Valmistaudun henkisesti (ja taloudellisesti) vaihtamaan ensimmäistä autoani, mutta en tiedä näistä vaihtohommeleista yhtikäs mitään. Noin 17000 euron käytetty Citroën Xsara Picasso vm. 2000 ostettu 2003, ostettaessa ajettu 79000 km ja nyt 91000 km. Hjuva kunto.
Jos vaihtaisin nyt, minkä arvoinen tuo menopeli olisi 17000 euron uudempaa käytettyä, mitä tahansa autoa hankittaessa?
Taitaa vain realiteetti olla se, ettei vaihtoon ole varaa vielä muutamaan vuoteen. Totta kai olisi mukava ostella uusia autoja ja heivata ne mäjelle aina takuuajan umpeutuessa, mutta ehkä sitten seuraavassa elämässä. Missä vaiheessa noin niin kuin teknisesti ottaen olisi syytä hankkiutua vanhasta Picassostani eroon? Milloin sen vaihtoarvo alkaa olla yhtä tyhjän kanssa?
Jos vaihtaisin nyt, minkä arvoinen tuo menopeli olisi 17000 euron uudempaa käytettyä, mitä tahansa autoa hankittaessa?
Taitaa vain realiteetti olla se, ettei vaihtoon ole varaa vielä muutamaan vuoteen. Totta kai olisi mukava ostella uusia autoja ja heivata ne mäjelle aina takuuajan umpeutuessa, mutta ehkä sitten seuraavassa elämässä. Missä vaiheessa noin niin kuin teknisesti ottaen olisi syytä hankkiutua vanhasta Picassostani eroon? Milloin sen vaihtoarvo alkaa olla yhtä tyhjän kanssa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Monet ajelevat vanhoilla autoilla. Jopa 80-luvun Citroeneja näkyy liikenteessä. Eiköhän tuo sinunkin picassosi vielä ainakin kymmenkunta vuotta teitämme komista.
Vaihtoarvoista on turha huolehtia, autoilla tienaavat autokauppiaat. Yleensähän Citroenilla (ja Fiatilla) ne vaihtoarvot ovat huonoimmasta päästä muutenkin.
Jos auton arvo putoaa uudesta alkaen esim. 15 % vuodessa, niin on helppo tajuta, että kymmenen vuoden ikäisellä autolla arvonlasku on jo varsin hidasta. Minun Opelini täyttää kohta 15, ja sen arvo on ollut jo vuosia viidensadan ja tuhannen euron välillä! Koska käytettävyys kuitenkin on edelleen joten kuten kunnossa, miksi vaihtaisin? Auto on kuitenkin vain auto - elämässä on muutakin.
Tekninen puoli onkin sitten jo toinen juttu. Vanha auto oireilee milloin mistäkin, eikä merkkiliikkeen täyshintaisia osia tee mieli ostella. Korjailu vie aikaa ja rahaa, ja katsastus on vuosi vuodelta jännittävämpi. Jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen, jolloin varaosien saatavuus vaikeutuu, tai korjauskustannukset ylittävät uuden auton rahoituskulut. Siinä on se H-hetki, ainakin minulla.
riippuen autosi moottorista, hyvällä onnella vähän enemmänkin -> siis pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
autosi on hyvässä kunnossa (ja mieluiten vielä ruostesuojattukkin), niin miksi vaihtaisit??
Ei alle 100 000 ajettu Citroen Picasso ole edes 1.6 litran bensakoneellakaan toivoton tapaus jos on vain säännöllisesti huollettu ja siististi pidetty...
Eli ajeleppa vain eteenpäin - kilometrit vain halpenevat tulevaisuudessa.
Ehkäpä joskus vuosien kuluttua sitten vaihtoon...
Kiitos kaikille kommenteista. Picassoni on 1,8. Mielellänihän sillä ajelisin vaikka loppuikäni, jos se vain kestää kesät talvet. Autolla on minulle vain käyttöarvoa. Samalla yritän kuitenkin ajatella ekonomisesti autolleni optimaalista käyttöikää, jolloin selviäisin mahdollisimman pienin kustannuksin.
Pitäisikö ajella vanhalla mahdollisimman pitkään, jolloin eteen tulee myös kalliita remontteja? Autosta ei joskus 10 vuoden päästä saa enää juuri mitään vaihdossa ja seuraavasta autostani joudun silloin maksamaan liki täyden myyntihinnan. Vai kannattaisiko investoida aina uudempaan autoon, josta saa nopeasti vaihtamalla isomman välirahan, ei ole suurta riskiä isoista remonteista eikä seuraavan auton hankintahinta kirpaise niin paljon kuin muuten?
Jos täällä on Picasso-kuskeja, niin paljonko on mittariinne ennättänyt enimmillään kertyä ennen vaihtoa?