Tilanteeni on tämä. Rakastan miestä joka asuu virossa ja näämme hänen kanssaan kerran kahteen kuukauteen. Suhde on kestänyt aika tarkalleen vuoden ja on mennyt hyvin :) kuitenki olen alkanut kärsiä kauheasta ikävästä ja illat meneekin itkiessä ja pieni mustasukkaisuuskin on iskenyt vaikka luotanki mieheeni. Kaipaisin silti apua teiltä jotka ovat samassa tilanteessa kuinka saisin käännettyä ikävöintiin kuluvan energian johonkin muualle tai kuinka voisin lievittää sitä tai mustasukkaisuuttani? Kiitos jo etukäteen :)
apua ikävään?
ikävä ~~
5362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Virossa? Ja näette kerran kahdessa kuukaudessa? Välimatka huomioonottaen tosi harvoin. Hän tulee Suomeen ja sinä reissaat vastaavasti Viroon eli molemmat näkevät vaivaa?
Opiskelujeni ja hänen töidensä takia nähdään harvemmin. Joskus nähdään useammin mutta yleensä kerran kahteen kuukauteen
Tuttu tunne.Itselläni on ollut viimeiset suhteet kaukosuhteita (etäisyyttä n 700km).
Tuohon mustasukaisuuteen vaikuttaa moni asia.Jos kumppanisi on ns.helppo tavoittaa/vastaa puheluihisi ja viihty luurissa niin ei tunnsmerkit sen suhteen ole huonot.
Toisen tunteminen pidemmällä aikavälillä joko luo uskottavuuden tai sitten ei.
Itse en pystyisi tai haluaisikaan tuollaiseen suhteeseen jossa noin harvoin nähdään.
Onko kaikkivoitava tehty jotta voisitte useammin tavata?
Ei noin harvoin nähtynä opi toista tuntemaan lainkaan,ellei yhdessä olla sitten viikoja kun tapaatte.
Olisiko mahdollista käyttää skypeä sillä sekin antaisi sulle varmuutta ettei toisessa päässä tapahdu mitää ilkeää sun tietämättäsi.
Omalla kohdalla luotin liikaa ja oletin kumppanin olevan kaltaiseni ja lopuksi tuli kunnolla jäitä niskaan.
Toivottavasti sulla olisi parempi kumppani.
Koskaan ei voi olla toisesta ihan varma pidä se mielessä.
Kyllähän tuosta selviää. Kannattaa juu varmistaa jotenkin mitä toisessa päässä tapahtuu. Itsellä ja poikaystävällä on vaan 370km välissä joten tuon täytyy tuntua vielä pahemmalta. Kerran kahteen kuukauteen on kyllä tosissaan tosi vähän .. se meinais siis 6 kertaa vuodessA? Mutta tuo ei pahemmin minulle kuulu. Etsit ikävään joitakin apuja,... itse yritän olla mahdollisimman paljon aina yhteydessä rakkaaseeni. Yhtäkään päivää ei ole ollut etten olisi voinut olla chattaamatta tai soittamatta vaikka nähdäänkin melkeen joka viikonloppu. Kirjoita kirje. Pidä yllä päiväkirjaa, laske kuinka monta tuntia seuraavaan tapaamiseen on. Se nopeuttaa ainakin itsellä ikävän tunnetta kun huomaa että tunnit vähenee koko ajan :) Toivottavasti noista ois apuja :)
itellä semmone tilanne, brittimiehen kanssa seurustellu n. kolmisen vuotta, nähty useeseen otteeseen mut oli hirveen pitkiä taukoja kun ei ollut oikeen rahaa, nyt nähdään 2-3 KK:n välein, ja ollaan joka kerta yhdessä väh. 2 viikkoa. Nääkin on ihan niin että AINA vaan kun tulee pienikin tilanne että vois nähdä nii sehän otetaan sitten vaikka riskipelillä!
Raastavaahan se on, mutta jos se virossa asuis nii kyllä jollain keinolla useammin näkis toista.