Tälläinen uutinen tänään.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020916655615_uu.shtml
Eikö kukaan ajattele vainajan tahtoa?
Tuskinpa kirkosta eronnut HALUAA tulla siunatuksi, (en ainakaan minä halua) minkään papin toimesta.
Kyllä uskonto on itsekästä!!!!!!!!!!!!!!!!!!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020916655615_uu.shtml
Eikö kukaan ajattele vainajan tahtoa?
Tuskinpa kirkosta eronnut HALUAA tulla siunatuksi, (en ainakaan minä halua) minkään papin toimesta.
Kyllä uskonto on itsekästä!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei kyse ole uskonnosta, hyvä ihminen - vaan jälkeenjäävistä läheisistä! Ajattelepa omia läheisiäsi, niitä jotka jäävät jälkeesi. Vaikka itsellesi olisi yhdentekevää, kipataanko sinut jätesäkissä kaatopaikalle tai kuopataan lähimpään penkkaan tai kotipihalla kasvavan vaahteran alle kuin jokin lemmikkieläin, ei se läheisille suinkaan ole yhdentekevää.
Haluaisitko pilata läheistesi elämän vielä kuolemasi jälkeenkin, eikö surussa ole heille kestämistä tarpeeksi?
Jos kerran sinulle on aivan sama, mitä ruumiillesi kuolemasi jälkeen tapahtuu, niin mitä sinulla voi olla sitä vastaan että maallista tomumajaasi kohdellaan kauniisti ja kunnioittavasti. Eihän kirkkomaahan siunaaminen tomumajaasi mitenkään häpäise, eikä aatettasikaan - sinähän et itse tästä siunaamisesta mitään tiedä.
Tledän mistä puhun, sillä viisi vuotta sitten kuollut puolisoni ei kuulunut kirkkoon ja ajatteli juuri sinun laillasi, että on täysin sama mitä hänen ruumilleen tapahtuu. Minä olen saanut kristillisen kasvatuksen, olen aina kuulunut kirkkoon ja se on minulle tärkeätä. En saisi edes nukutuksi, jos mieheni olisi vaan kipattu multiin ilman siunaamista. Mieheni tiesi ja minun vuokseni hyväksyi kirkkosiunaamisen.
Ajattelisit sinäkin läheisiäsi. Nimenomaan SINÄ tässä olet sekä AJATTELEMATON että ITSEKÄS!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Jos kaikki läheisesikin ovat ateisteja ja kirkosta eronneita, ei mikään laki kiellä hautaamasta ilman papin siunaamista. Seurakunta ei siihen pakota. Kirkosta eronneet siunataan vain pyynnöstä, ei automaattisesti.
Saanen huomauttaa, että vaikka vainaja olisi uskonnoton/ateisti/joku muu kuin kristitty, se ei tarkoita, että hänelle olisi aivan sama, mitä hänen maallisille jäännöksilleen tehdään. Olen itse uskonnoton, en tiedä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, ja vaikka tiedän, etten kuoltuani todennäköisesti olekaan tietoinen siitä mitä ruumiilleni tapahtuu, haluan että ruumistani kohdellaan tietyllä tavalla. Minulle ei ole se ja sama mitä minulle tehdään.
Ihan kuin vain kristityt olisivat niitä, joiden toiveita täytyy kunnioittaa. Ja vaikken itse ole kristitty, haluaisin järjestää kristityille läheisilleni heidän vakaumuksensa mukaiset hautajaiset.
Uskonnottoman hautauksen ei myöskään tarvitse tarkoittaa sitä, että ruumis vain kipataan jonnekin tuosta noin vain ilman sen enempää kunnioitusta. Vainajaa voi kohdella rakkaudella ja arvostaen myös kristillisen perinteen ulkopuolella, mitä monet eivät tunnu ymmärtävän.
En minäkään kuulu kirkkoon, mutta olen vahvasti uskossa ja haluan kristillisen hautauksen. Jos sinua moinen huolestuttaa kuolemasi jäleen niin tee selvä kirjallinen dokumentti kahden todistajan allekirjoittamana ja anna se säilöön luotetulle taholla vaikka mukaan testamentin ja hoitotahdon kanssa.
Ja ei taida enää olla merkitystä, mitä he ruumiillemme sitten tekevät. Tärkeämpää on huolehtia eläiessään sielunsa autuudesta.
KYL'LÄ
Asia i pitää tehdä selväksi eläessään. Tunnen juuri ahudatun miehen joka oli eronnut kirkosta ja mutta ei uskoaan, Halusi ihan reilsuti kristilliset hautajaiset. Vanjalle ie liene enää merkitystä rituaaleilla, miten asia hoidetaan, mutta mieelstäni se on jo omaisten ja saattoväen huijaamista jos ateisti vainaja muka papin sanoilla lähetetään taivaaseen. Tosi on että ei millää kirkollisilla rituaaleilla ihminen pelastu.