Yhteen päätyminen erilaisen ihmisen kanssa kuin kuvitteli

Kenellekään käynyt näin? Minulle ilmeisesti kävi. Kuulostaa varmaan erikoiselta, mutta minun unelmien mieheni olisi opettaja joko lukiossa tai yliopistossa, aineena historia, uskonto, filosofia tai jokin kulttuuriaine. En niinkään välitä siitä, uhkuuko miehestä sitä perinteistä miehisyyttä, vaan seksikkäintä on älykkyys ja sivistyneisyys. Olisi ihanaa pystyä kysymään mieheltä vaikka mielipidettä jostain vähemmän tunnetusta sodasta tai merkkihenkilöstä tai jonkin intiaaniheimon rituaaleista.

Mutta koska elämä on loputtoman yllättävää ja ironista, päädyinkin yhteen jäyhän ja juurikin perinteisellä tavalla miehisen autokorjaamolla työskentelevän miehen kanssa. Oma valinta tämäkin tietenkin oli, ja mieheni on monin tavoin unelmamies. Mutta ei sellainen kuin alunperin kuvittelin nappaavani. Kysypä häneltä vaikka Ranskan vallankumouksesta, vastaus on todennäköisesti hämmästynyt "mitä tuollaisia kysyt, en muista koko asiasta mitään". Joskus tuo ärsyttää, joskus taas esim. jonkin kodinkoneen rikkouduttua olen tyytyväinen että osaa korjata kaiken sen sijaan, että vain haahuilisi kirjamaailmassa kuten minä.

Muilla samanlaisia kokemuksia? En itse koe olevani millään lailla onneton, mutta jotenkin asia huvittaa. Olin niin varma siitä mitä halusin, mutta kohtalo päätti toisin. Vaikka laaja tietämys esim. historiasta on edelleen mielestäni erittäin viehättävä piirre miehessä, en silti vaihtaisi siihen niitä ominaisuuksia joita miehessäni on.
3205
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Itsellä samanlainen mietintä päällä, tosin naisen suhteen. Paljon meillä on samaa mutta "pääkohdat" kuten tupakointi, alkoholin käyttö, uskontoasiat, lapsenkasvatusajatukset, vapaa- ajan viettotavat, kaveripiiri, aikaisempi elämäntyyli eivät kohtaa niin millään lailla sen mielikuvituksen synnyttämän unelmakumppanin kanssa. Itse kun toivon parisuhteelta jonkinlaista sielunkumppanuutta, tai siis haluan että toinen puolisko omaa samankaltaisen elämäntyylin ja ajattelutavan kuin minä.
Tässä sitten pitäisi miettiä että järki vastaan tunne, onneksi on vain muutama kuukausi yhteistä taivalta takana.

Äänestä

vaikka olisittekin päätyneet vastakohtien kanssa yhteen, niin miettikää mikä sai teidät kiinnostumaan tästä ihmisestä?
MIksi pidätte juuri omasta rakkaastanne, vaikka hän on kaukana siitä kuin mitä teidän haavenne olivat.

Minun unelmamies, lähinnä oli ulkonäöllisiä kriteerejä kuten hiustebn väri ja pituus. Mustatukkaista miestä en ole vielä saanut, mutta se on yksi hailee.
Muuten puolisoni on kaikinpuolin ihana ja rakas, elämäänsä ei voi käsikirjoittaa ja sen tuomista yllätyksistä täytyy oppia nauttimaan.
Sanotaan että vastakohdat täydentävät toisiaan, liian erilainen ei kuitenkaan saa olla, minusta se on vain erottava tekijä. Mutta jotakin samaa teissä täytyy olla jos kerta olette yhteen päätyneet. Samanlainen huumorintaju, musiikki tai elokuvamaku kenties?

Äänestä

Ei minunkaan aviomieheni nyt ollut ihan sitä mitä alunperin olin ajatellut :) Koen tästä huolimatta, että ne tärkeimmät asiat ovat kohdillaan, eli perhearvot, huumorintaju, tulevaisuuden suunnitelmat, vapaa-ajanviettotavat, eläinrakkaus jne... Meillä on hyvin samanlaiset käsitykset eri asioista ja suhteemme vain toimii todella hyvin! Vaikkei mieheni nyt olekaan ihan sellainen, kuin olin alunperin kaavaillut, niin olen todella tyytyväinen valintaani :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


allie.k. kirjoitti:

Kenellekään käynyt näin? Minulle ilmeisesti kävi. Kuulostaa varmaan erikoiselta, mutta minun unelmien mieheni olisi opettaja joko lukiossa tai yliopistossa, aineena historia, uskonto, filosofia tai jokin kulttuuriaine. En niinkään välitä siitä, uhkuuko miehestä sitä perinteistä miehisyyttä, vaan seksikkäintä on älykkyys ja sivistyneisyys. Olisi ihanaa pystyä kysymään mieheltä vaikka mielipidettä jostain vähemmän tunnetusta sodasta tai merkkihenkilöstä tai jonkin intiaaniheimon rituaaleista.

Mutta koska elämä on loputtoman yllättävää ja ironista, päädyinkin yhteen jäyhän ja juurikin perinteisellä tavalla miehisen autokorjaamolla työskentelevän miehen kanssa. Oma valinta tämäkin tietenkin oli, ja mieheni on monin tavoin unelmamies. Mutta ei sellainen kuin alunperin kuvittelin nappaavani. Kysypä häneltä vaikka Ranskan vallankumouksesta, vastaus on todennäköisesti hämmästynyt "mitä tuollaisia kysyt, en muista koko asiasta mitään". Joskus tuo ärsyttää, joskus taas esim. jonkin kodinkoneen rikkouduttua olen tyytyväinen että osaa korjata kaiken sen sijaan, että vain haahuilisi kirjamaailmassa kuten minä.

Muilla samanlaisia kokemuksia? En itse koe olevani millään lailla onneton, mutta jotenkin asia huvittaa. Olin niin varma siitä mitä halusin, mutta kohtalo päätti toisin. Vaikka laaja tietämys esim. historiasta on edelleen mielestäni erittäin viehättävä piirre miehessä, en silti vaihtaisi siihen niitä ominaisuuksia joita miehessäni on.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu