Epäluottamuslause

1. En lue, mielestäni mikään ei oikeuta tähän
2. En, on omatkin facebook tilit ja sähköpostit, pidän niistä huolen ;)
3.On petetty mutta en ole epävarma itsestäni
4.suhteessa pitää olla yksityisyyttä!
5.Ihan vapaasti, kunhan osaa pitää ystävät ystävinä. Itsellänikin on miespuolisia ystäviä joita voin tavata sekä kumppanin kanssa että ilman häntä.
Veikkaisin että tähän kyttäämiseen liittyy huono itsetunto todella vahvasti.. tätä palstaa lukeneena olen huomannut ettei kukaan oikein luota kumppaniinsa ja jatkuvasti kytätään nimenomaan facebookkia tai puhelimen viestejä.

En lue kumppanin viestejä, koska ne eivät mulle kuulu. Sitä paitsi se olisi rikos, mikä ei sinänsä mua pidättelisi, vaan toisen kunnioittaminen on se juttu.

En koskaan lukenut viestejä (eelei pyytänyt), en seurannut kännyä. En epäillyt, vakoillut tai arvellut. Luotin 100%.

En ollut petetty tai pettänyt itse. Eikä mies.

Sitten tulin petetyksi. Enkä ollut tajunnut missään vaiheessa, että miehelläni olisi toinen nainen.

Kyttäänkö nyt? En. Alussa pettämisen selvittyä jonkin verran, puolihysteerissä olotilassa se auttoi. Kerroin kyllä aina jälkikäteen jos olin katsonut tekstarit tms. Sitten se alkoi tuntua pahalta omassa päässä. Itseni kannalta oli parempi lopettaa.

Ja saman miehen kanssa olen.

Kyttäminen ei siis suoraan liity petetyksi tulemiseen tai pettämiseen. Ainakaan mulla.

Haluan uskoa ihmisistä edelleen hyvää. Se on tavallaan valinta, tahto enemmänkin kuin ominaisuus. Kuten ehkä sekin, että kunnioitan yksityisyyttä. Omaani, lasten ja puolisoni.

Ja vaikka olenkin varmaan useimman mielestä naiivi ja hölmö, niin mittarissa on jo sen verran ikää, ja avioliittoakin takana kohta 20v, että uskallan olla tällainen.

Aikuinen ihminen kun mielestäni kantaa itsensä ja omat tekonsa ja valintansa. Olen äiti vain lapsilleni, ja heidänkään menojaan ja ajatuksiaan en kyttää. He kertovat kyllä kyttäämättäkin, ja mitä eivät kerro, en saa sitä vakoilemallakaan selville. Pakko luottaa, että kasvavat hyviksi ihmisiksi ja oppivat kemään oikeita valintoja. Sama miehen kanssa. Ei kukaan ole uskollinen sen vuoksi, että puoliso kyttää. Uskollisena ollaan jos tahdotaan. Joten kyttäily on turhaa ajan haaskuuta.

Tällaiset tunnepohjaiset keskustelufoorumit vetävät kirjoittajiksi enimmäkseen ihmisiä, joilla on joko a) tarve saada tukea omille epäilyksilleen tai b) tarve purkaa epäilyksen ja pettymyksen aiheuttamaa pahaa mieltä, jne.

Ei taida kuulua suomalaiseen kulttuuriinkaan tulla "keskustelemaan" nettiin omasta onnellisuudesta tai onnistumisesta, enemmän tätäkin kanavaa käytetään vain negatiivisten kokemusten jakamiseen, vertailuun ja taivasteluun ja vastauksena niihin opettavaisella asenteella motkottamiseen, syyllistämiseen tai sympatialla komppaamiseen.

Yksi nykyajan konsti tukea myös itse omaa epävarmuutta on alentua lapsen tasolle, tutkimaan kaverin tavaroita ja yksityisasioita eli hakea vahvistusta omille negatiivisille aavistuksille. Siinä annetaan tunteelle kaikki valta ja järjenkäyttö laahaa perässä.
Toisaalta se on (varsinkin nuorille) yksi tapa oppia käsittelemään myös pettymyksiä, joiden kanssa ei ehkä joutuisi koskaan nokakkain, ellei olisi näitä todistusaineistoksi kelpaavia apuvälineitä.

Kerran luin kun epäilin naiseni pettävän minua. Ja se pettikin kun luin sen viestejä kännykästä. Suhde loppui siihen saman tien vaikka exäni ei ymmärtänyt muka yhtään et miksi mä jätän sen. Sanoin sille sitten että tiedän et se on pettänyt ja tuntien päästä se sitten myönsi.

En kyllä mielelläni toisen puhelimeen koske, sillä haluaisin luottaa kumppaniini. Exäni joka tapauksessa oli muiden asioiden johdosta epäluotettava ja erään sattuman kautta näin hänen puhelimeensa tulleen hyvinkin kiihkeän ja iloisen ja kiittävän viestin, jonka johdosta menetin luottamukseni täysin.
Tämän jälkeen otin vaivihkaa kauttarantain asiaa puheeksi, kyselin siis sen kaltaisia asioita, että sain vastauksena siihen tietynlaisen katseen ja kakistellun valheellisen kiertolauseen. Huomasin tietysti vastauksista kaikki valheet.
Tämän suhteen jälkeen haluaisin kyllä täydellistä luottamusta kaikkinensa. Haluaisin jakaa itse asiani ja toivoisin sitä myös toiselta.

1. En lue. Minun mielestä systemaattinen toisen puhelimen selailu on merkki sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. En ole varma että tutkisinko toisen puhelin jos epäilisin että toinen pettää, enkä myöskään silloin pidä selailua maailman suurimpana syntinä. Itse olen sanonut että minun puhelimen saa pyydettäessä tutkia, jos epäilee että petän. Itsekkin samanlaisessa tilanteessa varmaan kysyisin että saanko katsoa.

2. En

3. Olen epävarma välillä, ja minua ei ole petetty.

4. Totta kai, mahdotontahan se olisi elää ilman jonkinlaista yksityisyyttä. Toisaalta voihan sitä olla liikaakin, eli niin että sulkee toisen lähes täysin pois elämästään.

5. Saa ja saa tavata. Toki rajojakin on, eli jos kyseinen ystävä olisi tunnustanut vaikkapa ihastuksensa miestä kohtaan, niin pyytäisin todennäköisesti etteivät tapaisi ainakaan kovin usein. Tosin oma mies tajuaisi sen pyytämättäkin.

Minun mielestä todella monet asiat riippuvat tilanteesta ja suhteesta. Kukin itse kumppaninsa kanssa määrittelee suhteessaan omat pelisäännöt. Mikäpä siinä on kukaan ulkopuolinen neuvomaan miten siinä suhteessa kuuluisi olla, jos esim molemmat haluavat lukea toistensa luureja ja eivätkä ole asiasta moksiskaan.

Minä taas olen sitä mieltä, että jos ei ole mitään salattavaa, niin mitä väliä on vastaako toisen puhelimeen, jos se soi, tai katsooko esim . tulleen tekstarin.

Systemaattinen kyttääminen on kyllä sitten sairaalloista, mutta jos toinen kiihkeästi vartioi kännyä tai äkkiä lopettaa esim. juttelun FB:ssä, jos toinen sattuu paikalle,niin kyllä siinä sitten jotain salattavaa parisuhteen osalta on.

Koskaan ei ole mua petetty, pitkässä onnellisessa parisuhteessa olen, olen itsevarma, mun mielestäni kyllä vastakkaisen sukupuolen KAHDESTAAN kahvittelu tai kaljoittelu, on kyllä melkeen treffit, en tykkäisi, eikä mieheni sellaista teekään.

1. Luetko kumppanisi viestejä? Miksi? Mikä mielestäsi oikeuttaa tähän?
- En enää, mutta luin. Epäilin, että miehellä oli teerenpeliä ja sellaista löytyi. Lähetteli itsestään alastonkuvia (aina oli kumminkin peittänyt heijarinsa) "kulta olet tärkeä minulle"-viestejä etc.

2.Loukkaatko muilla tavoin kumppanisi yksityisyyttä (facebook kyttääminen,sähköpostin lukeminen..)
Kävin myös facebook-profiilissa. Tämä ennen txt-lukemista. Löytyi samanlaisia viestejä, jonka takia epäilin myös txt löytyvän sellaisia.

3.Oletko epävarma itsestäsi/onko sinua petetty aiemmassa suhteessa?
Olen epävarma ja kyllä minua on petetty aiemmin. Olen myös ollut tietoinen, että mies on pettänyt aiemmin.

4. Saako suhteessa mielestänne olla yksityisyyttä?
Saa.

5.Saako kumppanillanne olla vastakkaista sukupuolta olevia kavereita/ystäviä, joita hän voi tavata myös itsekseen tai harrastusten parissa?
Kyllä.

1. Luen, koska epäilen että pettää.
2.Kyllä
3.En ole mutta on petetty
4.Ei saa salailla asioita
5.Mielellään ei

Tutkin kyllä kaiken, mikäli siihen on tarvetta. Edellisessä suhteessa tällainen tarve ilmeni ja salapoliisityö johti kärähdykseen ja avokin välittömään ulosheittämiseen.

Miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä.