Tunnen olevani hieman risteyksessä miettiessäni tulevaisuutta ja jotta se ei olisi liian helppoa on soppaan löytynyt useampi mies, jokaisen painoarvo ihmisenä on suurinpiirtein samanlainen mielessäni. Minulle kun ihminen on ihminen,
Jostain kumman syystä keskustelut ovat kuukausien saatossa ajautuneet henkilökohtaisemmalle tasolle ja minun tulee tehdä jonkinlaisia valintoja.
Yhden miehen kohdalla joudun punnitsemaan rikkooko mahdollinen suhde hänen kanssaan kenties jotain. Mies on minua huomattavasti nuorempi, mutta kuitenkin jo aikuinen mies ja hänelläkin on pitkiä suhteita takana, samoin kuin itselläni. Mietin kuitenkin ihmisten suhtautumisen vaikutusta, en siksi että itse niinkään välittäisin mitä muut ajattelevat, samoin kun hänkin kertoo ettei sillä ole merkitystä.
Enemmän mielessäni pyörii esim. jos naapurusto ei tervehdikään häntä kuten tervehtisi ikäistäni kumppania ja se että ystäväni ja lähipiirini ei osaisi olla häntä kohtaa normaali. Kyseessä olisi kuitenkin suhde jossa määritelmän mukaan minut luokiteltaisiin puumaksi.
Onko jollakulla kokemusta millaisia uhkia voisi olla ? En halua että hän joutuisi kärsimään. Korostan sitä että juttelimme kuukausien ajan kaikesta mahdollisesta muusta kuin suhteeseen viittaavista asioista. Olin alkuun itsekin varattu, joten en olisi mitään henkilökohtaista tai epäsopivaa voinut jutellakaan.
Keskusteluihin on tullut mukaan kuitenkin seksuaalisuuskin ja tuntuu että olisimme samoilla linjoilla siltäkin osin. En siis ole etsimässä mitään toyboyta ja hänkin on kuitenkin kiinnostunut myös siitä arjesta jonka voisimme jakaa.
En kiellä etteikö aktiivisena naisena se miehen kyky päivittäiseen ruumiillisen nautinnon jakamiseen ole yksi vaikuttava tekijä, jonka vuoksi miestä tosissani mietin kumppaniehdokkaaksi. Eikä vain hetken suhteeseen, vaan siihen joka kestää kaiken.
Jostain kumman syystä keskustelut ovat kuukausien saatossa ajautuneet henkilökohtaisemmalle tasolle ja minun tulee tehdä jonkinlaisia valintoja.
Yhden miehen kohdalla joudun punnitsemaan rikkooko mahdollinen suhde hänen kanssaan kenties jotain. Mies on minua huomattavasti nuorempi, mutta kuitenkin jo aikuinen mies ja hänelläkin on pitkiä suhteita takana, samoin kuin itselläni. Mietin kuitenkin ihmisten suhtautumisen vaikutusta, en siksi että itse niinkään välittäisin mitä muut ajattelevat, samoin kun hänkin kertoo ettei sillä ole merkitystä.
Enemmän mielessäni pyörii esim. jos naapurusto ei tervehdikään häntä kuten tervehtisi ikäistäni kumppania ja se että ystäväni ja lähipiirini ei osaisi olla häntä kohtaa normaali. Kyseessä olisi kuitenkin suhde jossa määritelmän mukaan minut luokiteltaisiin puumaksi.
Onko jollakulla kokemusta millaisia uhkia voisi olla ? En halua että hän joutuisi kärsimään. Korostan sitä että juttelimme kuukausien ajan kaikesta mahdollisesta muusta kuin suhteeseen viittaavista asioista. Olin alkuun itsekin varattu, joten en olisi mitään henkilökohtaista tai epäsopivaa voinut jutellakaan.
Keskusteluihin on tullut mukaan kuitenkin seksuaalisuuskin ja tuntuu että olisimme samoilla linjoilla siltäkin osin. En siis ole etsimässä mitään toyboyta ja hänkin on kuitenkin kiinnostunut myös siitä arjesta jonka voisimme jakaa.
En kiellä etteikö aktiivisena naisena se miehen kyky päivittäiseen ruumiillisen nautinnon jakamiseen ole yksi vaikuttava tekijä, jonka vuoksi miestä tosissani mietin kumppaniehdokkaaksi. Eikä vain hetken suhteeseen, vaan siihen joka kestää kaiken.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuskin kukaan edes huomaa ikäeroanne ja tuskin kiinnitätte huomiota, ihmisten ikää ei niin nykyisin tiedosta. Itselläni on 8 vuotta nuorempi mies, emmekä todellakaan ole joutuneet kohtaamaan mitään negatiivista. Enemmänkin olen huvittunut ystävättärieni kateudesta.
Kiitos. Toki minua on usein luultu huomattavasti nuoremmaksi, mutta mielestäni olen aivan ikäiseni, en kolmekymppinen. Nuorekkuutta en mahdollisella suhteellani koeta hakea :)
On kuitenkin yksi seikka mitä en tullut maininneeksi koska en sitä itse mieti, mutta joku siihen saattaa kiinnittää huomiota ja varmaankin jonkun ennakkoluuloisen katse saattaa pysähtyä. Mies ei ole suomalaisen näköinen pellavapää, eikä ristiverinenkään vaan syntyperästään johtuen saanut tummuuden.
Olen itse joskus kohdannut rasismia suhteeni vuoksi, mutta siellä tilanne oli onneksi erilainen, ympäristö hyväksyi, vain perheen yksi miespuolinen jäsen ei hyväksynyt uskonnon ja kulttuurien erilaisuuden vuoksi. En kuitenkaan toivo samaa kenellekään, kaikkein vähiten ihmiselle josta välitän.
On hienoa huomata että näet miehen ilmeisesti aidosti ihmisenä. Olen ollut jo pitkään naimisissa enkä ajattele mieheni kansallisuutta, minulle hän on mieheni, ihminen jota rakastan, näin on ollut aina.
Meillä aikoinaan miehen ihonväri ja kieli oli kielitaidottomassa ympäristössä vieras ajatus monelle ja saimme ympäristön taholta joskus ikäviäkin kommentteja, jotka onneksi osasimme ohittaa. Nykyisin suomessa on monikulttuurisempaa ja erilaisuutta osataan jopa arvostaa, lukuunottamatta tiettyä porukkaa joka politiikkaankin on tullut riehumaan.
Kaikkea hyvää teille tulevaisuuteen !
Jos homma tössähtää kyttäävään naapuriin tai "hyväätarkoittavaan" (lue:kateelliseen) sukulais-ja ystäväpiiriin, niin muuta kivempien ihmisten pariin ja katkaise välit pahansuopiin korppikotkiin. Sillä ongelmat hoituvat. Hyvää, lämmintä kevättä teille molemmille!
Musta mies on saanut taas voiton suomijuntista. Joo lyckatill tulevalle suurperheelliselle, sillä kyllähän se päivittäinen ruumiillinen nautinto jotain saa aikaankin !!!! Oikeasti nasta homma !
Varauksella ottaisin noin nuoren lähestymisen. Ne haluaa vaan sitä ja kokemusta jolla rehvastella kavereilleen.
Aikusia miehiä on kyllä vapaana jos vaan tavallinen suomalainen kelpaa.
Ei mustat miehet kyllä suomalaisesta naisesta kumppania hae, käyttävät vain hetken lelunaan ja sitten heittävät pois sillä kyllä tulijoita on.
Siinä sitten olet lapsilauman kanssa ihmeissäsi, sillä suomalaiset ovat edelleenkin ylpeitä omasta kansallisuudestaan. Ryhdisty nyt hyvä ihminen ja ota omanikäisesi ihminen niin et tule pettymään.
Eipä tuosta perinteinen suomimieskään sitten eroa ! Ovat naimisissa 30 vuotta, huomaavat elävänsä tylsässä suhteessa ja viidenkympin villityksen riivaamana lähtevät etsimään vuorostaan sitä nuorta ja nättiä.
Oikeasti en usko iän olevan se juttu, ikävä huomata myös nämä rasistiset ajatukset.
Kiitos kommenteista, mietintä jatkuu edelleen. Miehenkin kanssa ajatuksia vaihdoimme, keskustelut jotka vahvistivat tunnetta että haluan tutustua juuri tähän ihmiseen lähemmin.
Kuten aiemmin kirjoitin, otan ihmisen ihmisenä, muuallakin kuin parisuhteissa. Rasistiset huomautukset jätän omaan arvoonsa, sillä tiedän jotain miltä tuntuu joutua hyljeksityksi väärän silmienvärin, kielen, uskonnon ja kulttuurin vuoksi. Kukaan meistä ei itse päätä minne syntyy, kenenkä lapsiksi, sen me päätämme kuinka itse lähimmäisiämme ja muita ihmisiä kohtelemme.
Tämä ihminen nyt vain on käyttäytynyt paremmin kuin muut joiden kanssa olen jollain tasolla tutustunut, vaikuttaneet siinä mielessä kiinnostavilta ja jotka ovat myös ilmaisseet halukkuutensa tutustua paremmin.
Toivon kaikille muillekin onnea ja suvaitsevaisuutta ihmistä kohtaan, arvioikaa ihminen tekojen, älkää muiden kriteerien mukaan.