Sanottakoon näin aluksi, että olen suhteellisen normaali mies, ainoana erona massasta voisin sanoa ehkä, että en juurikaan pyöri baareissa ja kaikki suhteeni ovat lähinnä netistä ja sen tuttavapiiristä tulleita. On huomattavasti helpompaa lähestyä toista näin virtuaalisesti, kuin verrattaen livenä jossa joutuu mielestäni kohtaamaan jännityksen ja mahdollisen epäonnistumisen konkreettisemmin.
Kuitenkin kaikki suhteeni tuntuvat kaatuvan kaukosuhteen ongelmiin, matka ja muutto, työ (kieli? yksi suhteistani oli ulkomaalaisen kanssa). Näin lyhyesti sanottuna on liian pelottava ja suuri askel suurimmalle osalle muuttaa ja itse olen jumissa täälä kaupungissani lähinnä töitten takia. Joskus joku on muuttanut luokseni asumaan ja he ovat ylipäätänsä tympääntyneet tähän keski-suomeen ja ikävöineet takaisin pk-seudulle ja lähteneet menemään. En ole ainakaan vielä tavannut yhtään ihmistä tämän 30vuoden aikana jonka olen täälä asunut, joka sattuisi olemaan samasta kaupungista ja yhteistä kiinnostusta, tai rohkeutta kohdata olisi löytynyt.
Nyt olen jälleen sinkkuna ja vähän hämilllään mitä tässä nyt sitten tekisi. Onko kenelläkään muualla ollut vastaavaa ongelmaa ja päässyt siitä yli?
Ajatus totaalisesta yksinäisyydestä ei ole kovin mieleinen, mutta siihen tämä taitaa mennä sitä mukaa, kun ikää tulee lisää näen, että suurin osa naisista rupeaa olemaan jo perheelisiä ja poissa "vapailta markkinoilta". Tässä teille yksi tarina lisää "nuorten miesten syrjäytymisestä"
Kuitenkin kaikki suhteeni tuntuvat kaatuvan kaukosuhteen ongelmiin, matka ja muutto, työ (kieli? yksi suhteistani oli ulkomaalaisen kanssa). Näin lyhyesti sanottuna on liian pelottava ja suuri askel suurimmalle osalle muuttaa ja itse olen jumissa täälä kaupungissani lähinnä töitten takia. Joskus joku on muuttanut luokseni asumaan ja he ovat ylipäätänsä tympääntyneet tähän keski-suomeen ja ikävöineet takaisin pk-seudulle ja lähteneet menemään. En ole ainakaan vielä tavannut yhtään ihmistä tämän 30vuoden aikana jonka olen täälä asunut, joka sattuisi olemaan samasta kaupungista ja yhteistä kiinnostusta, tai rohkeutta kohdata olisi löytynyt.
Nyt olen jälleen sinkkuna ja vähän hämilllään mitä tässä nyt sitten tekisi. Onko kenelläkään muualla ollut vastaavaa ongelmaa ja päässyt siitä yli?
Ajatus totaalisesta yksinäisyydestä ei ole kovin mieleinen, mutta siihen tämä taitaa mennä sitä mukaa, kun ikää tulee lisää näen, että suurin osa naisista rupeaa olemaan jo perheelisiä ja poissa "vapailta markkinoilta". Tässä teille yksi tarina lisää "nuorten miesten syrjäytymisestä"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Netissä kai pystyy etsimään ihmisiä tietystä kaupungista, joten mikset käytä sitä hyödyksi? Tai sitten haet töitä esim. pk-seudulta, jos kiinnostava nainen löytyy eikä se oo valmis missään vaiheessa muuttamaan keski-suomeen.
Mä oon muuttanu miehen takia pk-seudulle, ja töitähän täällä riittää huomattavasti enemmän ku muualla suomessa, joten miksi ei. Nyt oon kyllä kaukana sukulaisista, mutta olin silti valmis kokeilemaan. Ainahan täältä pois pääsee, jos ei ois onnistunutkaan.