystäväni kanssa teatteriin katsomaan ”Viulunsoittajaa katolla”.
Itse olen hakenut vastausta tähän Kepun "ylisuureen" kannatukseen historiasta. Sisällissodan seurauksena ja jo ennen sitä väestö jakaantui vahvasti kahtia oikeisto-vasemmisto -akselilla siinä osassa maata, missä tapeltiin asein vallasta. Tämä on saattanut radikalisoida kumpaakin äärisuuntaa ja luonut siten tilaa välimaastoon maltillisille toimijoille. Erityisesti vasemmiston imago punikkipuolueena säilyi pitkään. Ja näkyyhän se täälläkin edelleen, vaikka kepulaiset pitvätkin punikkeina lähes kaikkia muita paitsi itseään.
Meillä vasemmistolaisuuden mielikuvissa on korostunut sosialismi, kun Ruotsissa taas on korostunut sosiaalidemokratia. Sotien jälkeen kommunistienkin kannatus oli varsin suurta Suomessa, mikä vaikutti näihin mielikuviin ja korosti niitä. Toisaalta olemme olleet teollisessa kehityksessä hitaampia kuin ruotsalaiset. Metsäläisyys ja talonpoikaisuus ovat eleneet meillä vahvempina ja ovat ajassa lähempänä nykyaikaa kuin Ruotsissa.
Ruotsissa väestö on keskittynyt Suomea aikaisemmin. Elinkeinorakenne on siellä eritynyt ja esim. maataloustuotanto on hyvin voimakkaasti keskittynyt parhaille viljelymaille etelään. Pohjois-osassa on kaivos- ja metalliteollisuuden piiriin luontojaan syntyneitä duunarivaltaisia keitaita. Ruotsi on ollut pitempään vahvasti eteläpainotteinen valtio. Sinne ei ole syntynyt alikehittynyttä pohjoista, missä olisi ollut suuri liikaväestöongelma kuten meillä Suomessa. Suuomestahan tuo heikosti toimeentuleva liikaväestö muutti Ruotsiin ja ongelma sitä kautta hieman helpottui. Niillä seuduin Pohjois-Suomessa, missä on ollut teollisuutta, myös vasemmisto onnistui rantautumaan (esim. Kemi, Tornio, Raahe tyyppiesimerkkeinä). Tämä on hyvin selkeä vasta-argumentti sille, että kyse olisi meillä vasemmistopuolueiden karsaudesta aluepolitiikkaan. Siitä ei ole kyse, vaan pohjoisen erilaisesta elinkeinorakenteesta lahden kummankin puolen. Suomen maatalousvaltaisuuden painopiste sijaitsee pohjoisessa ja selittää paljon suomalaista aluepolitiikkaa. Meillä siis maatalous elinkeinona ja pohjoinen sijainti yhdistyvät, kun Ruotsissa tällaista elementtiä ei ole samassa määrin. Ruotsissa maatalous on integroitunut ihmisten ilmoille eli sinne, missä muukin väestö asustaa. Meillä ollaan paljon enemmän erillään. Ja tällainen eriytyneisyys on aikaansaanut aluepoliittisen näkökulman painottumisen. Ruotsissa sellaista ei tarvita, kun maatalous ja muu elinkeinotoiminta limittyvät samoille alueille.
Suomen hyvin vahvasti maatalousvetoinen aluepolitiikka siis selittää osaltaan Kepun kannatuksen. Jos meillä toiminnat limittyisivät Ruotsin tavoin niin, ettei aluepainotteisuutta ole, ei ole monia syitä ainakaan alueellisista näkökohdista käsin äänestää maatalous-aluepolitiikkapuoluetta. Arvelisin, että esim. eteläisemmän Suomen maatalousyrittäjissä on tällaisten syiden vuoksi enemmän Kokoomusta äänestäviä kuin pohjoisessa, missä aluepolitiikka vaikuttaa. Ruotsissa pääosa etelän viljelijöistä ja siis pääosa kaikista viljelijöistä saattaa äänestää Kokoomusta, koska äänien antamiseen Centernille ei ainakaan aluepoliittisten syiden vuoksi ole.
Kepu on vastustanut kaikin tavoin maakuntakeskusten syntymistä, koska se tarkoittaa maatalousvaltaisuuden vähentymistä. Oulun seutu on kasvanut voimakkaasti ja sellainen kehitys tarkoittaa huonoja aikoja Kepulle. Tällaisten alueellisten keskittymien elinkeinorakenne on toinen ja heti, kun elinkeinotoiminta niissä tapahtuu markkinavaltaisesti, on koko ajan vähemmän syitä äänestää aluepoliittista puoluetta. Jos Kepusta halutaan päästä eroon, maakuntakeskusvetoisuuteen pitää kannustaa. Siihen kuntarakenneuudistuskin tähtää osaltaan ja sen on hyvä asia koko Suomelle. Väyrynen on oikeassa siinä, että kyse on keskittämispolitiikasta. Toisin sanoen ohjaudutaan modernien markkinaehtoisten elinkeinojen mukaiseen järjestykseen koko yhteiskunnassa keinotekoisen ja väkisin ylläpidetyn sijasta.
Pahasti väärillä jäljillä olet luullessasi, että kepu olisi vastustanut kaikin tavoin maakuntakeskusten syntymistä. Kepun kehittämisnäkökulma on päinvastoin maakuntakeskeinen, mikä henkii tuosta Sapiens duxin avauksestakin "Keskusta, rakkautta kotiseutuun". Maakuntakeskukset ovat luonnollinen asia, osa maakuntaa, ja niistä käsin kepu johtaa myös omia puolueosastojaan maaseudulla. Maakuntakeskuksiin maalaisliitto perusti vuosikymmeniä sitten tiheän sanomalehtiverkostonsakin.
Suurimpien työpaikkojen sijoittumista maakuntakeskuksiin pidetään luonnollisena asiana, eikä vahingollisena, koska maakuntakekusten suuret teollisuuslaitokset tuovat alihankkijayrityksiä maaseudulle. Ne tuovat työtä myös maakuntien asukkaille ja jarruttavat muuttoliikettä vaikkapa Helsinkiin ja ulkomaille.
Toki kehitys on merkinnyt, että väkeä maaseudulta on siirtynyt maakuntakeskuksiin, mutta poliittisesti se ei ole ollut kepulle suinkaan epäedullista. Nimittäin juuri muuttoliikkeen ansiosta kepu on noussut monien maakuntakeskusten suurimmaksi puolueeksi, Oulunkin suurimmaksi jo ennen näitä viimeisiä kuntaliitoksia. Ennen muuttoliikettä kepu oli pelkkä sirpalepuolue maakuntakeskuksissa, kuten nykyisin Helsingissä.
Olet varmaan oikeassa siinä, että tällä eriskummallisuudella muihin vastaaviin maihin verrattuna on historiallista taustaa. Mutta ei minusta tuo historian painolasti sitä täysin selitä; kyllä niin monina vuosikymmeninä luulisi ihmisten kasvaneen elämään enemmän nykyajassa ja orientoituvan poliittisestikin enemmän aikamme tarpeiden ja omienkin tarpeittensa mukaisesti. Mutta kai tämä Suomen kansa on kovin hidasoppista, sellaiseksihan taisi Paasikivikin sen nähdä.
Kepu lienee kerännyt kannattajikseen ne kaikkein hidasoppisemmat, jotka muutenkin elävät edelleen vuosisadan takaisissa asioissa, nähden sen ajan haamuja sankoin joukoin ympärillään, eli kuten sanot, punikkeja heille ovat kaikki muut paitsi kepulaiset - ja silti joku tuollainen kepulainen tällä palstallakin esittää sellaisia toiveita ja mielipiteitä, joita ei juuri kuultu kotikommunisteiltammekaan ainakaan enää minun muistamanani aikana!
Varmaan oikeaa kuvausta Ruotsin kehityksestä ja olemuksesta annat, ja se varmaankin vaikuttaa merkittävästikin niin, että siellä on aikalailla toisin kuin meillä tuossa poliittisessa kentässäkin. Mutta meidän maataloutemme on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin pientä Ruotsin vastaavaan verrattuna, joten se ei selitä kepun suuruutta, vaikka puolue edelleen ennen muuta talonpoikainen maalaisliitto on. Kepu on varmaan halunnut tuon tosiasian peittää nimen vaihdoillaan ja on onnistunutkin siinä hämäämään liian monia ihmisiä mm. saadessaan heidät vastustamaan niitä rakenneuudistuksia, jotka toimisivat heidän parhaakseen. Metsäläisiähän me taidamme olla henkisesti ruotsalaisiin verrattuna, sekin johtunee hidasoppisuudestamme.
Taas kerran annat mielikuviesi muokata ajatteluasi.
Ruotsi on lähes yhtä harvaan asuttu maa kuin Suomi. Ruotsi vaan sijaitsee 600 km etelämpänä kuin Suomi. Malmöstä Tukholmaan on maanteitse pidempi matka kuin Helsingistä Ouluun. Ruotsin talouselämä maatalouksineen keskittyy tuolle alueelle, aivan kuten Suomessa Oulun alapuoliseen osaan maata. Toki pohjoisempanakin on vireitä keskuksia kuten Uumaja.
Ruotsi on käytännössä yhtä harvaan asuttu maa kuin Suomi, 20 asukasta per neliökilometri kun Suomessa luku on 16. Ruotsissa on muitakin isoja kaupunkeja Tukholman lisäksi, Göteborg on käytännössä Helsingin kokoinen (yli 500 000 asukasta) ja mainittu Malmökin on yli 300 000 asukkaan kaupunki. Ruotsissa on siis tasapainoisempi kaupunkirakenne kuin meillä jossa Helsinki-peinotteisuus vääristää koko maan elämää. Sama koskee Ruotsin teollisuutta. Teollisuuskaupungit sijaitsevan ympäri maata, Göteborg on itse asiassa merkittävämpi teollinen keskittymä kuin Tukholma.
Ruotsissa politiikkaa on vähäisemmän keskittyneisyyden ja tasaisemmin jakautuneen aluetalouden vuoksi tehty aina koko maan näkövinkkelistä. Tukholmassa ei ole samanlaista vihaa ja kaunaa muuta maata kohtaan kuin Helsingissä Suomen muita alueita kohtaan. Ruotsin demareille on ollut täysin luontevaa edustaa kaikkia ammatti- ja väestöryhmiä näiden asuinalueesta piitaamatta. Niinpä sosialidemokraatit ovat säilyttäneet kansankodin valtionhoitajapuolueen uskottavuuden koko kansan silmissä (toisena maltillisen oikeistopuolueen kanssa) eikä siellä ole tarvittu aluepainotteista valtionhoitajaa kuten meillä
Turhaan aliarvioit tekstiäsi. Tolloile miten lystäät, mutta yritän antaa sen olla vaikuttamatta vastaukseeni.
Ruotsin talous maataloukseniin keskittyy Tukholman eteläpuoleiseen osaan maata. Jos Suomesta haetaan yhtä "harvaan" asuttu osa Suomesta, se ei lähde Oulusta etelään, vaan pikemminkin Tampereelta.
Ruotissa asuu tosiaan noin 20 asukasta per neliökilometri, itse asiassa luku on 23 asukasta. Tukholman lääniin on pakkautunut 327 asukasta ja Skånen lääniinkin 114 asukasta neliökilometriä kohti. Pohjoisiin lääneihin (Norrbotten, Västerbotten ja Jämtland) on taas mahtunut vain 2,5-5,0 asukasta. Nämähän ovat lähinnä sitä Oulun leveysasteita (Västerbotten).
Tuskin Helsinkipainotteisuus on paljon kummoisempi kuin Tukholmapainotteisuus Ruotsissa. Tukholma on maan pääkaupunki ja hallinnollinen keskus samaan tapaan kuin Helsinki Suomessa. Suomen mitassa Tampere ja Turku vastaavat Göteborgia ja Malmöta. Ne ovat suurempia juuri siksi, että Ruotsi on vahvemmin eteläpainotteinen kuin Suomi. Pohjoinen osa Ruotsia on se harvaan asuttu kuten edellä kerroin.
Yllättävä on väitteesi siitä, että Helsinki olisi Suomessa teollisuuden napa, siis toisin kuin Ruotsissa on tilanne kertomasi mukaan. Muistelin, että olet aiemmin väittänyt Helsingistä puuttuvan kaiken teollisuuden. Sen mukaan vääristymä olisi toisinpäin. Ruotsissa toimitaankin monessa suhteessa järkevämmin kuin meillä. Siellä ei ole ollut sellaista "pidä koko maa asuttuna" -vouhotusta kuin meillä Suomessa. Ruotsissa talouden on annettu ohjautua markkinavetoisesti ja se näkyy alueellisesti. Aluepoliittista valtionhoitajaa ei ole tarvittu Ruotsissa sen vuoksi, että Ruotsin pitempi teollinen ja sitä edeltäväkin taloushistoria on suosinut asumista etelässä. Ruotsalaiset ovat valinneet parhaimmat asuinseudut ja jättäneet kylmän ja karun pohjoisen metsän eläimille. Pohjoisen Ruotsin talous on perustunut kaivannaistoiminnalle ja siihen liittyvälle jalostustoiminnalle. Se on syntynyt markkinavetoisesti. Ruotsin rautamalmia ovat hamunneet kaikki tahot ja sen vuoksi Skandinavia kiinnosti viime sodan aikana sekä Saksaa että Englantia.
Kuten edellä kirjoitin, vasemmistopuolueet ovat meilläkin päässeet edustamaan pohjoisen väkeä siellä, missä on ollut teollista tuotantoa ja työväkeä. Maatalousvaltaisessa osassa maata asia on ollut toisin. Siellä ei ole juuri muuta ollut kuin sitä maataloutta ja sen tukielinkeinoja. Maatalous ja alue liittyvät yhteen, kun taas Ruotsissa maatalous on limittynyt etelässä muiden toimintojen lomaan. Ruotsin eteläosa on heterogeeninen alue, kun taas Suomen pohjoisosa on huomattavan homogeeninen. Tämä homogeenisuus on nostanut Kepun valtapuolueeksi näillä hallanaroilla alueilla. Ruotsissa taas pohjoiset seudut ovat merkityksettömiä kokonaisuudessa, mikä näkyy edellä kertomissani väestön tiheysluvuissa. Ruotsalaiset ovat urbanisoituneet niin paljon ennen meitä. Tulemme kyllä hyvää vauhtia perässä.
Kyllä tässä on paljon sitä historian painolastia. En nyt tarkoita ainaostaan tuota sisällissodan perintöä vaan myös elinkeinorakenteemme syntyhistoriaa. Suomalaiset heittelivät joukolla heiniä seipäille siinä vaiheessa, kun Ruotsi oli jo pitkälle kaupungistunut ja teollistunut. Sota-aika toi Ruotsille vielä lisäetua, kun teollisuus jauhoi tuotteitaan sotaa käyville maille.
Suomalaisten metsäläisyydestä ja toukotöistä on kulunut historiallisesti niin vähän aikaa, että se vie vielä tovin ennen kuin saavutamme Ruotsin. Maantiedekin on meille vähän epäedullinen. Kepulaisten mielestä meidän Österbotten on jotenkin tärkeä alue, kun Ruotsissa samoilla leveyspiireillä sijaitseva Västerbotten on lähes Lappiin verrattavaan syrjäseutua. Hullujan ruottalaiset olisivat, jos he suuntaisivat elämänsa pohjoiseen päin, kun kaikki markkinat ja ihmiset ovat aina olleet Ruotsista etelään. Suomessa elää vielä sellainen hölmöläismeininki, että luullaan autuuden koittavan siitä, kun naapuriin on vähintään kilometrin etäisyys.
Sinun mielestäsihän kaikki Kehä kolmosen ulkopuolinen alue on syrjäseutua, siinä joukossa siis myös Västerbotten ja Österbotten.
Västerbotten on pinta-alaltaan ja väestömäärältään suunnilleen samansuuruinen ja jopa samanmuotoinenkin maakunta kuin Pohjanlahden toisella puolella sijaitseva Etelä-Pohjanmaa. Molemmissa on noin 200.000 asukasta. Ei siis mikään pieni määrä kummassakaan maassa. Sillä määrällä MG-R sallisi kaksi, ellei kolmekin sote-piiriä kumpaankin maakuntaan.
Etelä-Pohjanmaasta poiketen Västerbottenissa puolet väestöstä asuu Uumajassa. Muutenkin asutus on keskittynyt kaupunkeihin, mikä on luonnollista, koska Västerbottenissa on vain kapea rantakaistale tasaista, viljelykelpoista maastoa. Suurin osa maakunnasta on ainakin suomalaisesta näkökulmasta vuoristoa.
Tuossa se ero juuri onkin. Ruotsin länsiraja on Kölivuoristoa, ja maasto lähtee kohoamaan heti kohta rannikolta. Suomen rannikko on alavaa ja viljavaa entistä merenpohjaa.
Ruotsissa on aluepolitiikkaa harjoitettu jo vuosisadat, siellä ei ole koskaan lähdetty siitä, että joku alue olisi toista arvokkaampi tai vähemmän arvokkaampi. Suomikin sai aikanaan Ruotsin aluepolitiikasta osansa kun kruunun maista tiloja perustamalla Suomea asutettiin (Kustaa Vaasa). Verovapauksia on käytetty Ruotsissa vuosisatojen aikana paljon pitämään koko maa asuttuna, ja edelleenkin Ruotsin maaseudulle annetaan paljon tukea. Siis muuta kuin maataloustukea. Ruotsihan neuvotteli EU sopimukseen ns aluetuet. Pohjoisessa ei koskaan ole ollutkaan laajaa asutusta, joten ei sitä ole tarvinnut erikseen tukeakkaan.
Ruotsin kuudessa pohjoisimmassa läänissä asuu yhteensä noin 1,4 miljoonaa asukasta. Se on 15 % koko Ruotsin väkiluvusta. Se tarkoittaa, että 85 % väestöstä asuu suunnilleen Porista etelään sijoittavulla alueella. Pohjoisen Ruotsin väestö on keskittynyt enemmän kaupunkeihin kuin Suomen vastaavilla alueilla. Se juurikin kertoo alueen teollisesta rakenteesta. Alue ei ole mikään Ruotsin vilja-aitta. Kaksi-kolme sotepiirä voi siellä hyvinkin riittää nimenomaan sen vuoksi, että väki on keskittynyt asumaan taajamissa. Se ei johdu rantakaistaleen kapeudesta, vaan elinkeinorakenteesta.
Sitä mikä Ruotsin puolelle on vuoristoa, on meidän puolella vastaavasti suota. Eikö Suomi saakin jollain tällaisella perusteella jotain helkatin vuoristotukea. Siis Pohjanmaan lakeuksille vuoristotukea? Hei haloo.
Ruotsissa on tosiaan harjoitettu aluepolitiikkaa. Sitä ovat harjoittaneet ennen muuta Ruotsissa asuvat ihmiset. He ovat äänestäneet jaloillaan niin, että Ruotsin kuudessa pohjoisimmassa läänissä asuu enää 15 % ruotsalaisista. Pääosa on valinnut asuinsijoikseen Tukholman pohjoispuolelta etelään sijoittuvan osan Ruotsia.
Ruotsi ei arvota alueitaan. Yritykset tekevät se hallituksen puolesta. Hallitus ei estä yritysten sijoittumista mihinkään osaan Ruotsia. Valinta on niiden. Sitä on ruotsalainen aluepolitiikka.
Tottakai Ruotsi neuvotteli itselleen maatalous- ja aluetukisopimuksen, kun tällainen hölmöläiskäytäntö on ollut EUssa vallalla. Sitähän ovat ajaneet nimenomaan EUn eteläiset valtiot. Ja hyvin tiedämme missä kunnossa juuri ne valtiot ovat. Liberaalein osa Eurooppaa eli Englanti, Ruotsi ja Saksa eivät olisi tällaisia tarvinneet. Ne ajavatkin nyt enemmän maksukattoa EU-maksuille, koska tietävät, että tukiaisvidakosta on hankala päästä eroon. Britit ovat kyllästyneet jo koko EUhun, vaikka heillä on maatalouden osalta Thatcherin vaatima maksuvähennys.
85 % ruotsalaisista asuu noiden kuuden läänin eteläpuolella. Siis suunnilleen Gävlen ja Malmön välisellä alueella.
Jotta ymmärretään alueen koko niin pari lukua
Gävlestä Malmöön on 750 km. Siis vain 75 km vähemmän kuin Helsingistä Rovaniemelle. Tuolla alueella on 12 yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Sekin kertoo, että Ruotsissa ei ole keskitytty Tukholmaan vaan koko maan kokonaisetuun.
Otetaan vaan lisää lukuja. Etäisyys Gävlesta Malmöön ei ole tässä erityisen tärkeä.
Ruotsalaisista yli puolet (52 %) asuu kolmessa läänissä. Ruotsissa on yhteensä 21 lääniä. Nämä kolme ylivoimaisesti suurinta lääniä ovat Tukholman lääni, Skånen lääni ja Länsi-Göötanmaan lääni. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala vastaa 10 prosenttia koko Ruotsin pinta-alasta. Tämä kertoo lähinnä siitä, että asutus on keskittynyt Ruotsissa paljon enemmän kuin Suomessa. Suurten kaupunkien lukuisuus kertoo samasta ilmiöstä. Koko maan kokonaisetu tarkoittaa siten lähinnä suurten kaupunkikeskittymien etua. Ne ovat Ruotsin talouden vetureita.
Niin, Suomessa yhdessä läänissä (Etelä-Suomen lääni) asuu 42 % suomalaisista. Läänin pinta-ala vastaa 8,5% koko Suomen pinta-alasta.
Ruotsin lääneistä nuo kolme suurta ovat maantieteellisesti ympäri maan eteläisempää puoliskoa. Tukholmasta (Tukholman lääni) Malmöseen (Skåne) on 650 km, Tukholmasta Göteborgiin (Länsi-Göötanmaa) on yli 450 km, Malmön ja Göteborgin keskinäinen etäisyys liki 300 km.
Jokainen tulkitkoon noita lukuja ja MPP:n väittämiä itse
Viljelykelpoisen rantakaistaleen kapeus keskitti Västerbottenin väestön jo vuosisadat sitten asumaan enemmän rannikolla kuin Suomessa. Vuorilla asui kai lähinnä vain saamelaisia. Toki merenkulku ja kauppa sekä myöhemmin teollisuus keskitti väestöä rantakaistaleen sisällä sinne perustettuihin kaupunkeihin aivan kuten tapahtui Suomessakin.
Sananmukaisesti vilja-aittoja viljeltyjen alueiden, joihin siis Västerbottenin rannikkokin kuuluu, ei tarvitse olla. Karjataloutta ja nurmikasvien viljelyäkin tarvitaan. Niihin maakunnat molemmin puolin Pohjanlahden pohjoisosaa ovat historiallisesti panostaneet ja tekevät niin pitkälti vieläkin.
Sanamuodoista puheen ollen, älä turhaan takerru ilmaisuun vuoristotuki. Sana on keskieurooppalaisten keksintöä. EU:n lakimiehet ovat sisällyttäneet säädöksiinsä erillisellä maininnalla, että sitä saavat myös ne Suomen ja Ruotsin alueet, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella. Siis Ruotsissakin, vaikka siellä on myös vuoria. Syystä että kukaan ei Ruotsissa vuorilla maanviljelyä harjoita, vaan niillä kapeilla rannikkokaistoilla.
Aivan. Ruotsin suuret keskukset ovat ympäri maan eteläisempää puoliskoa ja melkeinpänä tarkennettuna maan eteläisintä kolmannesta. Se kertoo juuri siitä, että Ruotsissa pääosa elämästä ja toiminnasta sijoittuu maan eteläisimpään osaan, mistä on hyvät yhteydet muualle. Pääsijainnit ovat Itämeren se alue, mistä on lyhin matka Suomeen, Baltian maihin ja Venäjälle, sitten Atlannin puoleinen osa, mistä on meriyhteys länteen ja etelään sekä kolmantena maan eteläisin kolkka, mistä on maayhteys siltojen yms. kautta muuhun Eurooppaan.
Suomessa vastaavia alueita, jotka toteuttavat nämä yhteysvaatimukset, on eteläisellä rannikolla pääkaupunkiseutu ja toisena Turun ympäristö. Helsingistä yhteys on luontevin niin Venäjälle, Baltian maihin kuin muuhunkin Eurooppaan. Pohjoisesta meillä on yhteydet lähinnä Norjan kalasatamiin, Venäjän pohjoisiin osiin ja napajäätikölle.
Kappas vain, meistä yksi näkee liikenneyhteydet noin rajoittuneesti! Jos kuitenkin katsot uudelleen karttaasi ja mietit, niin huomaat, että itse asiassa myös pohjoisesta Suomesta on hyvät yhteydet Venäjälle, Baltian maihin ja muuhun Eurooppaan. Toisaalta vastaavasti huomaat, että myös Helsingistä ja Turusta on yhtä hyvät yhteydet kuin pohjoisesta Suomesta Norjan kalasatamiin, Venäjän pohjoisiin osiin ja napajäätikölle.
Minusta olisi ollut valitettavaa, jos suuret löytöretket olisi aikoinaan jätetty tekemättä vain sen vuoksi, että sellaiset olisi tuomittu turhiksi liian pitkien välimatkojen takia. Yhtä valitettavaa olisi ollut, jos niiden jälkeen olisi luovuttu kaikesta maailman kansojen välisestä yhteydenpidosta ja kaupasta etäisyyksillä, jotka ylittävät Mielipidepankin hyvyys-, lyhyys- ja luontevuuskriteerin.
Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt, sillä keskiajan ihminen oli fiksumpi ja ennakkoluulottomampi kuin Mielipidepankki.
Hyvin kommetoit MPP.n ajatumista seliseliseli linjalleen - taas kerran.
Ruotsilla on tietysti Suomeen verrattuna monia historiallisia vavuuksia. Ruotsin nykyisten rajojen sisällä ei juurikaan ole sodittu. Ruotsin suurvalta ajan sodat käytiin pääsosin valtakunnan reunamilla, Suomi yhtenä esimerkkinä. Emo-Ruotsi, nykyisten rajojen sisällä oleva valtakunta, on säästynyt sodan rasituksilta. Viimeidet kaksisataa vuotta, siis sen suurvalta-ajan jälkeisen ajan, Ruotsi on onnistunut olemaan puolueeton olemalla aina parhaiten maksavan puolella. Saksa sai sotamateriaaliensa raaka-aineet Ruotsista, ja "puolueeton" Ruotsi salli kauttakulun saksalaisjoukoille. Kylmän soan aikana Ruotsi nousi maailman 10 suurimman asekauppiaan joukkoon kun salainen (sittemmin julkisuuteen vuotanut) sopimus Naton kanssa takasi puolustuskyyn.
Ruotsi on kerännyt vaurautensa ja nauttii siitä. Ruotsi on pitänyt valtakuntansa laajasti asuttuna, aluepolitiikka on ollut osa ihan jokapäiväistä kansankodin toimintaa, ilman sen kummempaa vastakkainasettelua.
Jättäessäni palstan päivällä lähtiessäni asioille avauksellani oli parikymmentä viestiä. Äsken palatessani niitä oli enää vain puolet siitä, ja niistäkin muutama lähtöni jälkeen tulleita.
Ylläpito on siis toiminut ja siivonnut sontaa kiitettävästi, mutta samalla näköjään on tullut siivotuksi muutama ihan asiallinenkin viesti ja vastaukseni sellaiseen. Kuten tuon nikkiä tohtorikoulutettava käyttäneen, jossa hän totesi, että ihannoimani kaksipuoluejärjestelmä ei toimi ainakaan USA:ssa, jossa nytkin asiat ovat pahasti hakauksessa. Tuo on totta, mutta annoin sille selityksen, jonka saanen vielä pääpiirtein toistaa, koskapa se liittyy niihin teemoihin, joita avauksessani käsittelen:
USA:n presidentillä on paljon valtaa ja hänen tukenaan on aina samasta puolueesta koostuva presidentin hallitus. Mutta jos eduskuntaamme vastaavassa lakeja säätävässä elimessä, kongressissa, tai siitä vain toisessa ”kamarissa”, senaatissa tai edustajainhuoneessa on enemmistö toisesta puolueesta, asiat voivat jumiutua pahasti. Tällä hetkellä maassa on demokraatti-presidentti ja demokraattihallitus ja kongressin edustajainhuonekin on demokraattienemmistöinen, mutta senaatissa on republikaanienemmistö, niin asiat eivät rullaa. Demokraateilla ja republikaaneilla on oikeastikin varsin erilaisia näkemyksiä eri asioista, mutta asioiden jumiutumisessa pääsyy on poliittisessa pelissä; halutaan estää poliittisen vastustajan saavan pisteitä itselleen, vaikka siten lyötäisiin omaan jalkaan. Se on kovaa peliä lännessä!
Samaa ongelmaa kuin USA:ssa ei ole Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa eikä Isossa-Britanniassa, joissa käytännössä on kaksipuoluejärjestelmä, eli kaksi selvää blokkia, sillä hallitus on synnytetty parlamentin luottamuksella ja se saa siltä tuen. Jos sama puolue tai blokki vielä seuraavienkin vaalien jälkeen saa muodostaa hallituksen, puolue on toiminut hyvin ja kansa on ollut siihen tyytyväinen, jos se ei ole toiminut hyvin, se saa väistyä ja toinen pääsee yrittämään. Näin toteutuu se peräämäni poliittinen vastuu, joka ei toteudu kunnolla meillä.
Joo, onhan tänne sentään jäänyt hieman sitä tiettyä näyttöäkin ja näkyy tulleen lisää ja varmaan tulee, kun sillä lohkolla on ahkeruutta, vaikka muista hyvistä ominaisuuksista ilmeisesti on puutetta;))
Sanon edellisessä:
>>Samaa ongelmaa kuin USA:ssa ei ole Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa eikä Isossa-Britanniassa
Kun nyt silmäilin tämänkin avaukseni tuottamaa, niin täytyy todeta, että tasapuolisesti elämä on muistanut meitä jokaista. Eräille se ei tosin ole antanut maallista mammonaa monipuolisemman elämän tarpeeksi, ei miehelle naista seuraksi, ei perhettä, ei ystäviä, älyn suhteen on käynyt samoin kuin Sven Tuuvalle (Sven Dufva hän oli Runebergin mukaan), ja niin ollen taidotkaan eivät ole kovin kummoisiksi voineet kehittyä missään. Mutta hänelle se on antanut yllin kyllin joutilasta aikaa ja kepusaitin, jossa voi aamusta iltaan joka päivä näyttää, että ahkera hän myös on, hyvin ahkera. Niin proosassa kuin lyriikassa.
Napoleon kuulemma rukoili Jumalalta ahkeria ja viisaita alaisia, mutta pyysi säästämään hänet ahkerilta mutta tyhmiltä. Hän kuulemma mieluummin pyysi laiskoja tyhmiä. Hän perusteli pyyntöään siten, että laiskat tyhmät ovat vaarattomia, mutta ahkerat tyhmät tekevät niin paljon vahinkoa, että vähälukuiset viisaat ahkerat eivät ehdi mitenkään niitä kaikkia korjata.
Jos ja kuulemma kun Apollonkadulla seurataan tätä palstaa, luulen, että siellä huokaillaan hieman samanlaisia rukouksia!
Lähden nyt erääseen kokoukseen, jossa varmaan vierähtää ilta pitkälle, niin luvaten palata asioihin huomenna toivottelen jo nyt hyvät yöt!
Olipa outo avaus tuo keskusta-oikeisto, keskusta-vasemmisto. Kun kaikki tietää sen että suomessa vasemmisto puolueisiin kuuluu vain kommunistit ja demarit, joiden yhteis kannatusmäärä on 25%.
Kaikki muut puolueet kuuluu keskusta- oikeistoon eli 75% kansasta, luuletko että nuo kovin usein vuorottelisi hallituksissa. Hyvää kyllä olisi se että sosialistit ei silloin pääsisi sotkemaan maan asioita.
Perussuomalaiset on meidän sisarpuolue, ja on siten kaikkein lähempänä keskustaa, toisena kristilliset ja kokoomus. Yököttää oikein tuo ajatus vasemmistosta eli sosialisteista ja kommunisteista.
Vasemmistopuolueisiin voidaan Suomessa lukea myös perussuomalaiset. Vasemmistopuolueet ovat niitä, jotka tavoittelevat pienituloisten etuja kautta maan.
Kepussakin on aika ajoin alkiolaista vasemmistolaisuutta, mutta vahvasti puolue on asemoitunut ökymaanomistajien etujen valvojaksi.
Kirjoitin aamupäivällä asiallisen vastauksen kapille, joku on onnistunut sen poistattamaan. Kirjoitan sen nyt uudestaan vähän lyhennettynä.
Nykyisen kaltainen puoluerakenne muotoutui sisällissodan aikana ja jälkeen. SDP repesi kahteen osaan. Tannerin johtamaan SDP:hen ja vallankumouksellisiin kommunisteihin. jako on edelleen olemassa, vasemmistoon kuuluu kaksi puoluetta plus kommunistit 0,5% kannatuksella kolmantena.
Valkoisten puolella jakolinja meni kovanlinjan ja maltillisten välillä, ero oli punakaartilaisten kohtelussa sisällissodan jälkeen. Maltillisia edusti ML ja osa liberaaleista ja ruotsalaisista.
Sisällissota vaikutti pitkään puolueiden kannattajissa. Kokoomus ja osa ML:a muodosti lapuanliikkeen ja sittemmin IKL:n, SKP oli kielletty lailla.
SDP ja ML lähentyivät ajattelussaan niin, että päädyttiin ensimmäiseen punamulta hallitukseen sen runkona oli siis SDP ja ML.
Talvi- ja jatkosota muovasi puoluekenttää niin, että SKP:n toiminta sallittiin, ja "facistiset" liikkeet kiellettiin. IKL:n kannatus taisi olla suurimmillaan vajaa kaksikymmentä kansanedustajaa. Heistä suuri osa siirtyi kokoomukseen.
Kun sodan jälkeen oli pakko muutta linjaa Paasikivi(kok) oli merkittävin uuden suunnan näyttäjä. Hieman hämmästyttävästi ML oli oikeistopuolueista se joka Kekkosen johdolla lähti tukemaan ns.Paasikiven linjaa. Kun sodan jälkeen NKP Puuttui myös Suomen hallitusten kokoonpanoon kokoomukselle alkoi pitkä oppositio kausi. NS yöpakkaset oli ehkä selvin NKP:n puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin.
Hallitukset olivat kovin lyhyt ikäisiä, runkona oli kuitenkin SDP ja ML, näiden puolueiden ansiosta Suomi vähitellen kehittyi nykyisen kaltaiseksi hyvinvointi valtioksi.
Nykyaikana vanha luokkajakoon löysästi perustuva puoluerakenne ei enään toimi. Maassamme on hyvin suuri keskiluokka. SDP:n vanha kannattaja joukko tehdastyöväki on supistunut n.7% iin, se on vähemmistö SDP:n kannattajista. Urpilainen ilmoittikin heti valintansa jälkeen vievänsä demarit keskustaan. Kepun peruskannattajat, viljelijät on supistunut n 2-3% iin, näitäkin osa kannattaa muuta kuin kepua. Kepun kannattajista pääosa kuuluu maltilliseen keskiluokkaan.
Vaikka Niinistö esiintyi työväen presidenttinä, kokoomus on kuitenkin varakkaan väestönosan puolue, se näkyy puolueen käytännön toiminnassa mm. kunta uudistus.
Pienentynyt vasemmisto ei vieläkään mahdu saman katon alle, eikä yhdistymistä ole tosissaan edes yritetty. Kokoomuksen ja kepun yhdistyminen on yhtä mahdotonta. Kepu on sellaisten ihmisten puolue, jotka kavahtavat jo sanaa sosialismi ja jotka eivät ole niin varakkaita, että he kokisivat kokoomuksen ajavan heidän etujaan.
Kapin mielipide:
" Onko meissä suomalaisissa poliittisesti valveutumattomia tai ajatteluun kyvyttömiä tahi vaivautumattomia ihmisiä enemmän kuin noissa muissa maissa? "
on todella loukkaava. Kapi väittää, että lähes 20% suomalaisista on ajattelukyvyttömiä äänestäessään kepua. Tämänkaltaiset mielipiteet ovat lähes aina kapin kirjoituksissa. Ei ole siis ihme, ettei monikaan viitsi tuon kaltaiselle kirjoittajalle vastata.
Ne homostelijat jotka vastaavat ovat henkisesti kapin tasalla ja tasolla.
Voi sinua höppönää! Ihanko tosissasi alat opettaa historiaa minulle? Minua ovat opettaneet kouluissani sinua monin verroin pätevämmät historian opettajat, kuten jo siellä ”Rottakoulussakin” Saimaan Yhteislyseon historian opettaja, mestarikurssilla ja luutnanttikurssilla eräät arvostetuimmista sotahistorian opettajista ,joilta olen kymmeniä luentoja kuunnellut myös sotahistorian laitoksella, kun moniaita vuosia olin myös sotahistoriallisen seuran jäsen. Jokaisella kurssini todistuksessa historian yleisarvosana on kiitettävä, ja luutnanttikurssini loppukokeen arvostellut evl Sampo Ahto on kirjoittanut koepaperin yläreunaan 10 , ja maininnan. Täydellinen vastaus, suorastaan hämmästyttävän täydellinen kahden tunnin suoritukseksi.
Olen lukenut valtavan määrän historiaa, hyllyissänikin on useita satoja historian kirjoja.
Historian harrastajana aloitin keskustelut täälläkin, historian palstalla, ja paljon kirjoitin tännekin, ja vaikka paljon on jo poistettukin, vielä löytyy yhtä ja toista (niistä monetkaan eivät näy olevan enää täydellisiä). Lueskelepa nyt niitä, ja mieti sitten, kenelle alat historiaa opettaa:
Jatkosodasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1510643
Kolmet vaaran vuodet:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2594069
Tutkielma Urho Kekkosesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1019169
Tutkielma Väinö Tannerista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1428550
Tanner vs. Kekkonen
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2180236
En nähnyt tuota kirjoitustasi aikaisemmin, kun en laillasi ole palstaa päivystänyt. Aamulla vain pistäydyin, toisen kerran hyvin pikaisesti päivällä asioiltani palattuani, ja tämä kolmas pistäytymiseni saa jäädä viimeiseksi tältä päivältä. Mutta sinä varmaan jäät päivystämään tuossa kaltaistesi joukossa, joka koko päivän näkyy palstalla tapansa mukaan ahkeroineen. Minä en ole yhtä joutilas kuin te, jotka yritätte korvata muut puutteenne ahkeruudellanne, ettekä te kiinnosta minua niin kuin minä näyn kiinnostavan teitä.
Hyvä kirjoitus.
Puoluekentässä tiestysti on tapahtunut muutakin, Vennamon SMP ja nyt Soinin Perussuomalaiset ehkä näkyvimpinä jotka sivuutit. Molemmat ovat jonkinasteisia protestiliikkeitä ja saman ilmiön jatkumoa. Ilmiön jossa olemassa olevaa hallintorakennetta vastaan käydään ilman varsinaista omaa vaihtoehtoa.
Todellakaan puolueiden vaaleissa saamaa kannatusta ei tulisi arvioida Kapin tavoin, siis väittää jonkun ryhmän olevan ajattelukyvytöntä äänestäessään jotakuta. Tuollainen kertoo kirjoittajan kyvyttömyydestä ymmärtää omasta näkemyksestään poikkeavia kantoja, siis suvaitsemattomuudesta.
Olethan sinä rottakoulussa historiaa "opiskellut". Ja "opinnäytteet" näemmä tännekin ulostanut
Mutta et kyennyt vastaamaan asia-argumentein yhteenkään wickedsiegen esittämään faktaan. Tiedät varmasti mitä se tarkoittaa.
En aio opettaa sinulle mitään, se on toivotonta. Vastauksesi kertoo kaiken.
Et vastannut kysymykseen miksi esim. kepua äänestetään. Kirjoituksesi sisälsi vain käsityksesi että olet oman muka suurimman tiedon omistaja. Keskusteluun sinusta ei ole. Kuten kirjoitin ylempänä narsitisen käytöksesi vuoksi sinulle on turha kirjoittaa asia kirjoitusta.
Se selittää miksi saat vain pas kaa päällesi, et vain sairaudeltasi pysty ymmärtämään sitä.
Eiköhän tässä ole tarpeeksi.
Totta, kirjoitukseni oli vain referaatti, miksi suomalainen puoluekenttä on sellainen kun on.
Kun maassa oli pitkään samat puolueet hallituksessa, niin ihmisille tuli varmaan se tunne, ettei vaaleilla ole merkitystä. Ja tämän Vennamo käytti loistavasti hyväkseen. Samoin kun Soini nyt, kummallakin oli ja on kyky käyttää yksinkertaisia ja mieleen jääviä lausahduksia
Missä EU siellä pulma,aivan loistava lyhyt lausahdus. Soinilla näyttä olevan myös kyky ottaa tilanne hallintaansa. Ongelmat tulevat sitten siitä, että puolueessa on kaikenlaista väkeä. Niitä jotka ovat otsikoissa hyvin huonossa mielessä
Timo Soini ei itse keksi noita lausahduksiaan, vaan puolue ostaa ne mainostoimisto Myrskylyhdyltä, jota pyörittää yhden miehen firmana Soinin henkilökohtainen ystävä ja puoluetoveri Jukka Jusula. Soini opettelee lausahdukset ulkoa ja käyttää niitä joskus enemmän, joskus vähemmän onnistuneesti.
Ilman Jusulaa Soini olisi vaalitenteissä samanlainen varjo nykyhahmostaan kuin vielä vuosituhannen alkupuolella. Silloin Soini ei jäänyt mieleen yhdestäkään lausahduksesta.
Hyvin Jusulalle kyllä maksetaankin:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120179-jusulan-60-000-€-”oudoksuttaa”
Ihan mielenkiinnosta luin pätkän tuota Jatkosodan historiakertomustasi.
Kovin pitkälle en jatkanut, sillä eihän tuossa ollut oikeastaan yhtään mitään. Imettelen kovasti kuinka alhaalla on tuon lehdykän rima ollut kun tuollaisiakin julkaisee. Hyvin pintapuolista ja kovin yksisilmäistä on historian tuntemuksesi, ainakin tuon perusteella.
Kepu on siksi, että se tukee saamattomia maajusseja, jotka eivät tule omillaan.
Kepu on olemassa myös siksi, että se kasvattaa poliittisia broilereita. esimerkkeinä vaikkapa konkelot Väyrynen ja Kaikkonen.
miksi kakorosvot ovat kakorosvoja
http://jyrkikatainenvalhe.blogspot.fi/2012/04/krpn-esitutkintapoytakirjat-ja-katainen.html
http://jyrkikatainenvalhe.blogspot.fi/2012/03/onko-jyrki-katainen-rehellinen.html?spref=fb
Kepu on suurmaanomistajien MTK:n poliittinen uloke. Kepu on säilyttänyt viiteryhmäänsä nähden 20-kertaisen kannatuksen,
1 koska se pääsi neuvostokortilla pelatessaan käsiksi valtionhallintoon ja valtion rahoihin.
2. MTK-Maalaisliitto perusti maataloustukiais-ikiliikkujan jakamaan rahaa suurmaanomistajille. Näin heillä on aikaa mm. puolueharrastuksiin ja kyläpolitiikkaan.
3. Kepu jakaa lukuisina tukinia veronmaksajan rahaa myös muille kuihtuvien maaseutujen asukkaille eli ostaa kannatuksensa valtion rahoilla.
4. Lisäksi kepulaisuutta pidetään yllä ummehtuneella maalaispropagandalla ämmikkeineen ja maitotyttöineen. Kuolevasta ja saastuttavasta maaseudusta väkerretään romattista kiiltokuvaa tiedotusvälineissä ja mainonnassa. Ihmiset luulevat että maataloustukaiset menevät pientilan emännälle, joka aamupimeässä könyää navetassa. Tosiasiassa edunsaajan vastikkeeton rahakasa on suoraan verrannollinen maanomistuksen määrään.
5. Kepu on saanut vaalirahoitusta jopa rikollisilta. Keskitason koijarit tukevat eri portaiden kepusatraappeja, joten politiikan menekki näissä piireissä on melkoinen.
Mielestäni kapilla on kyllä sana hallussa. Ei näistä kepuli reppanoista ole muuta kuin asiattomuuksia laukomaan, mikä on aika surullista. Mutta kertoo samalla kepulien tason että missä mennään.
Onha se Jomppe kovin kiinnostunut virkaveljen henkilöstä ja kai myös alastonkuvista.
Pyh!