Tunne-elämähän on kuin pokeria. Olet voitolla hetken ja näyttää, että saat koko potin, sitten käykin niin, että häviät koko helvetin paskan itseäsi paremmalle. Pokerissa tosin vain pystyy luovuttamaan jos ei pärjää ja pelata voi sen minkä on valmis häviämään. Tunne-elämää taas ei voi poistaa ja siinä pelataan aina täysillä panoksilla.
Taas sen näkee, että nainen vaikutti kiinnostuneelta, mutta eikös tuolta takavasemmalta tule joku täysin ventovieras mies, joka tuntuu jutuillaan hurmaavan naisen kuin naisen. Kyllä siinä huomaa, että kuulun vähintään niihin hiipuviin ihastuksiin ja koko homma parempi unohtaa. Vai mitä naiset?
Panokset ovat vain liian kovat, ei ole kiva aina huomata omaa riittämättömyyttään.
Taas sen näkee, että nainen vaikutti kiinnostuneelta, mutta eikös tuolta takavasemmalta tule joku täysin ventovieras mies, joka tuntuu jutuillaan hurmaavan naisen kuin naisen. Kyllä siinä huomaa, että kuulun vähintään niihin hiipuviin ihastuksiin ja koko homma parempi unohtaa. Vai mitä naiset?
Panokset ovat vain liian kovat, ei ole kiva aina huomata omaa riittämättömyyttään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet osittain oikeassa. Tunne-elämä on kuin pokeria, mutta taitava pelaaja osaa myös pelata sitä oikein ja ennen kaikkea oikein panoksin. Ei saa laittaa kaikkia munia yhteen koriin.
Mutta mutta, pokeri on verraten nopeatempoista ja raakaakin tappopeliä. Se ei sovi kaikille, ei oikeastaan minullekaan. En pidä siitä, etkä sinäkään eikä varmaan moni muukaan mies, joten siinä ei ole mitään hävittävää.
Sen sijaan jos haluat olla voittaja, ajattele kuten sijoittaja. Sijoittaminen ja uhkapelit ovat riskiluonteistaan huolimatta eri asioita, jos niiden luonteisiin perehtyy.
Suosittelen sinulle, että pidä kierrossa noin kolmea naista. Jos yksi pettää, kaksi vielä kannattalee ja on aikaa etsiä kolmas tasapainon säilyttämiseksi. Tätä kutsutaan hajauttamiseksi ja se on kaiken riskien eli pettymysten välttämisen perusta.
Tämä voi kuulostaa kylmältä, mutta sitähän koko homma on kuten itsekin olet huomannut. Meillä on kaikilla vain yksi elämä, joten anna palaa.
Hyvä vastaus! Kiitos siitä.
Oli ehkä tarpeetonkin purkaus, mutta alkaa vain ottamaan päähän, kun sellaiset tyhjän päiväiset paskan lätisijät vievät kaikki naiset. Ja sitten netissä tai missä tahansa muualla naiset ovat "eihän me nyt sellaisista miehistä tykätä"
Se, mitä nainen sanoo ja mitä tekee ovat täysin eri asioita, joten sillä ei kannata päätänsä vaivata. Nainen ei ole looginen olento, vaan omien impulsiivisten tarpeidensa tyydyttäjä. hetken mielihalujensa johdattelema ja seksuaalisella vallalla pelaava kokonaisuus.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että miehen täytyisi tuntea mitään alemmuudentunnetta. Päin vastoin. Maskuliininen ja itsevarma mies kaataa naisia kuin heinää. Ongelma, tiedän, nykyään on se, että suomalaiset miehet ovat kasvatettu hameet päällä - tietysti meillä on ns. "äijiä", mutta sekin äijyys kulminoituu pääosin rasvalettiin, Metallica-paitaan, röhötykseen ja kaljamahaan. Eli ei naisillakaan helppoa ole, kuten muutamista muista viestiketjuista tällä palstalla on saanut päätellä.
Neuvo, jos et vielä ole aloittanut: treenaa kovasti eli pidä ittes kuosissa, paiski töitä äläkä yritä liikaa ymmärtää naisia. Katso kokonaisuutta, naisen osuus miehen elämänpiirakasta ei saa ylittää yli 20%:a. Kun olet saanut perusasiat kuntoon, saat samalla karismaa ja huomaat, kuinka helppoa naisten kaato onkaan.
Lopuksi haluan vielä sanoa, että naisten iskemisessä paskanjauhanta on vain yksi taktiikka. Itse en ole sellainen. Olen yöelämässä aika harvasanainen. Sen sijaan yritän panostaa nonverbaalisiin asioihin - usko tai älä, nainen huomaa nämä signaalit ja lopputulos on usein se sama :)
Ymmärsit minut luultavasti väärin. En ole varsinaisesti sellainen mies, jolla on varsinaisen naisen pula. Naisia kyllä ovat kiinnostuneita minusta baareissa ja sellaisissa paikoissa, mutta harvemmin he kiinnostavat minua sen syvällisemmin. Ulkonäöllisesti minussa ei ole vikaa.
Kuvaamani tilanne aiheutuu enemmänkin siitä, että tapaan oikeasti viehättävän naisen ts. ihastun häneen aidosti, jossain aivan muualla kuin baari ympäristössä. En tiedä mitä oikein pitäisi tehdä. Luonnollisestikaan en ole maailman ainoa mies, joten kyllähän naisille aina vientiä on. Homma kaatuukin siihen, että kilpailevana osapuolena oleva mies tekee kaikki aloitteet yms minua paljon nopeammin ja keskustelee paljon luontevammin kuin minä. Sitä sitten huomaa, että nainen viehättyy tästä toisesta enemmän ja koska minä en ala epätoivoiseksi niin katoan vaivihkaa naisen elämästä.
Ja voihan sekin olla, etten ole nonverbaalisilta taidoiltani mikään erityinen ja keskustelutaitonikin taisin jo kertoa. Nainen saattaakin valita tuon ns. "helpomman" tai olen koko ajan yliarvioinnut omaa viehätysvoimaani.
Kaikki tämmöinen vain tuntuu pahalta, kun sitä oikeasti luulee löytäneensä viimein naisen, jossa on jotain muutakin kiinnostavaa kuin pelkkä ulkonäkö. Mutta minkäs minä sille voin, että ihastuminen on minulle sitä kuin ajaisi 60 lasissa päin seinää. Hengissä siitä selviää, mutta kipu ja tuska on pitkäaikaista.
ei todellakaan kannata keskittyä kuin yhteen ihmiseen kerrallaan. siinä vaan menee kaikki vituiksi kun ei osaa keskittää tunteitaan yhteen!
...ei voi kuin nauraa tuollaisille kommenteille mitä lifemocker kylvää täällä palstoilla..hahahahaaa
samaa mieltä, mutta on parantanut kommentointiaan aika paljon, ei ole enää niin näsäviisastelua ja vänkäämistä.
ja hyvä pointti, jos liikaa pitää naisia kierroksessa, nainen sen haistaa, ja häviää pois.
jos on jostakin kiinnostunut, se kannattaa myös ilmaista.
ei nainenkaan halua epävarmuudessa roikkua, vaan ottaa sitten sellaisen, joka suoraan kiinnostuksensa kertoo.
varmaan miehillä sama. turha siis natista.
Minäkin ajattelin ennen, että täytyy keskittyä yhteen naiseen kerrallaan. Sitten silmäni avautuivat. Olin ollut epätoivoinen nössö, joka roikkuu siinä mitä sattuu saamaan, ja se näkyi päällepäin - naiset, joita hyvin satunnaisesti sain, kaikkosivat alkuhuuman jälkeen.
Nykyään suhtaudun naisiin ja tapailuun kuten nimimerkki Oldandwise asian ilmaisi - "sijoituspelinä". Tunnen oloni hyväksi ja vedän itse naisia puoleeni, enkä pode itsesääliä siitä kun ei ole ketään. Elämä tuntuu hyvältä ja ajattelen että jokainen päivä on uusi mahdollisuus tutustua johonkin mielenkiintoiseen naiseen.
Rajoittamalla sinkkuna ollessaan sosiaalisen/seksuaalisen kanssakäymisen yhteen naiseen muuttuu huomaamattaan ripustautujaksi. Parempi antaa naisten todistaa Minulle, että kelpaavat. Valitsen sitten sopivimman, jonka kanssa alan joskus mahdollisesti seurustelemaan. Miehen ei ole hyvä näyttää tunteitaan alussa, siksi pyrin välttämään ihastumista liian kevein perustein.
Toistaiseksi minulla ei ole mitään kiirettä jäädä paikoilleen, kerään kokemuksia ja kasaan suhdeverkostoa. Tällä hetkellä tavoitteenani on päästä siihen pisteeseen, että 50% lähestymistäni naisista lähtee mukaani.
En ole mikään pelimies. En lupaa tapailemilleni naisille mitään enkä valehtele, "kaatojen" määrä ei ole itseisarvo vaan mukava lisäetu deittailun salojen opettelussa.
Miehet, ottakaa peli haltuun! Meillä on valta valita, se on vaan unohtunut meiltä.
Haista vittu... Tunne elämä ei ole mitään RISTUKSEN POKERIA ! Eipä ihme kun et saa naista RISTUKSEN MULKKU !
No niin tulihan täällä taas normisuomi24-vastaus ;-) Tyypillinen vapaalla juoksenteleva avohoitopotilas.