Eli ongelman ytimeen. Parisuhteeni ajautui karille 4,5v. suhteen jälkeen viime marraskuussa. Oli aika riitaisa ero, varsinkin siinä vaiheessa, kun osa tavaroistani oli edelleen yhteisessä kodissamme (minä siis muutin pois) ja mieheni jo tapaili muita naisia.
No kun tuo sinkku elämä avautui minullekkin, menihän siinä viikonloppu jos toinen baarissa, ei mtn munan haku reissuja vaan päätin vähän irrotella (ex niin mustasukkanen, ettei itekseen ollu mtn asiaa baariin)
No kerran sitten baarissa oli vastassa tutut kasvot. Mies (vaikka Joonas), joka oli ollut asiakkaana aikaisemmassa työpaikassani. Kertoi, kuinka oli halunnut minut monet kerrat viedä kahville ja muuta lässyn lässyä. No meni vkl jos toinenkin ja näimme aina välillä. Kumpikin halusi tutustua paremmin. En tiedä, olinko siinä vaiheessa jo ihastunut..
No sitten tuossa ennen joulua lähdin kaverini (Maiju) kanssa baariin. Näin siellä puoli tuttuni (Mikko) ja joimme porukassa ja vaihdoimme kuulumisia. Myös Mikon serkku Pasi liittyi seuraamme.
No perus baari illan jälkeen käydään mätöt vetämässä, niin tälläkin kertaa. 4 henkinen poppoomme siirtyi lähi kiskalle nakkijonoon. Ei mtn kotio nukkumaan, et jaksaa huomenna lähteä vanhemmille joulun viettoon.
Vanhemmilla kerkesin 2pv olemaan, kun Joonakselta tuli 1 aikaan yöllä viesti "Niin mitenkäs sun ja maijun baari ilta menikään??!" Vastasin vain:"Nukun nyt, puhutaan huomenna" Johon Joonas sitten:"Eihän siinä, nuku vaan. Tuntuu tää (kaupunki) olevan aika pieni" Joonaksen kaveri oli siis nähnyt nelikkomme nakkikiskalla..
No seuraavana päivänä Joonakselle soitin, mut jotenkin en saanut sanaa suustaani koskien baari iltaamme. Ajattelin, että kunj palaan kotio, keskusteltais kahvien äärellä.
No nyt olemme puhelimessa jonkin verran puhuneet, mutta niitä näitä. En ole ääneen sanotuksi saanut joulukuun reissusta. Mitään siis ei ole tapahtunut, en ymmärrä, mikä on niin vaikea puhelimessa puhua asiasta?
Nyt välit Joonaksen kanssa aika viileät. Enkä itse viitti olla "roikkuja" mutta ajattelen häntä aika useasti. Huomaan, kun mietin häntä ja huokailen ääneen, kun tilanne on tällainen. Harmittaa..
Pystynköhän välejämme korjaamaan. Ja miten... Vai kannattaisiko edes? Järki sanoo toista, mut sydän toista..
No kun tuo sinkku elämä avautui minullekkin, menihän siinä viikonloppu jos toinen baarissa, ei mtn munan haku reissuja vaan päätin vähän irrotella (ex niin mustasukkanen, ettei itekseen ollu mtn asiaa baariin)
No kerran sitten baarissa oli vastassa tutut kasvot. Mies (vaikka Joonas), joka oli ollut asiakkaana aikaisemmassa työpaikassani. Kertoi, kuinka oli halunnut minut monet kerrat viedä kahville ja muuta lässyn lässyä. No meni vkl jos toinenkin ja näimme aina välillä. Kumpikin halusi tutustua paremmin. En tiedä, olinko siinä vaiheessa jo ihastunut..
No sitten tuossa ennen joulua lähdin kaverini (Maiju) kanssa baariin. Näin siellä puoli tuttuni (Mikko) ja joimme porukassa ja vaihdoimme kuulumisia. Myös Mikon serkku Pasi liittyi seuraamme.
No perus baari illan jälkeen käydään mätöt vetämässä, niin tälläkin kertaa. 4 henkinen poppoomme siirtyi lähi kiskalle nakkijonoon. Ei mtn kotio nukkumaan, et jaksaa huomenna lähteä vanhemmille joulun viettoon.
Vanhemmilla kerkesin 2pv olemaan, kun Joonakselta tuli 1 aikaan yöllä viesti "Niin mitenkäs sun ja maijun baari ilta menikään??!" Vastasin vain:"Nukun nyt, puhutaan huomenna" Johon Joonas sitten:"Eihän siinä, nuku vaan. Tuntuu tää (kaupunki) olevan aika pieni" Joonaksen kaveri oli siis nähnyt nelikkomme nakkikiskalla..
No seuraavana päivänä Joonakselle soitin, mut jotenkin en saanut sanaa suustaani koskien baari iltaamme. Ajattelin, että kunj palaan kotio, keskusteltais kahvien äärellä.
No nyt olemme puhelimessa jonkin verran puhuneet, mutta niitä näitä. En ole ääneen sanotuksi saanut joulukuun reissusta. Mitään siis ei ole tapahtunut, en ymmärrä, mikä on niin vaikea puhelimessa puhua asiasta?
Nyt välit Joonaksen kanssa aika viileät. Enkä itse viitti olla "roikkuja" mutta ajattelen häntä aika useasti. Huomaan, kun mietin häntä ja huokailen ääneen, kun tilanne on tällainen. Harmittaa..
Pystynköhän välejämme korjaamaan. Ja miten... Vai kannattaisiko edes? Järki sanoo toista, mut sydän toista..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhän sinulle tekisi hyvää olla nyt vielä jonkun aikaa yksinäsi, sinkkuilla ja nauttia vapaudesta kun vielä voit? Olet vasta eronnut, ja aina siinä menee jonkun aikaa ennenkuin vanhasta pääsee kokonaan yli...
Ihan vain oma mielipiteeni... toki teet niinkuin tuntuu parhaalta. Noinkin pitkässä suhteessa kuitenkin olet juuri ollut vähän aikaa sitten.
Niin.. Mutta en saa tuota Joonasta mielestäni. Harmittaa, jos hän on saanut sellaisen kuvan että olen jako. Eron jälkeen en ole lakanoiden välissä ollut kuin tuon Joonaksen kanssa.. Saatoin siitäkin liika helppoa tehdä. =/