Ns. eläkeputkiarpajaisilla ei ole mitään tekemistä ammattiliittojen tai kassajäsenyyden kanssa, vaikka viesteistä päätellen Jalasjärven papukaija niin kuvittelee.
Oli kotimainen perinteikäs pikkufirma Oy SuomiSäädin Ab (nimi muutettu). Se suunnitteli, valmisti ja huolsi tietyntyyppisiä teollisuuden tarvitsemia instrumentteja.
Firma myytiin v. 2010 ulkomaiselle kilpailijalle. Firman toimitusjohtaja ja osaomistaja vetäytyi eläkkeelle, ja uudeksi toimitusjohtajaksi nousi yksi talossa kauan ollut insinööri.
Myöhemmin ostaja päätti lakkauttaa Suomessa tapahtuvan tuotekehityksen kokonaan. Tuotekehittelijän palkka oli noin 4000 €/kk. Paitsi tällä yhdellä, jonka palkka oli noussut noin kuuteen tuhanteen uuden tehtävän myötä. Yhdelle tuotekehittelijälle löytyi uutta työtä huollossa. Siellä hänen palkkansa oli yli tuhat euroa alhaisempi kuin aiemmin. (Eli sai saman kuin muut samassa tehtävässä olevat, eli 2740 €/kk. Sitä ennen hän sai 3820 €/kk. Nämä tiedän tarkasti, kun hän kertoi.) Yhdelle ei löytynyt töitä, joten hän jäi työttömäksi.
Nämä kaikki kolme henkilöä olivat iältään niin vanhoja, että heillä olisi ollut oikeus eläkeputkeen.
Ei kestänyt kovin kauaa, kun ostaja päätti laukkauttaa kaikki muutkin Suomen toiminnot kokonaan. Kaikki loputkin jäivät työttömiksi. He kaikki kuuluivat liittoon tai kassaan, ja pääsivät tai joutuivat eläkeputkeen ikänsä takia. Mutta lasketaanpa millaiset korvaukset he saavat.
YTK:n korvauslaskuri http://www.ytk.fi/fi/paivarahalaskuri/ antaa seuraavat tulokset:
Hetken toimitusjohtajana toiminut: 2389 €/kk (Jos palkka oli 6000 €/kk.)
Huoltoon siirtynyt: 1569 €/kk (Jos palkka oli 2740 €/kk)
Potkut saanut: 1970 €/kk (Jos palkka oli 3820 €/kk)
Kaikki nämä kolme ovat tehneet samaa työtä samalla palkalla vuosikymmeniä muutamaa loppuhetkeä lukuun ottamatta. Aivan viime hetket ratkaisivat kuitenkin sen, että hetken toimarina toiminut saa 820 euroa kuussa enemmän kuin hetken huollossa toiminut ex. kollegansa.
Jos vertaamme sitä joka siirtyi suoraan putkeen siihen joka jatkoi töitä, niin tämä töitä jatkanut saa VÄHEMMÄN eläkeputkirahaa kuin heti yhteiskunnan elätiksi siirtynyt henkilö. Tämä töitä jatkanut on maksanut ENEMMÄN vakuutusmaksuja kuin heti elätiksi siirtynyt, ja silti hän saa VÄHEMMÄN korvausta.
Onko tämä oikein?
Eläkeputken suuruuden määräytymisessä ei ole mitään järkeä, vaan sattumalla on suurempi merkitys kuin sillä mitä on koko ikänsä tehnyt. Edellä oleva esimerkki todistaa sen.
Siksi kyseessä on eläkeputkiarpajaiset. Eikä voittoon voi vaikuttaa kassajäsenyydellä, vaikka papukaija yrittää uskotella niin.
Oli kotimainen perinteikäs pikkufirma Oy SuomiSäädin Ab (nimi muutettu). Se suunnitteli, valmisti ja huolsi tietyntyyppisiä teollisuuden tarvitsemia instrumentteja.
Firma myytiin v. 2010 ulkomaiselle kilpailijalle. Firman toimitusjohtaja ja osaomistaja vetäytyi eläkkeelle, ja uudeksi toimitusjohtajaksi nousi yksi talossa kauan ollut insinööri.
Myöhemmin ostaja päätti lakkauttaa Suomessa tapahtuvan tuotekehityksen kokonaan. Tuotekehittelijän palkka oli noin 4000 €/kk. Paitsi tällä yhdellä, jonka palkka oli noussut noin kuuteen tuhanteen uuden tehtävän myötä. Yhdelle tuotekehittelijälle löytyi uutta työtä huollossa. Siellä hänen palkkansa oli yli tuhat euroa alhaisempi kuin aiemmin. (Eli sai saman kuin muut samassa tehtävässä olevat, eli 2740 €/kk. Sitä ennen hän sai 3820 €/kk. Nämä tiedän tarkasti, kun hän kertoi.) Yhdelle ei löytynyt töitä, joten hän jäi työttömäksi.
Nämä kaikki kolme henkilöä olivat iältään niin vanhoja, että heillä olisi ollut oikeus eläkeputkeen.
Ei kestänyt kovin kauaa, kun ostaja päätti laukkauttaa kaikki muutkin Suomen toiminnot kokonaan. Kaikki loputkin jäivät työttömiksi. He kaikki kuuluivat liittoon tai kassaan, ja pääsivät tai joutuivat eläkeputkeen ikänsä takia. Mutta lasketaanpa millaiset korvaukset he saavat.
YTK:n korvauslaskuri http://www.ytk.fi/fi/paivarahalaskuri/ antaa seuraavat tulokset:
Hetken toimitusjohtajana toiminut: 2389 €/kk (Jos palkka oli 6000 €/kk.)
Huoltoon siirtynyt: 1569 €/kk (Jos palkka oli 2740 €/kk)
Potkut saanut: 1970 €/kk (Jos palkka oli 3820 €/kk)
Kaikki nämä kolme ovat tehneet samaa työtä samalla palkalla vuosikymmeniä muutamaa loppuhetkeä lukuun ottamatta. Aivan viime hetket ratkaisivat kuitenkin sen, että hetken toimarina toiminut saa 820 euroa kuussa enemmän kuin hetken huollossa toiminut ex. kollegansa.
Jos vertaamme sitä joka siirtyi suoraan putkeen siihen joka jatkoi töitä, niin tämä töitä jatkanut saa VÄHEMMÄN eläkeputkirahaa kuin heti yhteiskunnan elätiksi siirtynyt henkilö. Tämä töitä jatkanut on maksanut ENEMMÄN vakuutusmaksuja kuin heti elätiksi siirtynyt, ja silti hän saa VÄHEMMÄN korvausta.
Onko tämä oikein?
Eläkeputken suuruuden määräytymisessä ei ole mitään järkeä, vaan sattumalla on suurempi merkitys kuin sillä mitä on koko ikänsä tehnyt. Edellä oleva esimerkki todistaa sen.
Siksi kyseessä on eläkeputkiarpajaiset. Eikä voittoon voi vaikuttaa kassajäsenyydellä, vaikka papukaija yrittää uskotella niin.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ei tuota kukaan jaksa lukea vaihda levyä. Niele tappios
Mikä tappio? Tässä ole väitelty yhtään mitään kenekään kanssa joten ei voi olla tappiota. Et tiedä edes mistä on kyse, kun sanot noin. Eikä tämä ole edes liittoja vastaan.
Siinä mulla on varsinainen idiootti.
Sinun tappio oli jo vieraskirjassa, jossa jäit niin pahasti alakynteen, että et osannut sanoa enää mitään.
Sanoit:
Sivustolla esität virhellistä tai tahallaan puutteellista tietoa. Oletko perhtynyt asiaan kunnolla. Ohessa vähän perustietoa miten järjestelmä toimii ja rahoitetaan.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos.
Rahasto ja työttömyyskassat vastaavat työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijän työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Valtio ei osallistu lainkaan työttömyyspäivärahan lisäpäivien rahoittamiseen.
Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Rahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa.
Suomessa toimii 32 työttömyyskassaa, joista kaksi on yrittäjien työttömyyskassoja.
Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (603/1984) 19 a §:n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä.
"Sivustolla esität virhellistä tai tahallaan puutteellista tietoa. Oletko perhtynyt asiaan kunnolla. Ohessa vähän perustietoa miten järjestelmä toimii ja rahoitetaan."
Mutta sinä et näe sitä mikä tässä on oleellista. Ketään ei kiinnosta se miten systeemi toimii sisäisesti, mutta kaikkia kiinnostaa systeemin sisäänmenot ja ulostulot. Systeemin toimivuudesta voi saada oleellista tietoa tarkastelemassa vain sen sisäänmenoja ja ulostuloja.
Esim. kun ajat autoa, niin sinun ei tarvitse tietää yhtään mitään sytytystulppien toiminnasta. Riittää että tiedät että auto tarvitsee bensaa, ja sen vastineensa saat liikkumista paikasta toiseen.
"Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. "
Aivan niin. Mikä tässä on ristiriidassa sen kanssa mitä sanoin sivuillani?
"Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista."
Entä sitten. Muuttaako sen sen tosiasian, että kassoihin kuulumattomat maksavat ihan samat vakuutusmaksut kuin kassoihin kuuluvat? Se on aivan toisarvoista, minkä rahastojen kautta rahat kiertävät ja millä nimillä niitä nimitetään. Se on pelkää sanapeliä.
"Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta."
Ja taloyhtiömme lämmitys maksetaan yhtiövastikkeista. Mitä muuta asiaankuulumatonta aiot selittää, jolla saat tyhmempien päät pyörälle?
Se että vakuutusmaksuja kerätään kaikilta ja jaetaan vain kassajäsenille, on fakta, joka ei muutu siitä, kun rahoja pyöritellään sisäisesti eri nimisten kassojen ja rahastojen kautta.
Olen koko työikäni ollut tekemisissä kompleksisten systeemien kanssa, ja oppinut sen että niihin on kaksi eri lähestymistapaa:
1. Yritetään seurata sitä mitä prosessissa tapahtuu. Jos prosessi on kovin monimutkainen, niin siinä putoaa hyvin pian kärryiltä.
2. Tarkastellaan prosessia lateraalisesti. Prosessia voidaan käsitellä mustana laatikkona jossa katsotaan sisäänmenoja ja ulostuloja ja tehdään johtopäätöksen niiden välisistä riippuvuuksista.
Sinä tarkastelet asiaa tavalla yksi, ja minä tavalla kaksi. Minun ei tarvitse edes tietää systeemistä yhtään mitään, sillä tapaan kaksi kassat tarjoavat ihan omat työkalunsa: Netin korvauslaskurit. Voit syöttää niihin erilaisia sisäänmenoja ja katsoa mitä ne antavat ulos. Ne näyttävät hyvin selkeästi sen, että minä olen oikeassa. Minun ei edes tarvitsisi tietää yhtään mitään koko systeemistä, sillä sen epäoikeudenmukaisuuden voi todeta numeerisella analyysilla.
Tuomalla lakipykäliä kritiikittömästi esiin et suinkaan selvennä asiaa, vaan sotket sitä lisää. Tarkoituksesi on sivuuttaa järkeily "lain arvovallalla" (hah-hah) ja tarkoituksesi on saada ihmiset putoamaan kärryiltä yrittämällä heitä saamaan seuraamaan tapaa 1, jota ei edes voi tehdä tässä näillä tiedoilla, sillä et ole esittänyt riittävästi yksityiskohtia, jotta tapaa yksi voisi käyttää lähestymistapana. Sinulla on vain joitakin irrallisia lauseita, jotka eivät muodosta eheää kokonaisuutta.
"Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos."
Entä sitten. Taas irrallinen lause ja ei ole yhtään oleellinen tässä yhteydessä. Se ei kiistä sitä faktaa, että jokaisen on pakko maksaa vakuutusmaksuja, joilla rahoitetaan ansiosidonnainen, mutta vain kassajäsenille.
Kiistätkö nämä väitteet:
1. Jokaisen palkansaajan on pakko maksaa ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua. Totta vai ei?
2. Vain kassajäsenet voivat saada ansiosidonnaista korvausta. Totta vai ei? Kiistätkö vai et?
3. Ansiosidonnaisina vakuutusmaksuina pyritään keräämään suunnilleen se sama summa joka menee ansiosidonnaisiin korvauksiin. Totta vai ei?
Osaatko päätellä tästä yhtään mitään?
".... Rahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa."
Ja mitä helvetin tekemistä tällä asialla on tämän kanssa? Täysin toisarvoista tietoa joka ei kiinnosta ketään. Yrität vaan tukkia ihmisten mieliä toisarvoisella roskatiedolla, jotta he eivät näkisi oleellisia asioita.
" Suomessa toimii 32 työttömyyskassaa, joista kaksi on yrittäjien työttömyyskassoja."
Entä sitten. Ei kuulu asiaan. Ja tällä hetkellä Suomessa on yli 600 000 koiraa, ja määrä kasvaa koko ajan.
Kerro miksi et kiistä yhtäkään väitettäni? Tuot esiin vaan täysin toisarvoista tietoa joka jotenkin lievästi sivuaa tätä epäkohtaa, josta yritän valistaa sinua ja kaltaisiasi vääriin käsityksiin luutuneita ihmisiä.
Pahviaivo, joka ei tiedä mitään, kun ei jaksa lukea. Elää luulojensa varassa, eikä halua edes tietää mistään mitään.
Inttää vastaan edes tietämättä mistä on kyse.
nää liiton ihmiset on tunteella käyviä. fanaattisia kuin jehovantodistajat joihin ei faktat pure.
ei tarvii olla fanaattinen mihinkään suuntaan kun on asiansa hoitanut.... nämä täällä tuntuu fanaatikkoina huutavan jotka ei ole olleet omasta työttömyys mahdollisuudestaan kiinostuneita... 'enhän minä, olen huipputekijä, voi työttömäksi...'
Ei tässä ole kyse omien asioiden hoidosta, vaan siitä että systeemi jakaa työttömyysvakuutusmaksuilla kerättyjä rahoja epäoikeudenmukaisesti.
Rahojen keräys on yhteiskunnallistettu, mutta jako yksityistetty.
Kaikki yhteiskunnalle tai kaikki liitoille! Ei niin että liitot napsii rusinat pullasta.
Papukaija kailottaa, että "sijoita itseesi ja suomeen, niin joka arpa voittaa" tms.
Neljäs nainen taas toitottaa, että ei työttömyysturvassa ole kyse mistään arpajaisista.
Kumpiaan ei ole ymmärtänyt sitä, että systeemiä nimitetään arpovaksi systeemiksi juuri edellä kuvatun esimerkin takia. Viimeisten työvuosien sattumanvaraiset tapahtumat määräävät voittosumman.
minulla ei ole mitään risti riitaa siintä että " sijoitat suomeen ja itseesi" kun mahdollisesti työllistytöihin
Vaikka tehdään kuinka oikeudenmukainen laki niin se ei elävää elämää muuksi muuta, ei sitä missä olemme työssä tai kuinka kauan,?
Jokaisessa elämässä sattuu ja tapahtuu koko ajan eikä sitä voida ikinä mihinkään tai minkäänlaisiin pykäliin sitoa tai vangita.
Se hyvä puoli tässä lamassa on, että se nostaa esiin näitä vääristymiä ja epäoikeudenmukaisuuksia niin, että ne voidaan korjat siltä osin kun ne korjattavissa on.
Jos työttömyysvakutuusmaksua kerätään sen verran kun sitä kuluu, niin olisi mielenkiintoista tietää onko siinä määrässä mukana myös Kelan peruspäivärahaa saavat vai vain työttömyyskassojen jäsenet? Jos on niin, että Kelan peruspäivärahaa saavat eivät eläkeputkeen pääse niin kyllä silloin on muillakin tahoilla kuin ammattiliitoilla näppinsä siinä sopassa! Se on yhtä varmaa kuin auringon nousu!
kas kun se on ansioon sidottu se putkenkin raha määrä, samoin kuin on eläkkeitten... nekin määräytyy ansioitten mukaan... ei se tasan mene niissäkään kaikille sama summa... kuin ei tässäkään... olisi taas pitänyt itse valita se paremminpalkattu työ niiksi viimeisiksi työvuosiksi.... kai nyt sentään tietää jokainen milloin se viimeinen rupeama on käsillä vaikkei irti oltaisi sanomassakaan sillä hetkellä... mutta se seuraava hetki saattaa olla se jolloin lähtö tulee.... silloin pitäisi olla siinä paremminpalkatussa hommassa jos niikuin paremman ansiosidonnaisen haluaisi.Oma valinta se työpaikka jokaisen kohdalla on ja palkka sen mukana, ei ole pakko jäädä sille pienemmälle palkalle.
"kas kun se on ansioon sidottu se putkenkin raha määrä,"
On sidottu jos on kassajäsen. Muuten ei. Näin siitä huolimatta, että putkea ei rahoiteta työttömyysvakuutusmakuilla, vaan mm. ikääntyneiden irtisanomisesta maksetuilla sakkomaksuilla.
"...samoin kuin on eläkkeitten... nekin määräytyy ansioitten mukaan... "
Paisti että jos ei kuulu kassaan, niin eläkeputkessa saatu raha ei nosta vanhuuseläkettä, mutta kassaan kuuluvilla se nostaa. Huutava vääryys sekin.
voi ystävä kallis, kun se ansiosidonnainen ja ent. eläkeputki, nyk. työttömyysputki on tehty nimenomaan liitojen/nyk. myös kassojen jäsenille. Se on tehty ihan tarkoituksella vain ja ainoastaan heille/meille. Etkö jo sitä käsitä.On ollut tarkoituskin että liittoihin/kassoihin kuulumattomat ei saa yhtä suurta korvausta kuin niihin kuuluvat.
Ei ole olemassa mitään järkisyytä, miksi liittojen/kassojen jäsenillä pitäisi olla erilainen eläkeputki kuin muilla. Eläkeputken rahoituksella ei ole yhtään mitään tekemistä liittojen ja kassojen kanssa, eikä se ole niiden ansiota. Putkea rahoitetaan mm. sakkomaksuilla, joita tietyn liikevaihdon ylittävät yhtiöt joutuvat maksamaan ikääntyneiden erottamisesta.
Tääh...? Nykyään siis tänään jos eläkeputkea lähestyvä sanotaan irti tai lomautetaan niin et sinä välttämättä voi valita mitään huippupalkkaista hommaa sitä on otettava se työ minkä saa.
Ei niitä hyviä työpaikkoja ja parempaa palkkaa valita tai oteta, ne saadan jos hyvin käy.
niinpä... olikin hieman satiiria mukana... jokaisellehan se lankeaa sen mukaan mikä on palkkansa ollut...
"niinpä... olikin hieman satiiria mukana... jokaisellehan se lankeaa sen mukaan mikä on palkkansa ollut... "
Se vika on siinä, että eläkeputkirahat lankeaa sen mukaan mitä palkka oli ennen irtisanomista eikä sen mukaan mikä se on yleensä ollut.
vain ja ainoastaan eläke lasketaan ja maksetaan 'sen mukaan mitä se on yleensä ollut' siis se palkka, koko työssäolo ajalta... muut ansioon sidotur korvaukset lasketaan lyhyemmältä ajalta, kuten juurikin työttömyyskorvaus ja vaikkapa sairauspäiväraha, joka lasketaan edellisen vuoden ansioista riippumatta siitä mitä olet ansioita saanut vaikka sinä vuonna jolloin joudut sairauspäivärahalle.... onko se sitten sen enemmän oikein kuin tämä mistä nyt kättä väännätte.Aika monelle olisi ollut edullisempaa siirtyä sairauspäivärahalle kuin putkeen, voisitte vaikka siitä kinata vaihteeksi.... kyllä näitä erilaisuuksia löytyy tasolla jos toisellakin.
"Aika monelle olisi ollut edullisempaa siirtyä sairauspäivärahalle kuin putkeen,"
Onko noin? Mun varmaan kannattaa hakea lääkäriltä sairauspäivärahaputki, kun olen olltu isopalkkainen, paitsi kolme viimeistä vuotta puolta pienemmällä palkalla, ja nyt 500 e/kk/käteen kelan työttömyyskorvauksella.
kyllä vaan... sairauspäivärahaa saa lauantailtakin ja se määräytyy edellisvuoden ansioitten mukaan, jos on ollut vaikka paljon ylitöitä edellisvuotena niin se nostaa kokovuoden ansiotasoa.Mutta kun olet ollut pienemmällä palkalla viimevuodet niin tietysti se määrätyy sen mukaan.Valitettavasti.
Korjauksena edelliseen. Normaalisti sairaspäiväraha määräytyy edellisvuoden verotettavien tulojen mukaan. Jos ansiosi ovat nousseet edellisvuodesta, niin voit hakea sairaspäivärahaa, joka lasketaan viimeisten kuuden kuukauden palkan mukaan.
Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan viimeisten 34 viikon työssäoloajan palkan mukaan.
kyllä noin, mutta pitää olla 20prossaa vähintään enemmän sitä tuloa, muuten ei heltiä se korotus siihen sairauspäivärahaan.... tarkoitikin sillä sitä jotta jos ed. vuoden ansiot olisi ylitöiden johdosta hyvinkin suuret verrattuna 34vkon palkkaan ennen työttömyyttä... ero voi olla huomattava sen edellisvuoden hyväksi, harvoin sitä enää ylitöitä jokatoinen vkl on juuri ennen työttömyyttä. Siinä tapauksessa on edullista sairastaa työttömyyden alettua sillä suuremmalla sairauspäivärahalla kuin työttömyyskorvauksella, vaikka molemmilla sairastettaessa saa myös sen lauantaipäivän korvauksen ikäänkuin bonuksena.Ne edellisvuoden tulot on yleensä kuitenkin suuremmat kuin tulot juuri ennen työttömyytä, ainakin sellaisilla työpaikoilla joilla on yleistä tehdä ylitöitä jokatoinen vkl normaali olosuhteissa jolloin ei työttömyys ole uhkana. Ensimmäisenähän ne ylityöt loppuu siinävaiheessa kun työt alkaa vähetä.
Olen ollut työtön 1.2.1012 alkaen. Jos saisin sairasloman vaikka työttömyyden aiheuttaman masennuksen takia, niin olisiko se pitänyt hakea 31.12.2012 tai aiemmin, jotta olisin saanut kunnon sairaspäivärahaa? Jos haen nyt, niin en saa yhtään enempää kuin nyt, eli noin 500 euroa käteen/kk?
Ei kai sairauspäiväraha ole mikään vaihttoehto työttömyyspäivärahalle. Sairauspäivärahaa maksetaan 300 arkipäivältä ja sen jälkeen voi saada lisäpäiviä jos yli 30 päivän työskentelyn jälkeen sama sairaus jatkuu, lisäpäiviä on50.
Jos sairastuu eri sairaurteen niin taas voi saada 300 sairaspäivärhahaa. Kelan etuuksia voi saada/hakea 6 kuukautta taannehtivasti.
500€kk on niin vähän, että olet oikeutettu toimeentulotukeenkin. Näitä etuuksia byrokraatit kyllä osaavat verrata ja vähemmän mukaan se maksetaan.
Ei sairaitakaan kohdella tasa-arvoisesti, ei sitten missään kohdassa, muilla on valta päättää mitä hoitoa saat vai saatko, sama on lääkkeiden kanssa, jos lääkärisi on reseptiin kirjannut vaihtokiellon niin siitäkin pitää "ottaa" yhteen farmaseuttien kanssa.
jos on työtön ja sairastuu niin saa sairauspäivärahaa ja kannattaa sitä hakea sillä siitä saa myös sen lauantai päivältä.Olen itsekin koekäyttänyt tämän melko pian työttömäksi jäätyäni/päästyäni.
"500€kk on niin vähän, että olet oikeutettu toimeentulotukeenkin. Näitä etuuksia byrokraatit kyllä osaavat verrata ja vähemmän mukaan se maksetaan."
Saako siitä huolimatta jos omistaa oman asunnon ja kesämökin vai pitääkö jompi kumpi myydä?
se riippuu ihan edellisvuoden ansioista mitä saisit, sanoit tuolla edellä että 3v. pienemmällä palkalla...nyt jos haet niin saat tietysti v.2012 tulojen mukaista... ja sitähän en tiedä miten se määräytyy muilla kuin ansiosidonnaista saavilla...jos saat ansiosidonnaista työttömyyspvrahaa niin sairauslomalla saat sitä myös lauantailta 9pv. omavastuuajan jälkeen, sen omavastuuajan maksaa työttömyyskassasi eli et häviä yhtään siinä ja saat joka viikko sen 1'ylimääräisen' korvauspäivän verrattuna työttömyysaikaan.
Jos saat työttömyyskorvausta, niin sairaspäivärahakorvauksesi on täsmälleen yhtä suuri, kuin työttömyyskorvauksesi. Vaikka sairaspäiväraha maksetaan kuudelta päivältä viikossa, niin päiväkohtainen korvaus on vastaavasti pienempi.
Sairaskorvaukset eivät kuluta näitä ansiosidonnaisen korvauspäiviä, eli se 500 päivää kestää pidempään.
Vuonna 2012 ei ehtinyt olla paljoa tuloja. -> jos olisin hakenut kuusi viikkoa sitten, niin olisin saanut vuoden 2011 mukaan, jolloin olin koko vuoden töissä.
päiväkohtainen korvaus on tasan samansuuruinen kuin ansiosidonnainen työttömyyspäivärahakin ja se maksetaan 6pv/vko.Ainakin minulle se oli saman suuruinen ja tuskin ne minun kohdallani on poikkeusta tehneet.Tarkoituksella kokeilin työttömäksi jäätyäni , miten asia menee jos sairastuu ja näin se meni ainakin2009... jos sitten senjälkeen olisi muuttunut sitä en tiedä.Oletan kuitenkin että on sama käytäntö edelleen.
Sairaspäiväraha työttmyysetuuden saajalle.
"Työtön: Jos olet saanut työkyvyttömyyden alkamista edeltävien 4 kuukauden aikana työttömyysetuutta, sairauspäivärahasi on vähintään 86 prosenttia maksetun etuuden määrästä."
Näin nykyisin.
saattaapi olla muuttunut senjälkeen kun minä sitä koemielessä käytin , eli v.2009.... en käy inttämään jos/kun niin on.
http://tinyurl.com/luulo