Jos pettämisen takia tulee ero niin varmasti se aluksi tuntuu pahalta mutta elämä jatkuu, vuoden tai pari kuluttua voi ajatella aivan toisin. Miten on, kun kiinnijäämisestä on aikaa, samoin erosta niin vieläkö olet katkera vai oliko tapaus onni onnettomuudessa?
Onko kiinnijääminen katastrofi?
Miten on
63589
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Kysymys on johdattelev sitena,että ei siihen voi vastata. Kukaan ei halua kohdata avioeroa käryn eikä uskottomuuden vuoksi. Oma kokemukseni oli niin julma, että en toivo sellaista edes omalle vihamiehelleni.
1. Jokaisen elämä voi muuttua aiempaa paremmaksi ja onnellisemmaksi, niin avioliitossa eläen kuin myös avoiliiton jälkeen.
2. Useimmat ajattelevat eri tavalla, kun omasta avioerosta on kulunut pari vuotta, riippumatta avioeron syystä, sillä aika tuo yleenä aina uusia näkemyksiä omaan menneisyyteen.
Koplasit nämä kaksi asiaa yhteen, samalla johdatellen lukijoita siihen, että uskottomuus olisikin ollut hyvä juttu, "kiinnijääminen onni onnettomuudessa", kuin käry olisi onni, epäonnellisessa avioliitossa. Näin asia ei ollut.
Nyt kyllä luet kirjoitustani kuin piru raamattua. Pointtini on se että parin vuoden jälkeen asiat näkee selkeämmin, ei enää ole tunnekuohun vallassa. Ei se elämä avioeroon lopu oli sen syy mikä tahansa.
"Ei se elämä avioeroon lopu oli sen syy mikä tahansa. "
Ei tietenkään lopu. Ei se lopu vaikka talo palaa, eikä sinun elämäsi lopu vaikka lapsesi kuolee. Mitta mikä oikeastaan oli sanomasi? Että ero on pikkujuttu? Jos sellaista väität, niin et joko tiedä mitä ero on tai sitten et tiedä millainen parisuhteen tulisi olla.
Ero on sama kuin kuolema. Kun puolisosi kuolee, kaikki tärkeä elämässäsi muuttuu. Huomista ei enää ole sellaisena kuin olet odottanut. Joudut aloittamaan elämäsi monella tapaa alusta. Uskottomuuden aiheuttamassa erossa tilanne on täsmälleen sama. Tai itse asiassa ei ole. Kuolema voi johtua vaikka syövästä jolle me emme voi mitään ja sen voi sitä kautta yrittää "hyväksyä". Uskottomuus on aina heikon ja itsekkään ihmisen itse aiheuttama, tarpeeton murhe. Sellaista ei tarvtise hyväksyä. Se on tahallinen, itsekäs ja paha teko.
Uskottomuus on aina heikon ja itsekkään ihmisen itse aiheuttama, tarpeeton murhe. Sellaista ei tarvtise hyväksyä.
Kuitenkin sinun on hyväksyttävä tosiasia ,etteivät kaikki ihmiset ole
yhtä voimakkaasti varustettuja mitä itse olet .
Sanoisitko omalle lapsellesi hänen aikuis-iässä pettäessään
Lapsesi olevan heikko ja itsekäs petollinen ihminen.
Niin,.no sinun lapsesihan eivät voi edes pettää aikuis-iässä.
Muuten olisit itse epäonnistunut kasvatuksessasi.
Joutuisit toteamaan olevasi heikko ja itsekäs .
"Ero on sama kuin kuolema. Kun puolisosi kuolee, kaikki tärkeä elämässäsi muuttuu. Huomista ei enää ole sellaisena kuin olet odottanut. Joudut aloittamaan elämäsi monella tapaa alusta. Uskottomuuden aiheuttamassa erossa tilanne on täsmälleen sama. Tai itse asiassa ei ole. Kuolema voi johtua vaikka syövästä jolle me emme voi mitään ja sen voi sitä kautta yrittää "hyväksyä". Uskottomuus on aina heikon ja itsekkään ihmisen itse aiheuttama, tarpeeton murhe. Sellaista ei tarvtise hyväksyä. Se on tahallinen, itsekäs ja paha teko."
Pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua on joutua hautaamaan oma lapsi. Toiseksi pahinta on jonkun todella läheisen kuolema, puolison, veljen, siskon, erittäin hyvä ystävän. Samaa sarjaa on jos itse vammautuu vakavasti, tulee sokeaksi, joutuu rullatuoliin tai jotain vastaavaa.
Se että joku on paneskellut avioliiton aikana jonkun muun kanssa on edellämainittuihin verrattuna pikkujuttu. Kuolema on lopullista, sille ei voi mitään. Eikä voi vakavalle vammalle. Joku helvetin panojuttu on aivan eriasia!
Sen tulet sinäkin huomaamaan kun tarpeeksi elämänkokemusta tulee. Todella irvokasta verrata avioeroa kuolemaan. Kun joku läheisesi kuolee huomaat että se on paljon kovempi juttu kuin se että pääsee eroon jostain pettävästä kusipäästä.
Turhaa allekirjoitat hyväksymistä, kun sillä ei ole merkitystä. Edellinen kirjoittaja oli niin oikeassa. Tänään mietin samaa asiaa. Minulle tehtiin pahaa ja paljon.
Minun sielua puristi, olin ahdistunut, pelkäsin niin että sydän takoi rinnassa. Vain lääkkeiden voimalla jaksoin eteenpäin. Olin heikko ja puolustuskyvytön. Päivät menivät tuskassa ja sumussa. Heräsin aamuisin samaan painajaiseen. Silti minun murskattiin henkisesti kuin pahantekijää kohti lopullista niittiä, jota kohti rakastavaiset etenivät.
Minä sanoisin ainakin lapselleni että nyt tekee sellaista, jolla jättää pariinsa elinikäisen arven. Silloin pystyy sanomaan, kun on itse on kokenut sen.
En ymmärrä kuin sellaisia ihmisiä on, johon avioero ei sattuisi kuin kuolema. Ehkä et ole rakastanut puolisoasi. Ehkä olet liian nuori. Ehkä puhut muiden puolesta, tuntematta asiaa.
Mieheni luoli sekä henkisesti minulle, että teki minua kohtaa paljon pahoja asioita, joita en olisi voinut kuvitella hänen koskaan tekevä.
Mieheni siis tavallaan kuoli, että muuttui helvetin esikartanoiden paholaiseksi julistaen kylmää tunteetonta sanomaansa: rakkautta ei ole olemassa. Kärsimyksesi eivät tee minuun vaikutusta.
Ihmetyttää kuinka jotkut ovat noin riippuvaisia puolisostaan. Se harmittaa kun hän elätti, elintaso laskee ja se itkettää? Vai sekö masentaa kun kulissit kaatuu, on se niin kamalaa kun joutuu eroamaan, mitä sukulaiset, ystävät ja työkaverit sanoo.
Mikä ihmeen kuolema, sinä elät, puolisosi elää, ei kukaan ole kuollut! Kyllä on pateettista porukkaa, suorastaan naurattavan pateettista. Mitäköhän sitten teet kun joku oikeasti kuolee?!
Etkö nyt uutta miestä itsellesi löydä, ei se elämä yhdestä miehestä ole kiinni. Säälittäviä tapauksia.
Sinä et ole ehkä koskaan rakastanut ja luottanut. Miksi sinä halveksit, vähättelet ja moitit minua? Etkö kykene tajuamaan, ettei pilkkasi poista surua.
"Sinä et ole ehkä koskaan rakastanut ja luottanut. Miksi sinä halveksit, vähättelet ja moitit minua? Etkö kykene tajuamaan, ettei pilkkasi poista surua."
Olen rakastunut, olen luottanut, ja minua on petetty mutta en silti sitä vertaisi kuolemaan. Jos sinulta kuolisi lapsi on se eri suuruusluokan asia, jotain aivan peruuttamatonta ja musertavaa kuin se että joku on käynyt ilman lupaasi paneskelemassa. Jotain suhteellisuudentajuan pitäisi aikuisella ihmisellä olla.
Minä sanoisin ainakin lapselleni että nyt tekee sellaista, jolla jättää pariinsa elinikäisen arven. Silloin pystyy sanomaan, kun on itse on kokenut sen.
Aatteletko mahdollisesti ,ettei kukaan muu olisi kokenut uskottomuutta.
Esim allekirjoittanut Kaikilla ei vain ole tarvetta keskustella asioistaan netissä
muulla tasolla,kuin yleisellä.
Minä sanoisin ainakin lapselleni että nyt tekee sellaista, jolla jättää pariinsa elinikäisen arven. Sanominen ei kuitenkaan poista lapsesi uskottomuus
tekoa .Siitähän oli kyse .Ei auta jälkikäteen sanoa .Tuskin aina etukäteenkään.
Lasten eläessä omaa elämäänsä.
Hyvä sanoa ,muttei se poista sitä väiettä jonka kirjoitin itse edellisestä.
Lue mielipiteeni tarkemmin.
Ei kukaan voi muiden puolesta sanoa mikä on pahinta, kysymyskessä on aina subjektiivinen kokemus. Minulle sokeutuminen, halvaantuminen tms. olisi huomattavasti pahempi kokemus kuin oman lapsen kuolema saati avioero. Murskatulle naiselle selvästi ero on pahin mahdollinen kokemus. Tunteiden oikeellisuudesta on turha väitellä.
On se, täällä säälittää, jos joku kokee uskottomuuden elämänsä pahimpana asiana. Yksikään ei voi tietää, miltä tuntuu olla toisen saappaissa siinä kohtaa, koska tapoja pettää on laidasta laitaan. Omalle kohdalle on sattunut niin sikamainen tapaus, etten sitä tunnistettavuuden vuoksi tähän edes kirjoita, mutta juuri siksi voin aivan helposti kuvitella murskatun naisen tuntemukset. Säälittävien tapausten pitäisi siis vain etsiä uusi rakkaus ja naps kaikki on taas yhtä unelmaa. Kertakäyttökulttuuri on tullut parisuhteisiinkin. Luottamus voi vaan jonkun kohdalla olla loppuiäksi mennyttä vastakkaiseen sukupuoleen, vaikka vastaan tulisi mikä romeo tahansa.
Toinen täällä oleva totuus on se, että vain tyhmä vaimo katselee miehensä pettämistä, että on tyhmä, kun ei mene hakemaan avioeroa sen vieraissa juoksevan lapatossunsa puolesta. Kun ihana pettäjä mies ei kanna vastuutaan, niin on se ainakin vaimon tehtävä ja erottava siitä pikimmiten. Aivan turhaa on myös yrittää korjata parisuhdettaan, se on täysin tuhoon tuomittu yritys, vain oikeastaan hullu vaimo sitä yrittääkään, koska se mies nyt on jo niin rakastunut ja vaimo vain nalkuttaa, vaanii, vahtii ja kai se huutaakin, kun ukolta on jo kuulokin mennyt.
"Sanoisitko omalle lapsellesi hänen aikuis-iässä pettäessään
Lapsesi olevan heikko ja itsekäs petollinen ihminen."
Jos veljesi nai ruman naisen, kerrotko sille että onpa muuten luotaantyötävä tuo sun vaimos?
"Mikä ihmeen kuolema, sinä elät, puolisosi elää, ei kukaan ole kuollut!"
Minusta on ainakin helpompaa, jos se puolis kuolee kuin että se pettää.
Jää ainakin hyvät muistot.
Eikä puolison kuolemaan kuole. Aiak suurella osalla ihmisistä se puolison kuoleminen on muutenkin edessä, viime vuonna meni isäni uusi puoliso. Onhan tuo surullinen mutta näyttäs oleva vielä hengissä.
ad as dasd, niin sehän on tärkeitä ettei sinulla vain ole pahamieli...parempi kun kaikki sinulle pettymyksen tuottaneet kuolisivat pois voisit sitten elää onnellisena elämäsi loppuun asti....tiedoksi vain...voipi olla aikaa väljää sinun ympärilläsi vuosikymmenien kuluttua
Kyllä pettäminen voi olla henkinen kuolema! Rakkauden kuolema voi tarkoittaa jollekin elämää ilman päämäärää. Älä sano että se ei sitä ole jos et itse ole sitä sellaisena kokenut!
Jos sinulta kuolisi lapsi et tuollaista jauhaisi! Kyllä on surkeata porukkaa, ollaan niin riippuvaisia toisesta. Sekö vituttaa kun elättäjä lähtee vain mikä?!
"Ei kukaan voi muiden puolesta sanoa mikä on pahinta, kysymyskessä on aina subjektiivinen kokemus. Minulle sokeutuminen, halvaantuminen tms. olisi huomattavasti pahempi kokemus kuin oman lapsen kuolema saati avioero. Murskatulle naiselle selvästi ero on pahin mahdollinen kokemus. Tunteiden oikeellisuudesta on turha väitellä."
Tuollaisen ihmisen ei lapsia pitäisi tehdä, olet itsekeskeinen kusipää. Kyllä se kuolema sinullekin tulee, kun sen tiedät saat itseäsi sääliä. Toivottavasti kärsit ja pitkään.
Auttaako ajatella, että
"Kyllä pettäminen voi olla henkinen kuolema! ..."
Minusta on epämiellyttävää ylidramatisoida asioita tuolla tavoin.
Mikä siinä kuolee henkisesti?
Ei henkisesti voi kuolla.
Omaa toipumista sen sijaan hidastaa, jos ruokkii tuollaisia ylidramaattisia fantasioita.
Hei elävältä haudattu,
nouse ylös haudasta! Sinä elät!
Ala uskoa se itsekin, äläkä jää makaamaan sinne itse kaivamaasi hautaan.
nimim.Jotain rajaa-sinäkö määrittelet koko ihmiskunnan puolesta mitkä tunteet ovat oikeita ja mitkä vääriä? Jos joku ei pidä lapsen kuolemaa pahimpana mahdollisena asiana niin toivot tuon henkilön kuolemaa. En minäkään pidä sitä pahimpana. Monissa kulttuureissa lasten kuolemaa ei pidetä yhtä ikävänä tapahtumana kuin aikuisen kuolemaa. Myöskään suomalaisessa yhteiskunnassa ei lapsen kuolemaa ole aina pidetty kovin kurjana asiana vaikka nykypäivänä sen merkitys onkin suuri. Kyseessä on paitsi kulttuurinen myös yksilöllinen tunne.
Olet sairas ihminen yrittäessäsi yleistää omat kokemasi tunteet ainoiksi oikeiksi maailmassa.
Pettäminen on sama asia kuin kuolema, todella naurattavaa, pateettista. Miten kukaan voi olla noin riippuvainen puolisostaan? Kai se vituttaa jos on laskenut koko elämänsä ja elintasonsa miehen varaa ja tämä jättää nuoremman takia, siinä kihisee kiukusta. Ei lasten kuolema ole mitään siihen verrattuna että elintaso laskee.
Hyvä asia siinä mielessä kärytessään henkilö joutuu kohtaamaan tekonsa
seuraamukset.
Samaten vaimo joutuu kohtaamaan asioita ,joita ei edes pitänyt kohdata
uskollisessa liitossa uskottomuuden kautta.Muita kylläkin.
Toisaalta vaimo saa päättää halustaan jäädä liittoon .
Pettäminen sinänsä ei ole hyvä asia pettäjällekään ,jos mielii uuteen suhteeseen
avo-tai avioliittoon .Hän joutuu taasen kohtaamaan vastaavan tilanteen,
mikäli on uskoton tai sude solmitaan vanhaa uskolliisuuskaavaa noudattaen.
Hän joutuu muuttamaan omaa käytöstään.Mikäli uskottomuutta tapahtuu
vain alkoholin ollessa kyseessä .(katumuspettäjä).
Uskollinen osapuoli kykenee tiedostamaan seuraavankin puolison
voivan pettää uudessa suhteessaan Valinatakriteerit nousevat .
Toivottavasti osaavat valita puolison heidän joukosta ,jotka ovat
kokeneet myös pettämisen..
Eräässä tilanteessa alkoholisti mies oli uskoton vaimolleen.
Vaimo erosi .Eli uudessa suhteessaan miehen kanssa jolla oli
myös alkoholiongelmia (ei pettämistä ).Suhde loppui tähän.
Enää nainen ei saanutkaan sympatiapisteitä ympäristössään.
Mielenkiintoa ei enää riittänyt vaimon tehdessä jälleen huonon valinnan
itselleen.
Mitä jos nainen olisikin valinnut uuden miehen normaalisti alkoholia
käyttävien miesten joukosta .Perhe-tilanne olisi ehkä toisin.
Nainen kuitenkin totesi itse vetävänsä juoppoja miehiä puoleensa.
Vaimon ex-mies elää uudessa suhteessa.Lopetti alkon syynään
siitä johtuva uskottomuus.
Nainen on edelleen katkera Ex-miehestään Olisi kuulemma pitänyt osata
lopettaa ajoissa .Erosta parikymmentä vuotta.
Mutta, katkeruus johtuu hänen pettyessään uudemman kerran.
Ex-mies löysi uuden pysyvän suhteen .
Ex-vaimo elää yksinään .Ei haikaile kuulemma enää suhteeseen lainkaan.
Kiinnijääminen oli ihan hyvä juttu. Ei tietenkään se pettäminen, mutta koska sitä kerran oli, oli parempi putsata pöytä siltä osin. Onni onnettomuudessa se tuskin koskaan on. Huonosta suhteesta pääsee pettämättäkin parempaan elämään kiinni.
Nyt kun aikaa on kulunut, niin on paljon helpompaa. Eroa mietin pitkään, nyt olen tyytyväinen, että emme eronneet.
Eli voi kääntyä ihan miten päin tahansa.
Jonkun mielestä ero oli hyvä ratkaisu ja toisen mielestä yhteen jääminen.
Pääasia on kai, että ihmiset pystyvät hyvään elämään pettämisen jälkeenkin.
Meillä mies petti työkaverinsa kanssa.. Sain asian selville toiselta työkaverilta. Aluksi hajosin kokonaan ja tuntui ettei elämä voi jatkua koska kaikki mihin olin uskonut ja luottanut hajosi sillä kertaa.. olin 2viikkoa ihan poissa pelistä ja äitini hoiti lapsiani. Sitten ykskaks kahden viikon jälkeen kaikki tuska ja suru katosi ja aloin etsiä lapsille ja minulle asuntoa. hoidin kaikki eropapereita myöten. Jouduttiin asumaan vielä 2.5kk yhdessä ja se oli kylä yhtä tuskaa.. En halunnut nähdä sitä ollenkaan ja yritettiinkin olla mahd paljon poissa. Sitten päästiin muuttamaan ja nautin suunnattomasti lasten kanssa kolmistaan olemisesta.. 4kk meni hienosti kunnes mies alkoi piinaamaan meitä ja olin tyhmä ja otin takaisin sen.. Anteeksi en antanut enkä voi unohtaa ja se pettäminen kalvaa minua jatkuvasti kun hänet näen.. eli todellakaan ei ollut hyvä idea ottaa takasin sitä.. nyt taas etsin uutta asuntoa muualta ja haluan päästä eroon tuosta ihan kokonaan.. lapsiaan mies ei ole hoitanut ikinä eikä edes osallistu lasten elättämiseen millään tavalla. Joten lapsia ei paljon hetkauta tuo isän poissa oleminen. Se nainen kenen kanssa mieheni petti oli silloin kihloissa puolisonsa kanssa ja heillä oli pieni tytttö.. no nainen sai meidän avioliiton rikottua mutta sai omansa pidettyä ja meni vielä naimisiin oman avokkinsa kanssa.. vaikka minulle kauniisti ilmaisi kun pyysin että jättäisi mieheni rauhaa että "mitäs meinaat asialle tehdä kun sähän oot vaan vaimo" kovasti näytti sitten itse haluavansa vaan vaimoksi... toivon että joku rikkoo myös hänen liittonsa niin tietääpähän miltä tuntuu.. minä oon jo selvinnyt ja olen entistä voimakkaampi taas :D
Totta, vain omakohtainen kokemus uskottomuudesta voi antaa siihen ymmärrystä. Joudun häpeäkseni myöntämään, alle 20v nuorena tyttönä petin poikaystäväni. Se suhde loppui, otin kyllä opiksi, en pettänyt aviomiestäni. Mutta poikaystävän silloiset tunteet ja tuskan, kuinka kauhet ocat, ymmärrän vasta nyt, 45v, vasta kun aviomies petti minut.
lapsiaan mies ei ole hoitanut ikinä eikä edes osallistu lasten elättämiseen millään tavalla. Joten lapsia ei paljon hetkauta tuo isän poissa oleminen.
Ja kysessä on aviomies .Sinun asema oli olla perheen yksinhuoltaja.
Mieskö kantoi rahaa talouteen ?
nainen sai meidän avioliiton rikottua.Niin avioliiton ,jossa olit yksinään
lastesi kanssa huoltamassa heidän tarpeitaan .Mies eli aviossa ollessaankin
ulkopuolinen perhe-yhteydestä .
Mielestäni voit vain huokaista helpotuksesta kun kakkonen tuli viheltämään
pelin poikki .Sori vaan .
Ei kyllä minä itse elätin lapset ja itseni.. Mies käytti omat rahansa omiin menoihinsa.. Ja kyllä mies oli omasta tahdostaan ulkopuolinen.. oli niin innoissaan lapsista kun olivat vielä mahassa mutta kun syntyivät loppui kiinnostus siihen.. ja joo olen samaa mieltä että hyvä kun avioliittomme loppui ja nyt tää onneton paikkailusuhde myös.. mutta tapa jolla tämä tapahtui että piti ihan pettää ja valehdella oli se pointti.. kyllä minä kirkossa sanoin tahdon ja myös olisin pitänyt lupaukseni koska menin naimisiin ja minulle se merkitsee sitä että olen lupautunut toiselle ja olen sitoutunut häneen. Mutta se side katkesi kerta heitolla eikä takaisin kasva.
Rakastava puoliso joustaa aina. Mutta kun uskottomuus selviää, petetty alkaa pohtimaan liittoaan ja arkeaan monelta eri kantilta. Onko kumppani todella sen arvoinen, että antaisi uskottomuuden anteeksi?
Pettäjän kaikki menneet teot, käytös perheen arjessa ja elämänkumppanina tulevat pohdinnoissa perinpohjin kyseenalaistetuksi. Jos petetty joutuisi nyt toteamaan, että hän on elänyt vain itse joustaen, kenties persoonallisuushäiriöisen, itsekkään ihmisen kanssa, petetystä tulee jättäjä.
"kun uskottomuus selviää, petetty alkaa pohtimaan...."
Kaikki petetyt eivät tähän pysty. Kaikilla ei ole kykyä tähän.
Silloin saattaa petetyn ja tämän läheisten elämä mennä lopullisesti sekaisin.
Heti käryn jälkeen ei pystykään. Mutta kun aikaa kuluu tarpeeksi, tulee ajatelleeksi jo ihan kaikkea.
Olisitko jatkanut avioliitossasi miehen käytöksestä huolimatta
,jollei hän olisi pettänyt.
Mies olisi ollut ulkopuolinen teidän suhteessanne.
Onko lupaus mielestäsi niin sitova,ettei sitä voi purkaa jo silläkin
perustein kun mies huoltajana jättää velvollisuutensa täyttämättä.
Mies ,joka on omasta tahdostaan perheelle ulkopuolinen ?
Se on korvien välissä vika kun pettää. Mies valehteli olevansa vapaa ja kun sain tietää hänen olevan naimisissa, uhkasin kertoa vaimolle. Sitten alkoi itku, kuinka hän menettäisi puolet omaisuudestaan vaimolle. Tosiaan olisi varmaan menettänytkin. Selvisi sitten että vaimohan se varakas olikin ja maksanut kaikki Thaimaan lomatkin ja kaikki Italian ym ulkomaan matkat. Kuinka tyhmä se vaimo oikeen on kun ei huomaa miehen pettävän, maksaa vaan. Minä lemppasin miehen elämästäni, mutta näyttää olevan uusi nainen kierroksessa. Onnee vaan Minnalle.
Jäin tahallani kiinni, tarkoituksella en varonut. Syynä se että sillä tavalla sain eron helpoiten, ei tullut mitään "yritettään vielä lasten takia" horinoita. Kaikki meni hyvin, ainakin minun kannaltani.
Jäin kiinni, sain kenkää ja ero tuli. Muutin kakkosen luokse niiltä sijoitani ja olin tyytyväinen. Sain sitä mitä halusinkin. Paitsi että se uusi elämä ei sitten ollutkaan sitä mitä kuvittelin sen olevan. Omasta perheestä uusiperheeseen. Omakotitalosta kerrostaloon. Ei siitä vaan tullut mitään ja kyllä olen katkera. Exä näyttää paremmalta kuin koskaan ja minä olen jumissa siinä mihin itse itseni sotkin.
Mikä siinä muuten on, että niistä entisistä vaimoista tulee niin hyvännäköisiä eron jälkeen?
Sehän siinä on, että he ovat onnellisia, kun pääsivät pettäjästä eroon. Onnellinen ihminen on kaunis. Sitäpaitsi onhan heillä aikaa vihdoinkin huolehtia omasta ulkonäöstään kun kaikki aika ei mene surkutellessa pettävän miehen toilauksia.
Toivottavasti entiset vaimonne löytävät oikein komean ja mukavan miehen rinnalleen. Kokevat rakastumisen ilon. Sitten he vasta kauniilta näyttävätkin!
Jäin kiinni sivusuhteesta enkä jäänyt paljoa selittelemään koska rakkaus vaimoon oli tyystin kuollut. Muutin omakotitalosta kerrostaloon, menot kasvoivat koska omakotitalo oli oma ja kerrostalo vuokrattu. Vaimo sai jäädä omakotitaloon. Omien lasten sijasta asun uuden vaimoni ja hänen lastensa kanssa. Hienoja muksuja hekin ja omiinkin pidän yhteyttä enemmän kuin laki vaatii. Hetkeäkään en ole katunut. Vaimon kanssa joudumme tapaamaan lasten vuoksi eikä hän ole ulkoisesti saati sisäisesti paremmaksi muuttunut, nalkuttaakin joka kerta kohdatessamme. Olen onnellisempi kuin koskaan eli ehdottomasti kannatti jäädä kiinni ja tehdä elämänmuutos.
Etkö sinä omista puolet siitä omakotitalosta, miksi ex-vaimosi siinä asuu vai onko hän ostanut sinun osuutesi? Jos ei niin asunto myyntiin ja rahat puoliksi. Tai sitten et maksa elatusmaksuja koska ex-vaimo asuu halvalla omistusasunnossa.
Just joo, ja lehmät lentää...
"miksi ex-vaimosi siinä asuu "
Ihminen joka ensin pettää ja sen jälkeen ajaa petetyn ulos tämän omasta kodista ei ole rehti. Moni ajattelee, että tuollainen ihminenon itsekkyyden huippu.
Jos on lapsia, lapsiaan rakastava pettäjä ei aja omia lapsiaan pois näiden omasta kodista. Lue Tarja Smuran pettäjämiehestä, joka ajoi koko ex-perheensä ulos entisestä kodista. Joku harva tuota miestä puolustaa, mutta useimmat ajattelevat, että mies on hirviö.
Pettäjä, joka on silti rehti mies, poistuu itse yhteisestä kodista ja antaa ex-vaimolle, taloudellisten puitteiden mukaan, mahdollisuuden suunnitella asumisen ihan rauhassa.
Olen kirjoittanut tästä ennenkin, ja saanut vastalauseita ja pilkkaa, erilaisia kertomuksia miksi petetty puoliso on ansainnut kodista ulosajon. Kakkosetkin ovat osallistuneet aiemmin. Antaa tulla taas. Pyydän vain pettäjiä pohtimaan kysymystä: Millaisena miehenä haluat ulkomaailman näkevät sinut, sen eron jälkeen, joka johtui omasta uskottomuudestasi?
Joo, en vaan mitenkään voi ymmärtää noita uusperhekuvioita. Itse en olisi hetkeäkään onnellinen jos jonkun toisen penikat pyröisi jaloissa, mitä iloa siitä uudesta vaimosta on kun sen kaikki aika kumminkin menee lasten kanssa ??
On kyllä ihan eri juttu jos uudella vaimolla ei ole niitä lapsia.
Minäkään en voi kuvitella itseäni uusperheeseen. Mutta elä ja anna muidenkin elää. Normitapausessa uusvanhempi on päässyt julkisesti ja kauan ennen yhteenmuuttoa tapaamaan tulevan kodin lapsia, ja itse harkinnut siirron, ja halunnut.
Pettäjän muutto vanhasta kodista suoraan kakkosen lapsiperheeseen on eri juttu. Ehkä fiksu kkonen ei ole antanut, kun ei voi olla varma suhteen tulevaisuudesta, pettäjää tutustua lapsiin. Eipä sitten muuta kuin uusvanhemmaksi perheeseen, jonka lapsia ei tunne (lapsiparat, pettäjäparka) Jos kakkonen on avoimesti tutustuttanut pettäjän ja lapset toisiinsa, niin se on kauheaa. Rehellisen-iitun vanhassa ketjussa tuli ilmi, kuinka tämmöinen 'avoin ' uuspari on jo ennen yhteenmuuttoa valehdellut joka suuntaan, molempien lapsillekin. Järkyttävä juttu, vanhaan kotiin, pettäjän omiin lapsiin tai sukuun päin, että pettäjällä olikin salaperhe jo oman perheen selän takana, jo ennen kuin muutti pois. Kakkosen suku ja lapset tuskin myöskään ovat ilahtuneita tosiasioiden selvitessä.
"miksi ex-vaimosi siinä asuu "
Ihminen joka ensin pettää ja sen jälkeen ajaa petetyn ulos tämän omasta kodista ei ole rehti. Moni ajattelee, että tuollainen ihminenon itsekkyyden huippu."
Eiköhän asunto ole yhteisomistuksessa, mies siitä vielä isomman osan maksanut joten tottakai asunto myyntiin ja rahat puoliksi. Tarja Smuran ex-miehellä on uusi perhe, tarvitsee rahaa. Naisille tulee eron jälkeen yllätyksenä että hekin joutuvat lastensa asumisen ja elämisen kustannuksiin osallistumaan eikä vain mies.
Ei ketään mihinkään heitetä, asunto myyntiin ja molemmat hommaavat uudet asunnot. Tai sitten vaimo ostaa miehen puolikkaan talosta, käyhän se niinkin.
Niin, mutta minä ajattelen näin (en ole edellinen). Lapset ajattelevat, iså ei tykäänyt enää äidistä eikä heistä. Isä otti uuden äidin ja uudet lapset. Isä ei antanut meidän asua enää meidän kodissa. Tarjalle jää lohduton murehtiminen omasta ja lasten puolesta.
Yhteisomistus on kertonut molemminpuoleisesta luottamuksesta. Tarjan mies petti sen rankasti.
Perhe uskalletaan yleensä hankkia melko myöhäisellä iällä. Varsinkin naiset haluavat, että asunto ja työtilanne on hyvä. Tarja ei suunnitellut olevansa yksinhuoltaja. Harva edes haluaa hankkia lapsia sinkkuna, joka on erillainen päätös ilman parisuhdetta. Aviosuhde on siis taloudellisen turvan lupaus vaimolle ja yhteisille lapsille.
Raukka, selkärangaton mies, joka tuolla tavoin vaimonsa ja lapsensa jättää.
Luitko, kirjoitin "taloudellisten puitteiden mukaan." Moni pettäjä asuu vuokrallakin, ja ajaa vaimon kotoa pois. Smuran mies on rikas liikemies, joka olisi voinut kuitata elarit etukäteen, luovuttamalla talon vaimolleen. Vaimotkin ymmärtää taloudelliset puitteet, ja osaavat itse arvioida myös. Moni vaimo on työssäkäyvä, ja miestään suurituloisempi.
Miksi se on kauheaa asua vuokralla jossakin?
En ymmärrä näitä kirjoituksia jossa vedotaan taloudelliseen puoleen. Itse olen aikoinaan eronnut pettämisen vuoksi ja ollut yh-äiti siitä lähtien (nyt lapset jo lähteneet kotoota) ja asunnut vuokralla. Elämämme oli tiukkaa taloudellisesti, mutta muuten erittäin hyvää. Lapset eivät ole kärsineet siitä että joka kauppareissulla ei voinut ostaa kaikkea kivaa (krääsää) vaan hankinnat oli tarkasti miettivä. Lapseni arvostat pieniä asioita elämässä, heille materia ei ole se tärkein asia elämässä, vaan ne kaikki muut pienet ja isot asiat.
Näissä kirjoituksia näkee hyvin sen, että materia on tullut tärkeämmäksi kuin onni. Miten se sanonta menikään "Rahalla ei saa onnea", pitää todella paikkaansa.
Kukaan ei ole kirjoittanut, että vuokralla asuminen olisi kauheaa.
No mutta, jos haetaan asian positiivisia puolia, niin siinä on sekä pettäjälle, tulevan uusperheen lapsille, että heidän äidilleen annettu rauhassa aikaa miettiä toimiiko kuvio joka suuntaan, eikä vaan tuotu tuntematonta miestä ovesta sissän, tyyliin "tämä muuttaa nyt meille!".
Aika moni joutuu eroteessaan valitessa uutta kumppaniaan kohtaamaan
myös uusioperheen tulevan kumppaninsa kautta .
Oli sitteen ex-pettäjä tai ex-uskollinen .
Uusioperheet ja niistä syntyvät ristiriitatilanteet hämmentävät perhe
idyllit melko rankalla kädellä.
Teinit soittelevat hälytyskelloja Uutta tulokasta testataan .
Parisuhteen täytyy olla aina vain lujempaa tekoa mitä ykkösparisuhteessa.
Kantani Yksi perhe hoidetaan aikuiseksi .Huolletaan niin taloudellisesti
kuin henkisesti lasten tarpeet aikuis-ikään asti .
Ex-paiskunta voi erota Mutta ,jälkeläisistä pidetään mahdollisimman hyvää
huolta tämänkin jälkeen.
Tämän tehtävän jälkeen siirrytään uuteen .Sehän alunperin pariskunnalla
oli tarkoituksenakin perustaessaan PERHEEN.
Huomatkaa tämä on minun milipiteeni .Useimmat varmaan eri mieltä.
Uusioperheet kasvattavat lasten eriarvoisuutta ja myös syrjäyttävät
ex-perheiden lasten asemaa tai toisinpäin .
Itse en edes haluasi uusioperheeseen ,jos kohdallani tällainen valinta
tulisi kysymykseen .
Moni uusioperhe on varsin onnellinen, olen sen tuttavapiirissäni havainnut. Uusioperheet ovat osa nykyaikaa. Yhtä hyvin voitaisiin keskustella voiko sateenkaariperheissä olla onnellisia lapsia jne. Miksi ei voisi? Olen myös omakohtaisesti kokenut miltä tuntuu kun isä pettää ja aiheuttaa kotona riitoja ja kireää ilmapiiriä. Ero on usein paitsi aikuisten myös lasten parhaaksi. Pettävää isää ei kukaan lapsi tahdo, pettävästä äidistä puhumattakaan.
Useimmitenhan lasten päävastuuliseksi huoltajaksi jää puoliso joka perheen
arkea on eniten pyörittänyt .Useimmiten se on äiti .
Lapset jäävät useimmiten äitinsä päävastuulle .Vaikka, hän oliskin
ollut suhteessa pettävä osapuoli .
Puolisolle joka on ollut lapsistaan huolehtiva osapuoli.
Mielipiteeni kohdistui uusioperheiden uhkaavan lasten taloudellista
hyvinvointia ja lisäävät myös lasten syrjäytymistä tältä osin
avioerojen myötä.
Poikani hätkähti kuin ruoskan iskun saaneena, kuin selvisi kuka isänsä kakkonen oli. Tämä nainen oli ollut mukava ja tuttavallinen lapselleni. Se mukavuus päättyi siihen. Hän kertoi, että isäntä työpaikalla oli vaikea olla, koska saattoi törmätä "siihen". Poika toivoi, että menisin ja ampuisin sen naisen.
Isä lupasi, ettei naista tarvitsisi nähdä. Oli se yrittänyt tervehtiä, mutta poikani oli kääntänyt päänsä muualle.
Nim Isän uusio
Ymmärsit nähtävästi väärin mielipiteni
Mielipiteeni kohdistui uusioperheiden" uhkaavan" lasten taloudellista
hyvinvointia ja lisäävät myös lasten syrjäytymistä tältä osin
avioerojen myötä.
En tarkoittanut mitään kamalaa uhkaa tai muuta erityisen suurta vaaraa !!!
Uhkakuvia, joita lapsen kautta tuotat netissä ovat oma sanomasi
En hyväksy sinun tapaasi kirjoittaa lapsesi kautta kakkosille .
Käytät lasta tähän tarkoitukseen
Ja millä tavoin sen teet -Jotain on pielessä pahasti sinun elämässäsi .
Mutta, se ei johdu kakkosesta.
. Pettävää isää ei kukaan lapsi tahdo, pettävästä äidistä puhumattakaan.
No, kuinka tämä puoli tataan lapsille uusioperheissä?
Pettävät osapuoletkin perustavat uusioperheitä .
Kaikissa uusissa suhteissa ei petetä. Pettäminen alkaa usein kun parisuhteessa on ongelmia ja esim. väärät, toisilleensopimattomat ihmiset ovat menneet naimisiin tuntematta toisiaan tarpeeksi hyvin. Uudessa suhteessa tilanne voi olla ihan eri. Tämä ei tietenkään päde tapapettäjiin jotka testaavat markkina-arvoaan jatkuvasti.
"Uudessa suhteessa tilanne voi olla ihan eri."
Uusista suhteista tulee ajan myötä vanhoja. Riski että vääiä, toisilleen sopimattomia on uusparikin, on samansuuruinen kuin suhteissa yleensä, kuten oli mennessäkin. Ihminen voi aina muuttua.
Optimismia, "tällä kertaa kaikki on toisin". Ei mitään, optimsmi on yees. Se ei vain ole sama kuin totuus. Totuus on, että uusavioliitot hajoavat tilastojen mukaan useammin kuin ensimmäiset liitot.
Jotenka sum summarum. Uusavioliitto on oltava todella syvä luotettava rakkausliitto että se kestäisi.
Tai, uusparin osapuolet ovat kokemuksensa kautta niin paljon paremmin itsensä tuntevia, että tietävät mitä haluavat ja mitä eivät halua ja osaavat ja ymmärtävät panostaa enemmän parisuhteeseensa kuin aiemmin ex-puolison kanssa.
Nim Myös mieltä .
Samaa mieltä kanssasi .Ei kaikki tietenkään .
Korjaten
No, kuinka tämä puoli tataan lapsille uusioperheissä?
Jos Ex pettäjä jälleen pettää uudessa suhteessaan
Lisäys:
Samoin Ex-uskollinen voi kohdata uudessa suhteessaan pettämistä
uuden kumppaninasa kautta .Jos perheelisäystäkin on saatu aikaan
uudessa suhteessa.Lapset kohtaavat myös tällöin saman tilanteen,
Pettävät osapuoletkin perustavat uusioperheitä .
Ex-pettäjätkin voivat siirtyä uusissa suhteissaan uskollisiksi .
Helppo sanoa että eroa ja aloita uusi elämä. Ei se tosiasia mihinkään häviä, että puoliso on pettänyt ja kohdellut sinua ehkä muutenkin huonosti. Se on muuttanut ihmistä lopullisesti. Luottamus ei ikinä tule enää olemaan täydellinen toiseen ihmiseen. En usko myöskään sitä, että se muisto mitä puoliso on sinulle tehnyt, häviäisi lopullisesti koskaan mielestä. Kokemukset muuttavat meitä ihmisiä. Ikävät kokemukset vain huonompaan suuntaan.