On maattu neljä kuukautta neljän seinän sisällä.
(en mainosta joten kutsun lääkettäni X:ksi ei ole bentso)
Lykkäsin lääkkeen aloituksen taas liian pitkälle ja osittain se johtui kaikesta mediahärdellistä depislääkkeiden haitoista.
Pääasiassa johtui siitä että uskoin tästä pääseväni ylös omin voimin mutta pakko antaa periksi voimat eivät riitä.
Aloitin tänään xxxxxxx-lääkkeen 20mg/aamuisin aluksi että kroppa tottuu tuohon aineeseen eikä sivuoireet olisi niin pahoja.
Vähän väärin tietysti aloittaa kuuri ominpäin mutta on aikaisempaa kokemusta X:stä ja ainoa lääke joka on toiminut minulla.
Lääkekaapissa oli 100 kpl:n pakkaus ja tarkistin vaan etteivät olleet menneet vanhoiksi huomenna pitää ilmoittaa psykiatrille että kuuri on aloitettu.
Aika "normaali" kuvotus ja näköhäiriöt jo yhdellä tabletilla. Lykkäsin aloitusta myös sen vuoksi koska olen hieman alipainoinen ja X vie ruokahalut joten odotettavissa hieman painonlaskua ainakin aluksi.
Menneisyydestä sen verran että olen syönyt useita kuureja X:ää ja kyllähän se antaa virtaa kinttaisiin miinuspuoli on että annostusta kuitenkin pitäisi lisätä ajan mittaan.
Onhan siinä muitakin miinuspuolia mutta kuten otsikkossani sanoin ei ole enää muuta konstia en huvin vuoksi aloita kuuria.
Kemiallinen kastraatiokaan ei ole kiva juttu mutta onneksi se oire häviää kun tottunut lääkkeeseen.
Nuo oli syitä että aikaisemmat kuurit olen keskeyttänyt.
Luulisi lääkefirmoilla olevan varaa sijoittaa sen verran että keskittyisivät noihin lääkkeiden haittavaikutusten tutkimiseen.
Plussaa on tietysti se että kokemukseni mukaan olo alkaa piristymään ja jaksaa nousta sängystä ja pystyy yleensä lähtemään liikkeelle sekä tietysti pannarit lakkaavat.
Viimeksi X alkoi vaikuttamaan neljässä viikossa jolloin alkoi saamaan pieniä "virtapiikkejä" eli suorastaan pomppasi sängystä ylös ja masennuksesta ei tietoakaan.
Täytyy vaan toivoa että alkaa vaikuttamaan tälläkin kertaa yhtä nopeasti.
Pitää myös varoa ettei nosta annostusta liian nopeasti tai hyppii kuin duracell-pupu ympäri seiniä.
Lääkekuuri ensiapuna että jaksan hakea apua myös asuntoni ulkopuolelta.
Toivottavasti terapeuttini on vielä paikkakunnalla hänen avullaan pääsin viimeksikin ylös myös kun lopetin lääkkeet.
Tällä kerralla aion olla rehellinen terapeutilleni.
Kunhan vaan kirjoitin, olisin kirjoittanut enemmän mutta nyt pakko levätä.
Myöhemmin lisää.
(en mainosta joten kutsun lääkettäni X:ksi ei ole bentso)
Lykkäsin lääkkeen aloituksen taas liian pitkälle ja osittain se johtui kaikesta mediahärdellistä depislääkkeiden haitoista.
Pääasiassa johtui siitä että uskoin tästä pääseväni ylös omin voimin mutta pakko antaa periksi voimat eivät riitä.
Aloitin tänään xxxxxxx-lääkkeen 20mg/aamuisin aluksi että kroppa tottuu tuohon aineeseen eikä sivuoireet olisi niin pahoja.
Vähän väärin tietysti aloittaa kuuri ominpäin mutta on aikaisempaa kokemusta X:stä ja ainoa lääke joka on toiminut minulla.
Lääkekaapissa oli 100 kpl:n pakkaus ja tarkistin vaan etteivät olleet menneet vanhoiksi huomenna pitää ilmoittaa psykiatrille että kuuri on aloitettu.
Aika "normaali" kuvotus ja näköhäiriöt jo yhdellä tabletilla. Lykkäsin aloitusta myös sen vuoksi koska olen hieman alipainoinen ja X vie ruokahalut joten odotettavissa hieman painonlaskua ainakin aluksi.
Menneisyydestä sen verran että olen syönyt useita kuureja X:ää ja kyllähän se antaa virtaa kinttaisiin miinuspuoli on että annostusta kuitenkin pitäisi lisätä ajan mittaan.
Onhan siinä muitakin miinuspuolia mutta kuten otsikkossani sanoin ei ole enää muuta konstia en huvin vuoksi aloita kuuria.
Kemiallinen kastraatiokaan ei ole kiva juttu mutta onneksi se oire häviää kun tottunut lääkkeeseen.
Nuo oli syitä että aikaisemmat kuurit olen keskeyttänyt.
Luulisi lääkefirmoilla olevan varaa sijoittaa sen verran että keskittyisivät noihin lääkkeiden haittavaikutusten tutkimiseen.
Plussaa on tietysti se että kokemukseni mukaan olo alkaa piristymään ja jaksaa nousta sängystä ja pystyy yleensä lähtemään liikkeelle sekä tietysti pannarit lakkaavat.
Viimeksi X alkoi vaikuttamaan neljässä viikossa jolloin alkoi saamaan pieniä "virtapiikkejä" eli suorastaan pomppasi sängystä ylös ja masennuksesta ei tietoakaan.
Täytyy vaan toivoa että alkaa vaikuttamaan tälläkin kertaa yhtä nopeasti.
Pitää myös varoa ettei nosta annostusta liian nopeasti tai hyppii kuin duracell-pupu ympäri seiniä.
Lääkekuuri ensiapuna että jaksan hakea apua myös asuntoni ulkopuolelta.
Toivottavasti terapeuttini on vielä paikkakunnalla hänen avullaan pääsin viimeksikin ylös myös kun lopetin lääkkeet.
Tällä kerralla aion olla rehellinen terapeutilleni.
Kunhan vaan kirjoitin, olisin kirjoittanut enemmän mutta nyt pakko levätä.
Myöhemmin lisää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi et voinut mainita Efexorin nimeä? Pelkäätkö että joku hoitokontakteistasi tunnistaisi sinut?
Kyseessä siis pahamaineinen ssri-lääke.
(seronil)
Psykiatri neuvoi kuitenkin etten aloita ominpäin kuuria vaan ensin vastaanotolle.
Toisaalta ei jyrkästi kieltänytkään joten en ala turhaa lopettamaan kun päässyt alkushokista ohi ja annostuskin on varsin kevyt.
Sitäpaitsi tiedän kokemuksesta että psykiatri kirjoittaa minulle respan ja kyseessä vain pieni tietojen päivitys eli ei suurempaa merkitystä.
Pyydän kuitenkin että lähettää minut labrakokeisiin ja kyllä, minun on sitä luultavasti pyydettävä koska lääkärit joskus unohtavat nämä perusjutut.
Pääasia on kuitenkin että oloni on helpottunut aloitettuani lääkityksen täytyy vaan toivoa että alkaa nopeasti vaikuttamaan.
On yllättävän vaikeaa myöntää itselleen että nyt ei pärjää ilman apua vaikka olisi kokenut masennuksista kärsivä.
Olipa omituisesti kirjoitettu?
Tämä taitaakin olla viides kuurini.
En ole koskaan huomannut että seronil olisi aiheuttanut minussa agressiivisuutta. Yhden kerran (taisin mainitakin annostuksen nostamisesta) töppäsin kun nostin annostuksen liian nopeasti ja siitä tuli tuo duracell-pupu ilmiö. Oli siitä hyötyäkin tein suursiivouksen ja pesin ikkunat ennätysnopeasti.
ps.
En omista asetta.
(ihan vaan rauhoittaakseni teitä)
Seronil on minullakin toiminut loistavasti. Lieventää suuresti masennusta. Minulla annos on tällä hetkellä 60mg. Kun nostettiin 20 ---->60, niin pari viikkoa oli totuttelua.
Nuo SSRI-lääke pelottelut voi jättää omaan arvoonsa. Kaikille ja kaikkiin vaivoihin lääke ei varmastikkaan sovellu mutta minulle ja masennukseen toimii.
En ole tippaakaan agresiivinen ja minäkään en omista asetta :-)
Ehkä meidän on tiukasti salattava Seronilin käyttö koska olemme mahdollisia "uhkia" vaikka yritämme vain hoitaa masennustamme lääkkeellä joka toimii ja on sopiva meille.
Voisin hyvin kuvitella tilanteen töissä (nyt saikulla) jos näkevät että popsin ssri:tä soittavat jopa poliisin paikalle.
(tuntuu vähän että ssri-hysteria mennyt liian pitkälle)
Sama kaava tulee minullakin 20--->60 mutta teen sen tooodeelllaaa hitaasti vähintään 2-3kk 20mg/vrk. ennen nostoa ja tiedän että jo se parantaa oloa.
Toivon kuitenkin että annosta ei tarvitse nostaa kuin 40mg:hen ja olen saanut terapiani siihen mennessä alkuun.
En olisi halunnut mainita lääkettäni nyt minua luullaan lääkeyhtiön palkkaamaksi
mainostajaksi kuten sinuakin eloisa eläjä. :)
Miten muuten pärjäät 60mg:n annoksella, siis onko minkälaisia sivuoireita tai haittoja?
Käytkö terapiassa?
Ei ole pakko vastata sorry uteluni.
Ajattelin vain että aiheuttaako sinulla näköhäiriöitä, eli kun katsot lähelle sitten kauas kestääkö kauan ennenkuin näkö tarkentuu.
Olen samaa mieltä ei tietystikään kaikille sovi.
Jatkoja.
t: Alex
Samaa mieltä, SSRI hysteria on ihan käsittämätöntä. Eipä mulla oikeestaan ole sivuoireita. Otan lääkkeet aamulla ja pientä kuvotuksen tunnetta tulee välillä ja alussa oli päänsärkyä. Itsemurha-ajatukset, jotka olivat vielä kuukausi sitten jatkuvasti mielessä ovat jääneet kokonaan pois eli lääke todellakin toimii.
Terapiassa en juuri nyt käy mutta se on suunnitelmissa.
No joo sehän on aivan hyvä että lääke sopii sinulle ja hyödyt menevät haittojen edelle. Fluoksetiini ja seronil on niitä vanhimpia ssri-lääkkeitä, ollen markkinoilla suomessakin jo 20 vuotta. Myös omasta mielestäni valmiste on yksi alan parhaimmista, ja sivuvaikutukset huomattavasti siedettävämmät kuin nykyään yleisellä cipralexilla. Ei siis välttämättä vähäisemmät mutta oireiltaan erilaiset. Nyt on havaittavissa jo lääkäreillä uusimpien neuroleptien määräyshalukkuus vaivaan kuin vaivaan, koska käytännössä yhdenkään ssri-napin patentit eivät enää ole voimassa, tosin cipralexista väännetään vielä väkisin todennäköisesti 1 versio joka on samaa sontaa mutta joku pieni imeytymisero, jotta saadaan taas hetki rahastettua. Se ensimmäinen oli sitalopraami, esim Sepram joka on käytännössä täysin samaa tavaraa cipralexin kanssa. Mutta tosiaan hyvä että apu löytynyt ja kyllähän sen jo tiesitkin, kun lääke on vanhastaan itsellesi tuttu ja hyväksi havaittu. Kovin nopeasti sait virtaa vanttuisiin kun jaksoit heti ekan napin jälkeen tänne raapustaa, vaikka päänuppi henkisesti onkin aivan out of service.
Seronil=fluoksetiini......
Tätyy muistaa, että kaikki ihmiset ovat yksilöitä. SSRI -lääkkeet, kuten fluoksetiini tuovat avun monen ihmisen elämään. Toisille joku toinen SSRI -lääke esim. sertraliini tai uudemmat SNRI -lääkkeet kuten venlafaksiini voivat olla oikea apu. Oikean vastauksen tietää sinua hoitava psykiatri, joka päätää lääkehoidostasi. Hakeudu psykiatrille, jos et ole varma hoidostasi. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä, joten yksilöllinen lääkehoito on avainsana psykiatrisissa ongelmissa, koska olemme siis todellakin kaikki yksilöitä. Älä tee päätelmiä tämän tai muun keskustelupaltan kirjoitusten perusteella lääkityksesi oikeellisuudesta, vaan luota psykitriisi. Voit toki keskustella lääkkeesi toimintatavoista nimen omaan apteekissa. Esim. miten se toimii ja mitä haittavaikutuksia on, tai miten lääke toimii parhaiten.SPsykiatrisi on kuitenkin valinnut juuri sinulle sopivan parhaan lääkehoidon tilanteesi perusteella.
. Farmaseutti, joka luottaa erikoislääkärin (psykiatrin) pätevyyteen. :)