Eli yksityiset elinkeinon harjoittajat ja muut pienyrittäjät. kuten voi päätellä itse kuulun ko. ryhmään.
Kun aikoinaan hain töihin, työhaastattelussa sanottiin että oikeastaan minun kannattaisi perustaa toiminimi ja tehdä heille alihankintana töitä sen sijaan että minut palkattaisiin. Työtä kyllä tulee riittämään, siitä ei tarvitse huolehtia. Ja minä tietysti moisen perustin kun sain starttirahaakin ja muutakaan ei ollut tarjolla.
Aluksi työtä olikin aika mukavasti n. 20 laskutustuntia viikossa (tuntilaskutukseni on enemmän kuin halpa, käteen jää 20h samat kuin tavallisella työntekijällä viikossa kaikkia työtunteja ei kuitenkaan voi laskuttaa että aika samoihin menee työaika.)
Nyt on ollut sellaista 20h kuukaudessa, jolla maksaa juuri ja juuri vuokran ja syö. (koko maa minä mukaanlukien on tietysti ollut vielä kesälomalla joka tarkoittaa itselleni sitä että rahaa ei todellakaan tule mistään.) Siihen kun vielä päälle isketään ennakkoverot, alv ja YEL jota pitää maksaa vaikkei mitään tienaisikaan niin alkaa aika vähissä olla hymyn aiheet.
Työnantajalleni (eli siis asikasyritykselleni) jonka tiloissa toimin on kyseinen järjestely tietenkin loistava. Ei tarvi maksaa kuin tehdyistä tunneista, ei ylityökorvauksia, viikonloppulisiä kesälomista puhumattakaan. Hienointa on että aliankinta on kulu joka voidaan kokonaan vähentää verotuksessa toisin palkka josta saa vähentää vain osan.
Koska minulla ei ole perhettä tai elämää muutoinkaan, tyypillisin tilanne on seuraava: koko viikon odotus josko olisi jotain hommia mutta ei, nyt ei just oo mitään.
Kun tulee perjantai ja kello lähestyy neljää ja kaikki valmistautuvat viikonlopun viettoon, tulee pomo paperinipun kanssa sanomaan että "sori mut nää kyllä pitäis saada maanantaiksi valmiiksi"
Joten pakerran viikonlopun töissä ja saan kuin saankin homman pakettiin.
Pomo ei tule maanantaina, ei tiistaina, keskiviikkona aikaisintaan hakemaan papereita joilla "ei sitten olisikaan ollut kiire". ¤((?==`?()(/%¤#tana.
Olen yrittänyt hienovaraisesti vihjailla että josko tehtäisiin kuitenkin työsopimus, kun ei oikeen tahdo toi homma pelata mutta ei mitään vastausta.
Nyt olen hakenut muihin työpaikkoihin ja jos johonkin pääsen, käyn viikonloppuna hakemassa kamani pois ja jätän lapun pöydälle, sittenpähän huomaavat että olinkin tarpeellinen ja olisi kannattanut palkata minut.
Ja olen siis tietysti koettanut hankkia myös muita asiakkaita mutta markkinointi ei ole ollut kovinkaan tuloksekasta.
joo mutta whinetys saa riittää tällä erää, taidan painua johonkin erämaamökkiin askartelemaan kuten Ted Kaczinki konsanaan.
Kun aikoinaan hain töihin, työhaastattelussa sanottiin että oikeastaan minun kannattaisi perustaa toiminimi ja tehdä heille alihankintana töitä sen sijaan että minut palkattaisiin. Työtä kyllä tulee riittämään, siitä ei tarvitse huolehtia. Ja minä tietysti moisen perustin kun sain starttirahaakin ja muutakaan ei ollut tarjolla.
Aluksi työtä olikin aika mukavasti n. 20 laskutustuntia viikossa (tuntilaskutukseni on enemmän kuin halpa, käteen jää 20h samat kuin tavallisella työntekijällä viikossa kaikkia työtunteja ei kuitenkaan voi laskuttaa että aika samoihin menee työaika.)
Nyt on ollut sellaista 20h kuukaudessa, jolla maksaa juuri ja juuri vuokran ja syö. (koko maa minä mukaanlukien on tietysti ollut vielä kesälomalla joka tarkoittaa itselleni sitä että rahaa ei todellakaan tule mistään.) Siihen kun vielä päälle isketään ennakkoverot, alv ja YEL jota pitää maksaa vaikkei mitään tienaisikaan niin alkaa aika vähissä olla hymyn aiheet.
Työnantajalleni (eli siis asikasyritykselleni) jonka tiloissa toimin on kyseinen järjestely tietenkin loistava. Ei tarvi maksaa kuin tehdyistä tunneista, ei ylityökorvauksia, viikonloppulisiä kesälomista puhumattakaan. Hienointa on että aliankinta on kulu joka voidaan kokonaan vähentää verotuksessa toisin palkka josta saa vähentää vain osan.
Koska minulla ei ole perhettä tai elämää muutoinkaan, tyypillisin tilanne on seuraava: koko viikon odotus josko olisi jotain hommia mutta ei, nyt ei just oo mitään.
Kun tulee perjantai ja kello lähestyy neljää ja kaikki valmistautuvat viikonlopun viettoon, tulee pomo paperinipun kanssa sanomaan että "sori mut nää kyllä pitäis saada maanantaiksi valmiiksi"
Joten pakerran viikonlopun töissä ja saan kuin saankin homman pakettiin.
Pomo ei tule maanantaina, ei tiistaina, keskiviikkona aikaisintaan hakemaan papereita joilla "ei sitten olisikaan ollut kiire". ¤((?==`?()(/%¤#tana.
Olen yrittänyt hienovaraisesti vihjailla että josko tehtäisiin kuitenkin työsopimus, kun ei oikeen tahdo toi homma pelata mutta ei mitään vastausta.
Nyt olen hakenut muihin työpaikkoihin ja jos johonkin pääsen, käyn viikonloppuna hakemassa kamani pois ja jätän lapun pöydälle, sittenpähän huomaavat että olinkin tarpeellinen ja olisi kannattanut palkata minut.
Ja olen siis tietysti koettanut hankkia myös muita asiakkaita mutta markkinointi ei ole ollut kovinkaan tuloksekasta.
joo mutta whinetys saa riittää tällä erää, taidan painua johonkin erämaamökkiin askartelemaan kuten Ted Kaczinki konsanaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jees! Oon samaa mieltä kunnon unabomber meininki vaan käyntiin on niin sikamaista tuo ihmisen riistäminen nykyään!
Lähde ansaitsemaan.Voit ottaa meikäläiseen yhteyttä.Itsekin olen ollut aika tiukoilla, mutta luulen tämän kääntyvän paremmaksi.