Minun suhteeni esimiesasemassa oleva nainen on hieman tuttua parempi ystävänalku. Meillä synkkaa oikein hyvin, ja pääsääntöisesti naureskelemme itsellemme ja toisillemme päivittäisissä kanssakäymisessämme. Fiilis on aika luonteva - siis ainakin minun puoleltani. Häneltä en asiaa ole tarkistanut, mutta luulisin näin. Meillä on paljon yhteistä, johon kapsahtaa; on perhettä ja kaupunkilaisuutta, ruokaa ja viinaa, matkustelua. Mutta silloin, kun meidän täytyy siirtyä pois turvallisesta pelleilystä ja irvailusta siirtyäksemme työasioihin, syntyy outo tyhjiö välillemme.
Siis minä, jota on lähes mahdotonta määräillä, joutuu määräiltäväksi naisen taholta, joka ei tahdo määräillä vaan saattaa tilanne selväksi mahdollisimman dokumentaarisesti. Tarkoitan tällä sitä, että hän esittelee ongelman monipuolisesti ja syväluotaavasti ja antaa jo briiffivaiheessa kaikki eväät toteuttaa omaa ymmärrystään hyväksi käyttäen tilanteessa sen ratkaisu, joka oli hänen.
Hän ei asetu minun yläpuolelleni. Hän kokee sen vaivalloiseksi, koska olemme lähes ystäviä.
(aivan luonnotonta menoa -naurua)
http://www.youtube.com/watch?v=zxgMTnblcwI
Siis minä, jota on lähes mahdotonta määräillä, joutuu määräiltäväksi naisen taholta, joka ei tahdo määräillä vaan saattaa tilanne selväksi mahdollisimman dokumentaarisesti. Tarkoitan tällä sitä, että hän esittelee ongelman monipuolisesti ja syväluotaavasti ja antaa jo briiffivaiheessa kaikki eväät toteuttaa omaa ymmärrystään hyväksi käyttäen tilanteessa sen ratkaisu, joka oli hänen.
Hän ei asetu minun yläpuolelleni. Hän kokee sen vaivalloiseksi, koska olemme lähes ystäviä.
(aivan luonnotonta menoa -naurua)
http://www.youtube.com/watch?v=zxgMTnblcwI
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kenelle nastakki kapituloi?