enää ei niin tunnu niin pahalta, mutta edelleen mietityttää pari kk:tta sitten päättynyt suhteeni..selitys miehen puolelta se tavallinen, ei tykkää tarpeeksi, ei ole rakastumisen tunnetta jne.. (seura kyllä kelpaisi edelleen koska olen "huippu tyyppi"..) ei tunteita voi pakottaa, tiedän KOKEMUKSESTA, mutta jos 34v. mies etsii kuulema yhä muutaman avoliiton ja lyhyempien suhteiden jälkeen "jalat alta vievää rakastumisen tunnetta", ja tietää kuulema jo parissa kuukaudessa tuleeko rakastumaan vai ei, niin onko normaalia?!? ja toisekseen, hän on aina jättänyt naisen ja kuulema joka kerta tiennyt pian "ettei siitä mitään ois tullu kuitenkaan". minkälaista ihmenaista se oikein odottaa, voiko sellaista ollakaan! tästä miehestä vielä, että yleisesti ottaen suhtautuu elämään/asioihin tod. negatiivisesti ja hänen sanoillaan "työ on elämässäni ykkönen". voi luoja miten voi silti olla ikävä vaikka tyyppi ei todella ole semmoinen millaisen miehen haluan...!!
mistä näitä löytyy...
EpätoivoEeva
1332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eräs kaverini sanoi osuvasti rakkaudesta. Rakkaus on perseitten hulinaa!! Toisaalta näitä palstoja lukiessani, tekisi mieli nauraa hähätellä kuin pikku piru ja tanssia samalla ripaskaa riemusta, kato kaikilla on omat lystinsä!! Kun kyllin koette näitä asioita ja sinua petetään kyllin niin tulet minun kaltaisekseni piruksi joka riemuitsee jokaisen naisen sydän surusta. Tarpeeksi petetystä ja haukutusta miehestä tulee sitten naisten vihaaja ja taas tarpeekisi petetystä naisesta taas miesten vihaaja. Näin se menee ja Aamen!!